Edellisen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sdp) aikana tilattiin Toivo Martikaiselta, Katri Pynnöseltä, Sinikukka Saarelta – Ulkopoliittiselta instituutin työryhmältä – Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaan raportti Venäjän muuttuvasta roolista Suomen lähialueilla. Raportti valmistui tämän vuoden elokuussa.
Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijatyöryhmä tuli selvityksessä samaan johtopäätökseen kuin meillä aiemmin tehty puolueeton NATO-selvitys ja myös Ruotsin juuri julkistama NATO-selvitys. Näiden kaikkien mukaan Venäjä käyttää aiempaa aggressiivisempia keinoja ulkopoliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Venäjän ulkopolitiikan tavoitteet eivät ole siis muuttuneet, mutta keinot niiden saavuttamiseksi ovat muuttuneet aggressiivisemmiksi. Tämän muutoksen taustalla ovat raportin mukaan pitkälti maan sisäiset tekijät, kuten raaka-aineriippuvuus, talouden rakenteelliset ongelmat sekä oikeusvaltion puutteet. Näiden tekijöiden kärjistyminen, samanaikaisesti kun Venäjän kyky ulkoiseen sotilaalliseen, taloudelliseen ja informaatiovaikuttamiseen on kohonnut, on johtanut muuttuneeseen ulkopoliittiseen käyttäytymiseen. Tämä osaltaan pakottaa muut maat meidät mukaan lukien varautumaan uudella tavalla tilanteeseen. Selvitys tarkastelee erityisesti Venäjän muuttuneen toiminnan vaikutuksia maamme lähialueilla energiapolitiikassa, arktisessa politiikassa sekä Itämeren turvallisuusympäristössä.
Selvityksessä listataan Venäjän muuttuneesta toiminnasta koituvat riskit ja annetaan maallemme näihin riskeihin varautumiseksi käytännönläheisiä toimenpidesuosituksia. Sisäisesti arvaamattoman ja kansainvälisesti jännitteitä tuottavan Venäjän naapurissa meidän on tärkeintä panostaa oman yhteiskuntamme kriisinsietokykyyn sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä maallemme on vaikea yliarvioida ja yksin olemme haavoittuvainen, mutta yhdessä pohjoismaiden, EU:n ja muiden läntisten kumppaneiden kanssa se on paremmin suojattu, raportissa todetaan.
Ruotsin kanssa syvenevää yhteistyötä täytyy pohtia ja tarkentaa nyt vielä Ruotsin NATO-selvityksen valmistuttua. Siinä selvitysmies nimittäin hieman tuntui painavan jarrua maittemme väliselle yhteistyölle. Muistettava on että vaikka tuo asiakirja onkin vain yhden – kuitenkin arvostetun – suurlähettilään tekemä, niin se voi hyvin vaikuttaa myös poliittiseen päätöksentekoon länsinaapurissamme. Tätä tulee seurata ja keskusteluja jatkaa ja syventää. Aiheesta kirjoitin juuri täällä.
UPI:n raportti aivan oikein korostaa myös kahdenvälisten yhteyksien tärkeyttä. Tätä onkin viime aikoina ylläpidetty. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tässä erityisen aktiivinen ja etsinyt ratkaisuja niin pakolaiskriisiin kuin Itämeren lentoturvallisuuteenkin. Presidentti Niinistön esityksestä venäläiskoneet kytkivät päälle myös transponderit eli koneet eivät enää ole lentäneet pimeinä merellä. Ulkoministeri Timo Soini on tavannut Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin reilun vuoden aikana neljä kertaa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on kansainvälisten tehtäviensä kautta ollut äärimmäisen aktiivinen ratkaisujen etsimisessä mm. Ukrainaan jne. Tällaista keskusteluyhteyttä tarvitaan ja se on niin meidän kuin koko EU:nkin etu.
Ulkopolitiikkaan Instituutti toteaa raportissaan ”Venäjän kanssa tulee ylläpitää kahdenvälisiä suhteita ja kehittää niitä niissä kysymyksissä joissa se on mahdollista, ottaen samalla huomioon Venäjän ulkopoliittisten toimintatapojen muutoksesta syntyvät riskit. Suomen etu on edistää yhtenäistä ja realistiselle käsitykselle perustuvaa EU:n yhteistä politiikkaa. Toisin kuin asia usein esitetään, nämä kaksi ulkopolitiikan toimintaraidetta eivät ole toisilleen vaihtoehtoisia vaan toisiaan täydentäviä.”
On harmillista, että tutkimusta on myös arvosteltu sen tuloksista. Minusta asioista voi olla eri mieltä, mutta puolueettoman tutkimuksen jopa agressiivinen arvostelu tuntuu jotenkin kovin jälkisuomettuneelta. Onko meillä todellakin vielä sellaisia poliitikkoja jotka ovat niin rähmällään itään, että tosiasioita ei voida tunnustaa.
Pitkänlinjan ulkopoliitikkomme ja myös entinen suurlähettiläs Pertti Salolainen totesi arvostelustasi että ”tutkijoilla täytyy olla täysi vapaus suorittaa tutkimustoimintaa vapaasti ilman mitään ulkopuolista puuttumista” ja että ”nykypäivän Venäjästä ei ole mahdollista saada kovin myönteistä raporttia aikaan. Kokonaan toinen asia on se, että Suomella on oltava hyvät keskusteluyhteydet ja toimivat suhteet Venäjään.”
Mutta nyt raportteja ja tutkimuksia on useita pöydässä ja hyvä niin. Niihin kannattaa ehdottomasti tutustua jos maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaa. Kaikki raportit löytyvät helpolla myös internetistä.
Kello nyt 19.02 ja tänään jo ajoissa kotona. Eduskunnassa tänään mielenkiintoinen kuuleminen samoista teemoista ulkoministeri Timo Soinin kanssa ja päivällä yksi palaveri asunto- ja maapolitiikasta ja niiden tulevaisuudesta Suomessa. Täysistunnossa puhuin tänään sisäilmaongelmista ja niiden syistä ja hieman ratkaisujakin hahmottelin. Puheeni löytyvät eduskunnan sivuilta viimeistään huomenna aamulla. Huomenna ajattelin täällä hieman kirjoittaa taloudesta ja loppuviikosta vielä peruskoulunkin uudistamisesta.