Tulla kestäväksi, säilyä välittävänä
Kokoomus esitteli oman vaihtoehtobudjettinsa marraskuun lopussa. Neljäs johdollani valmisteltu kokoomuksen vaihtoehtobudjetti jatkoi samaa tarinaa: Hyvinvointiyhteiskunta tulee pelastaa – tehdä siitä kestävä, mutta säilyttää se välittävänä. Kulunut vaalikausi kriiseineen on osoittanut kestävän talouden merkityksen. Velkarahan varaan rakennetut palvelut ja koko hyvinvointiyhteiskunta ei ole kestävä ja pahimman hetkellä sen kantokyky voi tulla kyseenalaistetuksi. Pysyvästi ja kiihtyvästi velkaantuva maa ilman näkymää paremmasta tulevasta on itseasiassa heikoin juuri heille, jotka eniten hyvinvointiyhteiskuntaa tarvitsevat. Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Outi Ojala (vas.) aikanaan totesikin kuvaavasti, että ”vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”.
Maamme on elänyt liian pitkään velaksi. Tämä on osaltaan heikentänyt maamme kriisinkestävyyttä. Ja valitettavasti korona eikä nyt käytävä Putin Ukrainan sotakaan tule jäämään viimeisiksi kriiseiksi mitkä maailmaa, Eurooppaa ja myös Suomeakin kohtaavat. Meidän tulee laittaa taloutemme kuntoon, jotta voimme huolehtia suomalaisten perustarpeista – turvallisuudesta, koulutuksesta, terveyspalveluista ja muusta myös tulevien kriisien iskiessä.
Kokoomuksen vaihtoehdossa tulevaisuutta rakennetaan talouden kestävälle kasvulle, uuden luomiselle ja uudistumiselle. Hyvinvointi syntyy suomalaisten työstä, ahkeruudesta ja yrittämisestä. Me uskomme siihen, että jokainen työkykyinen ja myös osatyökykyinen haluaa päästä töihin ja osallistua omien mahdollisuuksien mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Näin olemme yhdessä oikealla raiteella kohti tulevaa.
Me emme usko, että veroja korottamalla ja ihmisten mahdollisuuksia kaventamalla maamme selviäisi. Siksi esitämme, että työn ja eläkkeiden verotusta kevennettäisiin miljardilla eurolla. Ja toisin kuin julkisuudessa on sitkeästi väitetty ja levitetty, me emme tee veron kevennyksiä velaksi. Meidän vaihtoehtobudjetti itseasiassa vähentää valtion velanottoa 1,1 miljardilla eurolla. Kokoomus onkin sitoutunut Talouspolitiikan Arviointineuvoston ohjeistukseen, että taloutta tulee sopeuttaa vähintään miljardilla eurolla vuosittain. Talous laitetaan näin säästäväisyydellä ja kasvulla kuntoon – ei äkkijarrutuksella – vaan kahdessa vaalikaudessa.
Kokoomuksen vaihtoehto nojaa osaamiseen ja koulutukseen panostamiseen, investointeihin, työhön ja yrittäjyyteen. Me esitämme konkreettiset keinot yli 100 000 uuden työllisen saamiseksi. Me lisäisimme mm. koulutukseen pysyviä resursseja 140 miljoonaa, panostaisimme lisää TKI-toimintaan, vanhustenhoitoon ja huolenpitoon 123 miljoonaa, vahvistaisimme turvallisuutta yli 100 miljoonalla ja laajentaisimme kotitalousvähennystä. Myös maataloudelle me ohjaisimme välittömästi akuuttiin kustannus- ja energiakriisiin 70 miljoonan euron kuluvan talven ensiavun paketin. Ja tämä kaikki on mahdollista pienemmällä velanotolla, kun asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen. Priorisoinnin puute onkin ollut nykyhallituksen suurin heikkous.
Mutta myös säästämisestä täytyy tehdä jälleen suomalainen hyve. Me säästäisimme mm. julkisesta hallinnosta, haitallisista yritystuista, korottaisimme haittaveroja, uudistaisimme asumistukea ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ansiosidonnainen työttömyysturva laajennettaisiin mallissamme kuitenkin kaikille palkansaajille, sillä jokainen työntekijä sitä myös kustantaa ja pahimman kohdatessa ansaitsee.
Ja kyllä, tällä tavalla velkaantuminen käännetään laskuun ja vuosikymmenen lopussa olisimme pysyvässä tasapainossa. Itseasiassa, jos nykyhallitus olisi velkaantumiseen puuttunut ja ryhtynyt toimiin jo vuonna 2020, niin julkinen talous olisi kriisimenoista huolimatta lähes tasapainossa jo vuonna 2026. Nyt tehtävä jää kokonaan seuraavalle hallitukselle.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Kokoomuksen vaihtoehtobudjettityön puheenjohtaja