Työurien pidentämisestä on puhuttu jo pitkään. Tuntuu siltä, että kaikki tietävät sen välttämättömyyden, mutta kukaan ei halua tehdä ratkaisuja.
On varmasti osaksi näinkin, mutta minusta ainakin tuntuu, että meidän poliitikkojen ratkaisut ovat tässä asiassa kovin yksinkertaisestettuja ja yksisilmäisiäkin. Tarjotaan vain pakkoa. Pakkoa eläkeiän nostamiseen. Pakkoa opiskella tiukemmin.
No toki puheissa usein sanotaan, että työuraa tulee pidentää vielä keskeltäkin. Se tosin on jäänyt ilman konkretiaan eikä siihen ole tarjottu oikeastaan edes sitä ainoaakaan eli pakkoa. Se on jäänyt kauniiksi fraasiksi.
Mutta jos aidosti sitten tehtäisiin. Itse olen eduskunnassakin nostanut esille esimerkiksi Abloyn Ikämestari-ohjelman. Tässä lyhyt kooste tämän yrityksen ohjelmasta: Ikämestarit. Abloy käynnisti jo vuonna 2001 oman ohjelmansa ja se tuottanut tulosta. ”Yrityksen johto näki tarpeelliseksi hallita ikärakennetta ja ikääntyvien työntekijöiden jaksamista sekä varmistaa kokemuksen siirtäminen.”
Abloyn ohjelmaan pääsee mukaan 55-vuotiaana ja sillloin halukkaille tehdään vuosittaiset kuntotestit ja kunto-ohjelmat. Ja kun ohjelmaan sitoutuu alkaa vapaita kertyä siitä vuodesta kun työntekijä täyttää 59. Ensin kuusi lisävapaapäivää ja sitten lopulta 14. Ja lisäksi panostuksia tehdään työssäjaksamiseen ja sen arvokkaan osaamisen eli hiljaisen tiedon siirtämiseen. Abloylla jäädään nykyisin eläkkeelle keskimäärin noin 63-vuotiaana. Kymmenessä vuodessa omalla kannustavalla ikäohjelmalla eläikä on noussut yrityksessä kolmella vuodella. Keski-arvo eläköitymiseen taitaa maassamme olla nyt jotain 60,4 vuotta.
Pekkaniskalla on oma ohjelmansa. Se maksaa yritykselle ensin rahaa, mutta säästää kun työssä jaksetaan ja pärjätään. Ja tässä ohjelmassa saavat olla mukana kaiken ikäiset yrityksen työntekijät. Tehdään siis aitoja toimenpiteitä myös sinne työuran keskelle.
Myös Nordealla on oma ikäohjelmansa ollut käytössä joitain vuosia ja eilen Uusi Suomi kertoi Bernerin onnistuneen tarinan. Uuden Suomen jutun mukaan Bernerillä jäätiin eläkkeelle vielä vuonna 2006 keskimäärin 60,7 vuotiaana. Silloin firma käynnisti oman senioriohjelmansa ja vuoteen 2011 mennessä eläkkeelle siirtymisikä oli noussut jo 63,6 vuoteen ja siis vapaaehtoisesti. Ei pakolla vaan kannustimilla.
Lehdessä Bernerin tulosta kommentoi professori Juhani Ilmarinen toteamalla, että ”Se on kova luku. Koko Euroopan alueella ei juuri ole vastaavia tuloksia”
Nyt voisi kysyä, että miksi ei ole?
Heitänkin haasteen EK:n tuoreelle toimitusjohtajalle Jyri Häkämiehelle. Abloyn ja Bernerin ohjelmissa on paljon samaa. Uskon siis, että halutessanne tämä ohjelma olisi kopioitavissa läpi Suomenmaan.
Mitäs sanoisit ystäväni Jyri?
…
Tänään täällä Lopella ja kaippa koko Etelä-Suomessa huikea paukkupakkanen. Ei kai ihan 30 rajaa rikottu, mutta tuossa Riihimäen ja Hyvinkään seudulla ollaan oltu lähellä. Kirpakkaa siis.
Minä suuntaan tänään Helsingin Messukeskukseen Matkamessujen vieraaksi. Hallissa lämmintä sentään ja lämpimiä kohteitakin.
…
klo 16.12.
Matkamessuilla lama?
Hieman tuntui Matkamessuilla hiljaiselta. Toki maailma on nykyisin puristettu Suomen kanssa samaan halliin ja ehkä parhaista vuosista hieman kokonaisuutena tultu alaspäin. Liekö sitten lama syynä osastojen vähentymiseen ja ehkä myös se, että nykyisin aika moni kohde ja paikka satsaa aivan uudella tavalla nettiin ja sosiaaliseen mediaan ja saa sieltä viestinsä ehkä messujakin paremmin esille. Mene ja tiedä.
Mutta jostain se kertoo, että nyt esimerkiksi koko Kanta-Hämeen ainoa mukanaolija oli kotikuntani Loppi. Mukana ei siis nähty Riihimäen Lasimuseota ja Metsästysmuseota, ei Hämeenlinnan linnaa ja Vanajanlinnaa, ei Tammelan Hakkapeliitta-tapahtumaa eikä koko Hämeen Matkailuakaan. Antakaa anteeksi jos joku oli ja jäi minulta huomaamatta? Mutta monet tutut kohteet olivat poissa ja myös koko Hämeen Matkailu. En huomannut myöskään Lahden seudun uutta matkailutoimijaa, mutta sentään Heinolan seudun uusi Heinola Resort oli hienosti mukana ja muutama muukin.
Mutta miksi valtaosa ei mukana ollut? Sitä on syytä pohtia ja toki minusta sitäkin, että olisiko vielä kerran syytä hakea yhteisvoimaa koko Hämeelle yhteisellä markkinoinnilla? Niputtaa kohteita ja paketoida samoihin kansiin ja osastoille ja antaa myös yrityksille mahdollisuus hyödyntää tätä. Minusta näin pitäisi tehdä. Kilpailu on nimittäin kuitenkin kovaa ja tänäkin vuonna Matkamessuilla moni alue ja kaupunkiseutu oli vahvasti esillä ja markkinoi ja näkyi. Kilpailu on kovaa.
Tyytyväinen olin Lopen Yrittäjien upeaan mukanaoloon. Jyrki Käen vahva työpanos ja osaaminen näkyy Lopella monessa ja osastomme oli tänäkin vuonna edustava ja näkyvä. Tyylikkäällä tavalla erottuva. Ja minusta hienoa, että mukaan on saatu yhä enemmän loppilaisia matkailualan yrittäjiä ja yhteishenki ja yhdessä tekeminen näkyy. Tästä iso kiitos kuuluu Lopen kunnan kehittämispäällikölle Jyrki Käelle, mutta myös Lopen Yrittäjille ja sen puheenjohtajalle Jarmo Laukkaselle ja näille loppilaisille hommaa tekeville yrittäjille. He muuten antavat aikamoisen työpanoksen tässä myös kuntamme ja koko seutukuntamme hyödyksi. Tottakai niin, että itsekin oman yrityksensä kautta siitä hyötyvät. Tänä vuonna mukana Lopen osastolla ennätysmäärä loppilaisia matkailualan yrittäjiä ja tekijöitä ja se on hieno merkki. Homma menee meillä hyvin eteenpäin.
Tässä linkki meidän matkailusivuille ja mielelläni hei kerron myös lisää Lopen helmistä. Meille kannattaa ehdottomasti suunnata. Kurkatkaapa ja kysykää lisää ja mielelläni lähden vaikka ihan itse oppaaksikin näyttämään paikkoja. Tässä linkki: Visit Loppi.
Mutta ettei nyt ihan negatiivinen kuva Matkamessuista jää niin todetaan nyt niin, että kyllä siellä nyt muutamaksi tunniksi tänäkin vuonna nähtävää riittää. Menkää vaan.