Suomen talous ei ole käytännössä kasvanut 16 vuoteen. Vuodesta 2009 lähtien maamme on ollut kroonisesti alijäämäinen ja julkinen velka on ollut jatkuvassa kasvussa.
Kyllä, nyt vihdoin laitamme taloutta kuntoon. Sovitut 9 miljardin euron – 9 000 miljoonan euron – sopeutustoimet ovat massiivisia, mutta riittävätkö nekään? Pahaa pelkään etteivät riitä, eivätkä varsinkaan, jos emme saa talouttamme kasvuun.
Verota vähemmän sitä, mitä haluat enemmän.
Pitäisikö uskaltaa tehdä jotain mitä helpolla ensin kaikki vastustaisivat? Uskaltaa huudon alla tehdä ja todeta myöhemmin, että nyt kun ette enää huuda, niin katsokaa mitä tapahtui.
Itse siis uskon, että nyt pitäisi uskaltaa tehdä enemmänkin kasvun aikaan saamiseksi. Pelkkä desimaalien kanssa pelaaminen ei enää riitä eikä varsinkaan verojen korottaminen. Fakta on nimittäin se, että jos korkeat verot olisivat ratkaisu tämän maan ongelmiin, niin ei meillä silloin edes olisi ongelmia.
Eli pitäisikö uskaltaa laskea esimerkiksi reilusti ja rohkeasti yhteisöveroa ja myös eniten tienaavien marginaaliveroa ja poistaa perintövero tmv? Jotkut jo varmasti huutavat ja pian varmaan myös some ja twitterkin.
Okei eli, mitäs jos laskettaisiin yhteisövero 15 prosenttiin? Eurooppalaiset maathan sopivat joku aika sitten tästä 15 prosentin minimiverokannasta ja useat EU-maat ovatkin tämän ns. minimin ottaneet käyttöön ja luonnollisesti verokilpailussa pisteet menevät sinne ja myös eurot.
Myös esimerkiksi Irlanti on tällä hetkellä houkutteleva saari globaaleille yritysjäteille, mutta miksi…
No katsotaan mitä siellä on tapahtunut. Meitä väkiluvultaan pienempi saarivaltio laski yhteisöveronsa 12,5 prosenttiin ja nyt se kerää tällä yhteisöveroprosentilla vuosittain noin 25 miljardia euroa valtion kassaan. Meillä Suomessa yhteisövero on taasen nyt 20 prosenttia ja sillä kertyy tuloja valtion kassaan noin 8 miljardia. Vähemmän on siis enemmän. Ja lopputulema on se, että Irlannissa valtiontalous on selkeästi ylijäämäinen. Irlanti siis kerää rahaa isoilta globaaleilta jäteiltä, jotka ovat valinneet maan verotukselliseksi kotimaaksi. Lopputulemana valtiontalous on selkeästi ylijäämäinen.
Itse uskon, että monet EU-maat tulevat seuraamaan mm. Irlannin mallia ja pohdin, että tässä ehkä kannattaisi olla etujoukoissa. Verotulomme varmasti nii´aisit hetkeksi, mutta olisiko lopputulema kuitenkin reilusti plussalla? Yhteisöveron alentaminen näkyisi siis toki ainakin hetken talousarvioissamme alijäämän kasvuna ja on mahdollista, että EU:n finanssipolitiikan ikeet tämän estäisivät ja luottoluokituksemme lasku? Tämä on kuitenkin syytä nyt selvittää ja arvioida.
No, lisää huutoa eli toiseksi meidän kannattaisi selvittää myös se mitä vaikuttaisi. jos laskisimme pieni- ja keskituloisten lisäksi myös hyvätuloisten verotusta. Meillähän veronkevennykset on yleensä, hallituspohjasta riippumatta, kohdennettu aina pieni- ja keskituloisiin, kuten nytkin. Ymmärrän sen hyvin. Ja ymmärrän sen myös poliittisesti. Taloudellisesti voisi kuitenkin olla järkevää laskea myös hyvätuloisten verotusta.
Meillähän työn ns. palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin progressiivista. Verotuksemme iskee siis poikkeuksellisen ankarasti palkansaajan lisäansioihin. OECD-maiden vertailussa olemme toiseksi ankarin ansiotulojen verottaja yli 59 prosentin marginaaliverollaan.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesikin hetki sitten, että ”Jos korkeimpia marginaaliveroja laskettaisiin kymmenellä prosenttiyksiköllä, Suomi olisi vasta keskimääräinen ahkeruudesta verottaja 14 keskeisimpään verrokki- ja kilpailijamaahan verrattuna.”
Ja totta on sekin, että jo keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on meillä kansainvälinen palkkaverovertailun koko vertailujoukon kolmanneksi korkein. Itseasiassa selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä jo keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin. Palkan verotus onkin meillä vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on meillä reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin.
Ja sitten vertailun suurituloisimman, 150 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on meillä kolmanneksi korkein Belgian ja Italian jälkeen. Marginaaliveroprosentti taasen on tällä tulotasolla Suomessa 59,2, eli toiseksi korkein Belgian jälkeen. Mutta taasen palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 31 000 euron vuosittaisella palkkatasolla kuitenkin eurooppalaista keskitasoa.
Eli pitäisikö uskaltaa keventää myös hyvätuloisten verotusta? Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson (M) taisi alkuvuodesta todeta jotenkin niin, että ”hän tykkää laskea veroja”. Dagens Nyheterissä 11.1.2024 totesi, että ”Jag gillar att sänka skatter”, kun hän kuvasi alkaneen, kuluvan, vuoden talousnäkymiä. Uutisessa kerrottiin, että kuluvasta vuodesta tulee Ruotsissakin taloudellisesti vaikea vuosi, kun taantuma iskee kovasti kotitalouksiin ja työttömyys lisääntyy. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kuitenkin toivoi, että hallitus voisi esittää uusia veronalennuksia myöhemmin tänä vuonna ja niin Ruotsin hallitus nyt kertoikin tekevänsä.
– Tykkään alentaa veroja, hän sanoi.
Ruotsin hallitus kertoi siis nyt syksyn alkajaisiksi noin kahden miljardin euron veron alennuksista. Ruotsissa kaikkien tuloverotusta kevennetään ja otetaan käyttöön mm. uusi työtulovähennys, joka koskee kaikkia työssäkäyviä. Myös valtionverotuksen alarajaa nostetaan, mutta Ruotsin hallitus haluaa myös laskea hyvätuloisten verotusta. Korkeinta marginaaliveroastetta lasketaan 55 prosentista 52 prosenttiin. Myös eläkeläisten verotusta lasketaan ja ihan mielenkiintoinen juttu on myös meidän osakesäästötiliä vastaavan ns. ISK-tilin verotuksen keventäminen.
Meillä taasen tuntuu, että demareiden rakkaus veroihin on tarttunut vähän koko puoluekenttään. Mutta…
”Jag är en Svantesson.”
Ruotissahan muuten jo vuonna 2020 sosialidemokraattien johdolla kevennettiin merkittävästi hyvätuloisten verotusta. Silloinen demarihallitus uskalsi poistaa kokonaan tuloveroasteikon ylimmän portaan. Ruotsin demarit alensivat siis peräti -5%-yksiköllä yli 65000 euroa tienaavien verotusta.
Ruotsissa arvioitiin silloin, että hyvätuloisten marginaaliveron kevennys rahoittaa itsensä. Ruotsin hallituksen esityksessä silloin todettiin, että veronkevennys rahoittaisi itsensä todennäköisimmin lähes kokonaan arvioilla 56-185 prosenttisesti. Ja niin myös muuten kävi. Noin 500 miljoonan euron (n. 5,5 mrd SEK) veronkevennys saatiin hyvin takaisin. Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston Riksrevisionen mukaan hyvätuloisille tehdyn veronkevennyksen myönteiset vaikutukset toteutuivat odotetusti. Uudistus rahoittaa itsensä takaisin 120-prosenttisesti ja näin maan julkinen talous on pitkällä aikavälillä yli miljardi kruunua vuodessa vahvempi, kun ylimpiä marginaaliveroja alennettiin tuntuvasti.
Se oli sitä veropolitiikan dynamiikkaa.
Katse kannattaisikin nyt pitää tiukasti dynamiikassa. Ymmärrän, että tässä mielessä alv:n korotus ja kotitalousvähennyksen heikennys toimivat toisin. Hallituksen kokonaisuudessa niitä olen valmis tukemaan, mutta tärkeintä olisi nyt aina tunnistaa ja huomata, että kaikilla veroilla on käyttäytymisvaikutuksensa – myönteiset tai kielteiset.
Uskaltaisikohan Suomessa joku demarikin lupautua veronkevennysten edes salarakkaaksi?
Kerran hyssyttelemällä ja jarruttelemalla ei tämä maa selviä eikä talouskasvu lähde liikkeelle.
Ollaan edes vähän svantessoneja.
Mahdottomaksi menee tämä keski-ikäistyvän Heinosenkin elämä. Elokuussa ensi kertaa fanitin ja iloitsin ruotsalaisten urheilumenestyksestä. Armand Duplantis sai sydämeni sykkimään ja nyt fanitan taas ruotsalaisia. Mutta en tietenkään koskaan unohda vuotta 95.
….
Kello 21.46 ja pitkä päivä takana Poronpolulla. Palailen näihin tunnelmiin huomenna tai alkuviikosta. Nyt taidan kömpiä pehkuihin.