Julkisuudessa on nyt puhuttu paljon siitä miten talouteemme saataisiin jälleen kasvua. Kasvutoimia haetaan nyt laajalla rintamalla ja myös avoimin mielin. Pääministeri Petteri Orpo (kok) esimerkiksi kutsui kasvutoimia pohtimaan Risto Murron ryhmineen ja nimenomana ns. tyhjältä pöydältä. Pääministerin antama paperi oli tyhjä ja merkki ja kannustus siihen, että saa ideoida ja saa esittää. Ja näin se onkin, ei tämä maa tule selviämään talouden haasteistaan ja velkaantumisestaan vain leikkaamalla ja säästämällä, vaan laivan kääntymiseen tarvitaan lopulta pidempiaikaisempaa talouskasvua.
Verokeskustelua STT:lle kommentoinut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että jos verotuksen alentamiseen on mahdollisuus, hän keventäisi ensisijaisesti työn verotusta. Kommentti liittyi hallitusohjelmamme kirjaukseen, minkä mukaisesti nyt selvitetään perintöverosta luopumista ja sen 
korvaamista luovutusvoittoverolla. Tavoite olisi siis vastaava, mitä Ruotsi teki jo 20 vuotta sitten menestyksekkäästi ja mitä esimerkkiä myös muut pohjoismaat ovat seuranneet.
Itse kirjoitin aiheesta täällä viimeksi 11.1.2025: Suomalaiset kannattavat perintöverosta luopumista – Ruotsin kokemusten tulisi rohkaista meitä päättäjiä myös tämä toteuttamaan.
Tuossa kirjoituksessani avasin hieman sitä mitä muutos tarkoittaisi ja kerroin myös faktoihin perustuen siitä miten se Ruotsissa toimi ja mitä se tarkoitti valtionkassaan. Lopputulema siis olisi se, että valtion tässä lopulta voittaisi, mutta se tapahtuisi oikeudenmukaisesti ja myös kohtuullisesti niin, että verot pantaisiin maksuun vasta silloin, kun perinnöstä aidosti varoja tulisi esimerkiksi asunnonmyymisen myötä. Muutos myös pelastaisi ison määrän yrityksiä yli sukupolvenvaihdoksen ja tekisi sen myös suomalaista sinivalkoista omistusta tukien ja mahdollistaen.
Olen samaa mieltä valtiovarainministeri Purran kanssa siitä, että työnverotusta olisi tärkeää myös keventää. Tässäkin Ruotsi teki rohkeita ratkaisuja ja miten kävikään; sekä ruotsalaiset että ruotsalainen yhteiskunta voittivat.
Tästäkin aiheesta olen kirjoittanut täällä monet kerrat. Yhden blogini otsikoin 29.9.2025 mm. näin:
”Jag är en Svantesson” – Pitäisikö uskaltaa siirtää muutakin kuin desimaalia?
Tuossa syksyisessä blogissani kerron mm. siitä mitä Ruotsissa tehtiin mm. työnverotuksen keventämisessä ja miten se sitten näkyi valtion verokertymissä. Totuus oli jälleen tarua ihmeellisempää.
Kuten olen monet kerrat kirjoittanut ja puheissani todennut, että jos korkeat verot olisivat tämän maan pelastus, niin ei meillä mitään ongelmia edes olisi. Siksipä…
Työnverotuksen keventäminen ja perintöveron poistaminen eivät ole joko-tai vaan ennen muuta sekä-että -ratkaisuja.
Itse siis kannatan molempia tiedostaen, että verokertymään tulee hetkittäinen notkahdus, mutta tietäen ja luottaen siihen, että samalla lailla se toimisi Suomessa kuin Ruotsissakin. Ja tuolla Svantesson-blogissani kirjoitan myös yhteisöverosta ja siitä mitkä olisivat sen dynaamiset vaikutukset. Irlantihan tässä toimi ja teki ja laski yhteisöveronsa 12,5 prosenttiin. Nyt saarivaltio kerää tällä yhteisöveroprosentilla vuosittain noin 25 miljardia euroa valtion kassaan, kun samaan aikaan meillä Suomessa yhteisövero ”tapissa” 20 prosentissa ja sillä kertyy tuloja valtion kassaan noin 8 miljardia.
Kuten kirjoitin aiemminkin niin en itse usko, että desimaalipilkkua siirtämällä meidän talouskasvumme tästä saisi buustia, vaan pitäisi uskaltaa tehdä se, minkä tämä hallitus voisi tehdä.
Fakta nimittäin on, että maamme talous ei ole käytännössä kasvanut 16 vuoteen. Vuodesta 2009 lähtien maamme on ollut kroonisesti alijäämäinen ja julkinen velka on ollut jatkuvassa kasvussa.
…..
Perintöverokeskusteluun hyvää faktaa toi mukaan eilen maanantaina 27.1.2025 myös Perheyritysten liiton selvitys, mikä paljasti, että perintö- ja lahjaveroihin varautuminen aiheuttaa miljardien investointivajeen perheyrityksissä. Yksin siis perheyrityksissä joudutaan pitämään ns. takataskussa jopa 5 miljardin euron pottia valmistautuakseen sukupolvenvaihdoksen kustannuksiin. Tämä massiivinen summa on siis pois työllistämisestä ja investoinneista.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen totesikin eilen, että ”Suomen talouden kaipaamia kasvusykäyksiä löytyisi nopeimmin perheyrityksistä, jos nämä pidossa olevat pääomat vapautettaisiin investointeihin ja työllistämiseen” ja jatkoi, että ”Sukupolvenvaihdokseen varautuminen
on siirtänyt suunniteltuja investointeja tulevaisuuteen tai rajoittanut tulevien investointien tekemistä lähes 70 prosentilla perheyrityksistä. Ja kun samaan aikaan veroihin varautuminen vähentää riskinottohalukkuutta, tällä on tuntuva vaikutus yritysten investointimahdollisuuksiin ja pääomamarkkinoihin. Tämä on todella vahingollista koko Suomen taloudelle”.
Perheyritysten liitto muistutti samalla Etlan tutkimuksesta, mikä osoittaa, että oikeudenmukaisuuden tai tuloerojen tasoittamisen näkökulmasta vero ei ole onnistunut. ”Suomen perintö- ja lahjaverotus on mutkikas järjestelmä, josta kertyy vain vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero osuu suurelta osin keskiluokan maksettavaksi. Verolla näyttää myös olevan vaikutusta siihen, että varakkaat perinnönjättäjät muuttaisivat pois perintöjä verottavilta alueilta.”
Itse ajattelen samoin eli nyt tarvitaan rohkeutta antaa aidosti energiaa sille orastavalle talouskasvulle. Pian 20 vuoden ajan olemme epäonnistuneet isoissa veroratkaisuissa ja jos vanha ei toimi, niin silloin kannattaisi rohkeasti kokeilla jotain uutta.