Itse en ole koskaan osannut laittaa yrittäjää ja työntekijää ja heidän etujaan toisiaan vastaan. Yksikään yritys, joka ei menesty, ei myöskään työllistä. Toisaalta, jos yritys ei pidä hyvää huolta työntekijöistään, ei se myöskään yrityksenä pärjää.
On olemassa lukuisia erinomaisia esimerkkejä siitä, miten yritys ja sen työntekijät ovat yhdessä tehneet suomalaisia menestystarinoita. Ja on myös lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, miten yritykset ovat nostaneet osaavan henkilökuntansa tärkeimmäksi voimavaraksi. Kilpailuvaltikseen. On toki toisenkinlaisia esimerkkejä, mutta jos nyt keskityn näihin myönteisiin.
Würth on yksi tällainen esimerkki hyvästä toimintatavasta. Niin 1990-luvun lamassa kuin 2000-luvunkin vaikeissa paikoissa yritys on aina panostanut osaavaan henkilökuntaansa. Palkannut jopa lisää ihmisiä silloin kun moni muu yritys on valinnut talouden pakottamana lomautuksien ja irtisanomisten tien. Yritys on tiukassa paikassa panostanut entistä enemmän korkeatasoiseen ja nopeaan palveluun ja se on luonut yhden suomalaisen menestystarinan.
Toinen erinomainen hieman erilainen esimerkki on lukkoja valmistavan Abloyn Ikämestari-ohjelma. Se on kertakaikkisen erinomainen esimerkki siitä, kuinka työntekijöitä arvostetaan ja kannustetaan. Yhtiön työntekijöiden keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on noussut vapaaehtoisin toimin vuosituhannen alusta 59 vuodesta 63,5 vuoteen. Ei pakolla, vaan kannustimilla. Abloyn Ikämestari -ohjelma on hyvin simppeli. Se perustuu ylimääräisiin vapaisiin, oman kunnon seuraamiseen ja porukkahenkeen.
Näissä esimerkeissä on siis unohdettu vanhanaikainen vastakkainasettelu. Työntekijä pärjää kun yrityskin pärjää ja myös toisinpäin.
****
Harmaa talous ei ole kenenkään etu
Miten siis suomalaiset yritykset työntekijöineen pärjäävät nykykilpailussa? Omat haasteensa asettaa jo pitkäaikainen vitsaus, harmaa talous, joka juhlapuheiden sijaan vaatii tiukkoja toimia. Näin olemmekin tehneet.
Myönnettäköön, että tehtävä ei ole helppo. Emme halua tehdä sellaisia lakeja ja luoda sellaisia järjestelmiä, jotka rankaisevat lainkuuliaisia ja rehellisiä yrittäjiä. Näin ei saa tapahtua, sillä jos harmaan talouden vastaiset toimemme osuvat juuri näihin työllistäviin yrityksiin, joudumme ojasta allikkoon.
Tästä lähtökohdasta on siis ryhdytty toimiin, tiukasti ja monilla eri osa-alueilla. Hyväksi keinoksi harmaan talouden nujertamisessa on todettu viranomaisten resurssien lisääminen. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon uusi harmaan talouden selvityskeskus, joka toimii verohallinnossa. Lisärahoitus oikeassa paikassa tuo lisärahaa valtiolle, kun saamme epärehellisiä toimijoita pois markkinoilta, verotuksen piiriin.
Yksi suomalaisia paljon puhuttanut epäkohta on myös harmaan talouden työntekijöiden työehdot. Ei voi olla niin, että Suomessa voitaisiin työskennellä ns. kaksilla eri työmarkkinoilla. Lähtökohtaisesti meidän linjamme mukaan Suomeen voidaan tulla töihin muualta, mutta vain, jos pelataan samoilla säännöillä, suomalaisilla työehdoilla. Tämän pitää ohjata kaikkea toimintaa.
Esimerkiksi rakennusalalla harmaa talous on hyvin tiedossa. Tätä varten otammekin nyt käyttöön nk. käännetyn arvonlisäveron. Tämä valitettavasti aiheuttaa lisätyötä myös rehellisille yrittäjille byrokratian kasvamisen muodossa, mutta kokonaisuuden kannalta tämä oli ainoa mahdollinen ratkaisu. Käännetty alv vaikeuttaa harmaan talouden toimijoiden mahdollisuuksia ja antaa viranomaisille parempaa vertailutietoa luottolaitoksista.
Näiden konkreettisten keinojen lisäksi harmaan talouden toimintaohjelmaan sisältyy paljon muitakin toimia. Selvityksessä on mm. rakennusalan toimijoiden ilmoitusvelvollisuus, ulkomaisten työntekijöiden verovastuu ja tilaajavastuulain julkinen rekisteri. Kaikki toimet eivät rajoitu vain Suomeen, vaan aiheen parissa työskennellään myös kansainvälisesti.
Kuten totesin, harmaan talouden torjunnassa täytyy käyttää harkintaa. Ei ole kenenkään etu, että rehellisesti toimivien yrittäjien toimintaa vaikeutetaan entisestään. Viranomaisten ja poliitikkojen ja meidän ihan jokaisen tuleekin seisoa yhdessä rintamassa, ja olla ajan hermoilla. Niin on vastapuolikin. Aihe on nimittäin niin tärkeä hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Sillä harmaa talous ja epärehellinen yrittäjyys ovat aina pois verotuloistamme, eli siis kouluista, päiväkodeista ja terveyskeskuksista. Tätä emme Kokoomuksessa hyväksy.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok.)