Tämän kuun lopulla julkaistiin sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen että TEM:n Työnvälitystilaston työttömyysluvut huhtikuun osalta. Julkaisut löytyvät täältä: Tilastokeskus ja TEM:n työllisyyskatsaus. Niiden tulokset ovat hieman erilaisia, mutta lopputulos kertoo samasta.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 304 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 36 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 13 000:lla. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,6 prosenttia, joka on 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Tässä muutama fakta maamme työttömyydestä.
Mutta samaan aikaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 huhtikuussa 279 000, mikä oli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia, kun se edellisvuoden huhtikuussa oli 9,8 prosenttia. Työllisiä oli 21 000 enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Miten sitten näin erilaisia lukuja ja tietoja?
Tilastokeskuksen lukuja tulkittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota työllisten ja työttömien määrän samanaikaiseen kasvuun. Ilmiötä selittää piilotyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolelta työmarkkinoille palaavien muuttuminen tilastoissa työttömiksi työnhakijoiksi. Tämä liikehdintä on siis positiivisen talouskehityksen indikaattori ja merkki työnhakijoiden luottamuksen parantumisesta. Pelkkien lukujen takaa siis selviää tästäkin myönteinen kehitys ja suunnanmuutos.
Mikä selittää sitten tutkimusten eroja työttömien määrän kehityksessä? Tätä selittää taasen erilaiset tiedonkeruun menetelmät ja kriteerit. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.
Lisään tähän vielä SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan koostaman kuvaajan työmarkkinoiden kehityksestä. Kuviosta ilmenee selvästi työvoiman kasvu eli työn tarjontapuolen positiivinen kehitys sekä työllisyyden tasainen positiivinen kehitys. Muutosten taustalla on totta kai suhdannetilanteen paranemista, mutta osansa on ollut varmasti myös hallituksen toimilla.
STT uutisoikin, että vaikka työttömien määrä on tilastojen valossa kääntynyt pieneen nousuun, käänne itse asiassa kertoo positiivisesta muutoksesta työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön Petri Syvänen kertoi ilmiöitä tämän takana ja totesi, että syy on se, että ”on aktivoiduttu hakemaan töitä. Ajatellaan, että mahdollisuus työnsaamiseen olisi parempi kuin aikaisemmin.”
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi samaan aikaan, että tilastoissa myös erittäin positiivinen viesti. Pitkäaikaistyöttömien eli heidän jotka ovat olleet vähintään vuoden työttömänä työnhakijana määrä on kääntynyt vihdoin selvään laskuun. Pitkäaikaistyöttömiä oli tämän vuoden 2017 huhtikuussa reilut 109 000 ja siinä on laskua lähes 12 000. Oikea suunta.
Eli samaan aikaan sekä työttömyys että työllisyys on nousussa, mutta nyt ne molemmat merkki suunnan muutoksesta ja oikeasta suunnasta. Syksyllä tarvitaan kuitenkin lisää toimia mitkä vahvistavat talouskasvua ja työllisyyttä. Toivottavasti muillakin hallituspuolueilla on tähän valmiutta. Tarvitaan myös hyvää työelämäpolitiikkaa ja katse siihenkin, että työssä jaksaa ja pärjää kun töihin pääsee.
Nyt aamupalapöydässä naputeltu aamunavaus tässä. Mukavaa välipäivää kaikille ja huomenna sitten on taas viikonloppu.
…
Kello 23.00 ja aika kiittää tästä päivästä. Huomenna vielä vapaapäivä ja sitten uutta viikkoa kohden.