Arvoisa puhemies,
Ei koskaan enää yksin.
Tänään meillä on käsittelyssä HE 315/2022 eli esitys millä osaltamme saatamme voimaan liittymisemme puolustusliitto Natoon.
Nyt liittymällä 4.4.1949 Washingtonissa allekirjoitettuun Pohjois-Atlantin sopimukseen Suomesta tulee NATO jäsen.
Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo 16 vuotta, eli kauan ennen kuin siitä tuli suosittua. Olen onnellinen, että se on tänään suosittua ja laajasti – hyvin yksimielisesti suomalaisten kannattamaan.
Me tulemme olemaan Natossa turvallisuutta lisäävä jäsenmaa. Emme turvallisuutta kuluttava.
Mutta myös Nato-Suomessa keskeisin ja tärkein tehtävämme on puolustaa omaa isänmaatamme.
Se on tärkein asia, mitä Natokin meiltä haluaa. Ja olen tyytyväinen, että suomalaisten maanpuolustustahto on vaikeinakin aikoina vain noussut. Nuoremme ovat valmiita omalla vahtivuorollaan myös vaikeimpaan.
Kuva: Jukka Kopra
Sillä niin kuin vuonna 2002 jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth totesi:
”Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa!”
Näin se on tulevaisuudessakin.
Meidän tuleekin sitoutua jatkossakin köyttämään puolustukseemme vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa karkeasti tämän hetken luvuilla noin 5 miljardia euroa.
Tästä meidän tulee pitää kiinni sillä olemme luvanneet sen meidänkin liittolaisillemmeki.
Olemme kokoomuksesta ehdottoneetkin puheenjohtajamme Petteri Orpon johdolla ensi vaalikaudella perustettavaksi Kanerva II eli parlamentaarisen työryhmä valmistelemaan ja varmistamaan, että kaikki puolueet sitoutuvat tähän kahden prosentin tasoon.
Me olemme nyt panostaneet merkittävästi ilmavoimiin ja myös merivoimien vahvistaminen etenee – toivon sydämestäni niin -, mutta sitten maamme tarvitsee vahvan maavoimien kehittämishankkeen.
Näitä toimia on toki tehty hankkimalla nyt mm. lisää K9 panssarihaupitseja. Mutta maavoimat tarvitsevat muutakin eikä vähimpänä taistelijan uuden henkilökohtaisen aseen. Tehdään sekin Suomessa.
Haluan myös itse nostaa esille osaavan henkilöstömme. Meidän tulee nyt katsoa, että henkilöstöä on riittävästi. Kouluttajia tarvitaan.
Ja tärkeää on myös varmistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen edellytykset ja myös kattavasti yhteistyö puolustusvoimien kanssa myös materiaalipuolella. Ja myös ampumarataverkoston kattavuus ja toimivuu..
Mutta miten toimimme Natossa?
Meidän tulee mennä Natoon ilman ennakkoehtoja, kuten pääministeri Sanna Marinin hallitus on nyt päättänytkin. Kiitos tästä.
Haluan myös kiittää valtiojohtoamme tämä hankkeen määrätietoisesta eteenpäin viemisestä tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla.
Haluan myös kiittää teitä pääministeri Marin. Olen tyytyväisyydellä seurannut miten Natoon olette maatamme vieneet.
Kiitos myös ulkoministeri Haavisto ja puolusministeri Kaikkonen.
Esimerkillistä toimintaa.
Mutta nyt huolehditaan siitä, että menemme kaikkiin pöytiin – mennään ytimeen. Kuten aikanaan EU:hunkin mennessä teimme.
Mennään kaikkiin niistä noin 700 työryhmästä mihin on järkevä mennä. Ollaan aktiivisia heti mm. NATOn puolustussuunnitteluprosessissa. Roolimme ja asemamme esimerkiksi komentorakenteessa, mutta myös johtamisrakenteessa selviää vasta varsinaisen jäsenyyden myötä ja myös se miten Suomen ja Ruotsin jäsenyys näihin vaikuttaa.
Naton pysyvää tukikohtaa ei Suomeen ole näillä näkymin tulossa. Jos sellainen kuitenkin Natossa yhdessä katsottaisiin järkeväksi ja tärkeäksi, niin ei Suomen tästäkään pidä kieltäytyä. Ei.
On tärkeä myös todeta, että ydinaseita ei olla sijoittamassa Suomeen -emme niitä ole tänne pyytämässä eikä niitä itseasiassa kukaan tänne ole työntämässäkään, mutta oleellista on ymmärtää se, että ydinasepelote on kuitenkin Naton turvan perusta.
Mitä Suomeen sitten voisi tulla?
Kysymykseen voisi Suomessa tulla esimerkiksi jonkinlainen Naton arktisen sodankäynnin osaamiskeskus tai esimerkiksi pohjoisen alueen maasodankäynnin esikuntatoiminnot.
Madridissa päätettiin viime kesänä Naton uudesta joukkorakenteesta. Meidän tulee tuoda tähän myös oma osamme. Naton tarpeisiin joitakin joukkoja, taisteluosastoja ja kyvykkyyksiä.
Roolimme tulee olemaan merkittävä siis Itämeren alueen – tulevaisuudessa tietyllä tavalla Naton sisämeren – ja arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa. Mutta myös näiden alueiden valvonnassa.
On selvää, että varusmiehiä Nato-joukkoihin tulisi. Näissä käytetään kantahenkilökuntaa, sopimussotilaita ja reserviläisiä.
Naton myötä myös varusmiesten koulutuksesta tullee aiempaa kansainvälisempää. Kannustan myös tällaisista urista haaveilevia nuoriamme opiskelemaan kieliä – englannin lisäksi saksaa ja ranskaa. Muitakin.
Kokoomuksen tavoite on, että ensi hallituskaudella otettaisiin käytöön myös yleiset kutsunnat koko ikäluokalle. On hyvä kertoa koko ikäluokalle mahdollisuuksista ja pienenevien ikäluokkien aikana me tarvitsemme kaikki motivoituneimmat nuoret miehet ja naiset isänmaan palvelukseen.
Itse myös kehittäisin siviilipalvelusta kokonaisturvallisuutta palvelevaksi palvelukseksi.
Nato-jäsenyyden tärkein merkitys on lopulta se, että pääsemme Yhdysvaltain liittolaiseksi. Nato jäsenyys tulee korostamaan entisestään maamme ulkopolitiikassa transatlanttista suhdetta.
Yhdysvallat itseasiassa on meidän takuumme myös nyt, kun vielä odotamme Unkarin ja Turkin ratifiointeja. Toivon, että nämä maat nyt ymmärtävät tilanteen ja tekevät välttämättömän nopeasti.
Esitän myös, että eduskunta ei jää tätä kuitenkaan odottelemaan. Eduskunnan tulee tämä oma osansa hoitaa valiokunnissa ja myös täysistunnossa kuntoon – tarvittavaan äänestykseen asti – niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän jälkeen asiakirja odottaisi TP Niinistön pöydällä nuo puuttuvat ratifioinnit ja sen jälkeen presidentti voisi viivytyksettä sopimuksen allekirjoittaa ja toimittaa sen eteenpäin.
Arvoisa puhemies –
Olen vakuuttunut, että Suomesta hyvä hyvä ja vastuullinen Nato maa. Nato-maa joka on valmis osoittamaan solidaarisuutta muille ja odottaa sitä myös itse saavansa.
Kiitos sotiemme veteraanit – kiitos oma vaarini, että saamme tämän päätöksen nyt itsenäisesti ja vapaasti tehdä.