Koko kesän olemme saaneet kuunnella oppositiopuolueiden arvostelua hallituksen talous- ja työllisyystoimia kohtaan. Samaan aikaan osa vihervasemmistosta pitää yllä käsitystä, että hallitus ei tekisi mitään. Kilpailukykysopimuksen syntyyn ollaan samaan aikaan tyytyväisiä mutta toisaalta sitäkin vähätellään ja haukutaan. Kilpailukykysopimuksesta kritiikki ja kiitoskin kuuluu tosin työmarkkinajärjestöille. Työntekijät ja työnantajat yhdessä sopivat kikyn toimista eikä niihin hallitus koskenut tai vaikuttanut millään tavalla. Toisaalta kritiikki hallituspolitiikkaa kohtaan on aina tervetullutta, mutta se saisi olla johdonmukaista ja perustua tosiasioihin.
Tosiasia on, että hallituksen talouspolitiikan linja on sekä kansainvälisten että kotimaisten talousasiantuntijoiden mielestä pääosin oikeaa. Säästöt on jaksotettu pidemmälle ajalle ja ne pitävät menojen kasvun kurissa, mutta ei toisaalta aiheuta liian äkillistä kokonaiskulutuksen pudotusta. Raju kertarysäys olisi vahingollista etenkin kotimarkkinayritysten toimintaedellytyksille. Talouden tervehdyttämistavoitteista kuitenkin pidetään kiinni ja jo kevään kehysriihessä tehtiin selväksi, että ei ole syytä epäillä Suomen kykyä hoitaa asiansa kuntoon.
Pitkään vaikeuksissa olleen viennin kilpailukykyä vahvistetaan madaltamalla työvoimakustannuksia. Tässä merkittävä rooli on ollut työmarkkinaosapuolilla. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille tärkeä paikallisen sopimisen laajentaminen on vielä jäänyt tulevina vuosina tehtäväksi, mutta senkin välttämättömyys ymmärretään laajasti. Olen itse esittänyt, että paikallinen sopiminen tulee ottaa työpöydälle heti miten kikyn jatkoksi. Se olisi osoitus sopimisyhteiskunnan arvostuksesta ja luottamuksesta siihen, että tässä maassa osataan yhdessä sopia.
Suomalaisia ei saisi pelotella katteettomilla uhkilla. Vaikka talousvaikeudet ovat jatkuneet pitkään ja työttömyys on sitkeästi pysytellyt korkeana, kokonaisuutta tarkastelleen maamme on pystynyt selviämään vaikeiden vuosien läpi verraten vähäisillä vahingoilla. Viimeisimpien tilastojen mukaan Suomessa on EU-maiden neljänneksi matalin syrjäytymisen riski; edellä ovat vain Ruotsi, Hollanti ja Tsekki. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien osuus ei ole olennaisesti muuttunut vuoden 2005 jälkeen. Mutta toisaalta inhimillisellä tasolla jokainen työttömyys on pahimillaan suuri tragedia.
Näin onkin myönnettävä, että monia suuria ongelmia on ratkaistavana. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vaativat yhä vahvempia keinoja, jotta ne eivät jäisi pysyviksi ilmiöiksi. Työhön pääsyä helpottavia uudistuksia onkin päätettävänä, ja lisää valmistellaan koko ajan. Ylivelkaantuneiden asemaan liittyviä helpotuksia ollaan parhaillaan pohtimassa. Veroratkaisuilla tuetaan työllisyyttä ja osaltaan huolehditaan ostovoiman kehityksestä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesityksessä tuloveronkevennykset tulevat nyt myös eläkeläisille. Se on tärkeä arvovalinta.
Alkuvuodesta voimaan astunut kauppojen aukiolon vapauttaminen on lisännyt kaupan alan työllisyyttä välittömästi arvion mukaan 2500 hengellä. Budjetin yhteydessä hyväksyttävät muutokset kuten maksuperusteinen arvonlisävero ja yrittäjävähennys vahvistavat yritysten elinvoimaa ja antavat niille mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää toimintaansa. Kokoomuksen esityksestä päivähoitomaksujen korotuksista luovuttiin ja pienituloisten maksuja jopa alennetaan. Liikenneverkkoon panostetaan, mikä osaltaan tukee kasvua ja työllisyyttä. Lahden eteläinen kehätie, Turun Tunnin juna, Tampereen ratikka, pääkaupunkiseudun Raide-Jokeri sekä lukuisat muut tie- ja raideyhteyksien parannukset kaikkialla Suomessa ovat esimerkkejä hallituksemme aktiivisesta otteesta Suomen suunnan kääntämiseksi. Lista jatkuu ja on pitkä.
Oppositiopuolueiden valitsema toimintalinja vaikuttaa olevan, että kaikista esityksistä vedetään kohtuuttomuuksiin meneviä tulkintoja ja keskitytään draaman maksimointiin. Vihreiden retoriikka on joka kerta sellaista, että hyvissäkin asioissa ”villeniinistöt tekisivät nekin paremmin”. Ja säästöt on tehty aina väärin. Todellisen asian puute peitetään metelin määrällä. Ei muka tehdä mitään, tai jos tehdään, tehdään joko liikaa tai liian vähän, tai vääriä asioita tai siis väärin. Tällainen toiminta ei auta ratkaisemaan yhteisiä ongelmia eikä ole oppositiolle itselleenkään kunniaksi.
Hyvää huomenta Suomi. Kello 6.32 ja aika kohta lähteä Helsinkiin. Eduskunnassa työpäivä ja pitkälista asioita taloudesta arjen turvallisuuteen ja hieman muutakin.
…
Kello 21.33 ja pitkästä aikaa Helsingin kämpillä yötä. Kovin vähän tänne tulee yöksi jäätyä. Taisin koko kevätkaudella ihan kourallisen öitä täällä olla, mutta nyt taas.
Aamuinen blogini herätti jonkin verran keskustelua ja ylitti myös valtakunnan mediassa uutiskynnyksen. Hyvä, että näistä asioista puhutaan ja taloudesta laajemminkin. Tänään kyselytunnilla näimme tai oikeastaan kuulimme juuri tätä mistä kirjoitin. Veronkevennykset oli tehty väärin. Uudistukset on tehty väärin. Sote tehdään väärin. Ja kaikki tehdään väärin. Jotenkin irvokkaalta kuullosti kun ne puolueet mitkä viime kaudella yrittivät sotea tehdä vaativat nyt päästä sote-pöytiin asiaa ratkomaan. Kymmenen vuotta on mennyt yrittäessä ja nyt on vain yksinkertaisesti pakko tehdä ja onneksi tällä kertaa saimme sellaiset hallituskumppanit, että näyttää siltä, että uudistuksessa pystymme etenemään ja saamaan tuloksiakin aikaan. Tästä kiitos perussuomalaisille ja keskustalle.
Ennen täysistuntoa ja kyselytuntia ryhmäkokous missä esillä mm. peruskoulun uudistaminen. Kirjoitan siitä huomenna aamulla hieman tännekin. Ja aamulla puolustusvaliokunta ja päivällä kansainvälisen Eurofighter Typhoonin valtuuskunnan tapaaminen. Esittelivät siis yhtä Hornetien korvaajavaihtoehtoa meille. Äärimmäisen mielenkiintoinen keskustelu ja tapaaminen ja ammattilaisten toimesta hankinnan valmistelu jatkuu. Itse toivon, että poliitikot eivät ottaisi koneeseen kantaa ainakaan tässä vaiheessa vaan antaisimme ammattilaisille työrauhan tehdä hankintavalmistelu ja kilpailutus rauhassa ja huolella. Katsotaan sitten mihin päädytään.
Nyt hetki vielä töitä kotikoneella ja sitten nukkumatin maan kautta perjantaita kohti.