Tänään eduskunnassa käytiin ns. palautekeskustelu Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 – 2022. Tässä muutamia poimintoja meidän valtiovarainvaliokunnan mietinnön keskeisistä huomioista ja hieman myös käyn läpi erityisesti SDP:n ja vihreiden vastalauseita.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla käytiin tänään eduskunnassa talouskeskustelua tulevien vuosien tilanteesta.
Käänne siis saatu aikaan ja nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös työttömyys helpottaa. Talouskasvu jatkuu myös ja tekee sen myös entistä laaja-alaisempana. Tuoreimpien mm. VM:n ja Suomen Pankin arvioiden mukaan kasvu on vielä aiemmin arvioitua nopeampaa eli 2,9 prosenttia tänä vuonna. Julkinen talous kääntyykin kasvun ja sopeutustoimien ansiosta lähivuosina lievästi ylijäämäiseksi yli kymmenen vuoden alijäämäisyyden jälkeen. Myös julkinen velka kääntyi laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen jo tämän hallituskauden alkupuolella vuonna 2016 ja velkasuhdekin jatkaa alenemistaan ennustejaksolla. Nimellisesti velka kuitenkin edelleen kasvaa ja julkinen talous velkaantuu. Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan alenevan noin 1,3 mrd. euroon vuonna 2019, mutta kasvavan jälleen vuonna 2021 johtuen etenkin puolustusvoimien hankinnoista.
Kiinnitimmekin valtiovarainvaliokunnassa huomiota siihen, että hyvä suhdannekehitys ei korjaa julkisen talouden kestävyysvajetta, koska ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana 2030-luvulle saakka. Vaikka julkisen talouden ennakoidaankin olevan rakenteellisesti suurin piirtein tasapainossa vuonna 2022 niin rakenteellisen ylijäämän tulisi kuitenkin olla noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ensi vuosikymmenen alussa, jotta julkinen talous selviäisi tulevina vuosikymmeninä ilman lisätoimia. Tämä on se tosiasia ja perusta millä elämme ja mitä itse olen yrittänyt ja halunnut koko ajan pitää esillä. Jakovaraa ei siis ole vaan nyt tarvitaan kasvua ja rakenteellisia uudistuksia.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössämme totesimme kuitenkin, että monet hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat toteutumassa: 1) Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen, 2) Velkasuhteen lasku, 3) Julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetettu keskipitkän aikavälin tavoite (-0,5 prosenttia) saavutettaneen kehyskauden aikana ja 4) 72 prosentin työllisyysaste ja työllisten määrän lisäys 110 000 hallituskauden aikana saavuttaneen. Viimeisimmän VM:n katsauksen mukaan työllisyysasteen arvioidaan nousevan 72,0 prosenttiin vuonna 2019 ja 72,6 prosenttiin vuonna 2020.
Totesimmekin tyytyväisyytemme siihen, että työllisyyttä ja talouskasvua on pystytty vauhdittamaan sekä rakenteellisin uudistuksin että verotuksen keinoin. Ja nyt akuuttia osaajapulaa ja osaamisen kohtaanto-ongelmaa pyritään edelleen helpottamaan mm. vuoden 2018 lisätalousarvion 60 miljoonan osaamispaketilla
Yksi iso tavoite oli 10 miljardin kestävyysvajeen kurominen umpeen. Siis laittaa tulot ja menot tasapainoon. Tästä piti toteutua 2 mrd. työllisyyden parantumisena ja kasvuna ja näin on myös tapahtumassa. 4 miljardia piti saavuttaa säästöinä ja lisätuloina => 2,6 mrd v.2020 + kuntien toimet. Ja loppu 4 mrd. piti saavuttaa reformeille (sote + JTS-miljardi). Näiden toteutumista ei voida vielä arvioida, mutta nekin on saavutettavissa ja monin osin jo toteutunutkin.
Mietinnössämme pidimme julkisen talouden suunnitelman mukaista finanssipolitiikkaa suhdanteisiin nähden varsin kohdallaan olevana. Suomen talous on hyvässä kasvussa, joten kasvua ei tarvitse tukea finanssipolitiikalla. Taloudessa ei ole erityisiä merkkejä myöskään talouden ylikuumenemisesta, joten talouskasvua ei ole myöskään syytä hillitä finanssipolitiikalla. Talouskasvu ei edelleenkään anna kuitenkaan perusteita julkisten menojen kasvattamiselle, vaan julkisen talouden tasapainottamista on määrätietoisesti jatkettava ja vältettävä finanssipolitiikan keventämistä.
Työllisyyttä ja kasvua tukevien toimien on oltava edelleen hallituksen työn ensisijaisena painopisteenä hallituskauden viimeisenä vuonna ja niitä tulee painottaa myös seuraavassa hallitusohjelmassa. Oleellista on myös vahvistaa talouden kasvupotentiaalia ja erityisesti työn tuottavuutta, sillä pitkän aikavälin kasvu riippuu keskeisesti kokonaistuottavuuden kehityksestä.
Huomionarvoista on kuitenkin sekin, että valtion velka, rahoitusvarallisuus ja taseen ulkopuoliset vastuut ovat viimeisen vuosikymmenen aikana kasvaneet merkittävästi. Suomen julkisen talouden ja valtion talouden takausten suhde kokonaistuotantoon oli EU-maiden korkein vuonna 2016. Velkaantumisen ja vastuiden kasvun myötä valtion liikkumavara ja kyky kohdata negatiivisia shokkeja on viime vuosina selvästi heikentynyt. Kiinnitimme lisäksi erityistä huomiota myös kotitalouksien kasvavaan velkaantuneisuuteen mm. asuntosijoitustoiminnan yleistymisen myötä. Velkaantuneisuus muodostaa riskin talouskehitykselle.
Erityisenä huolenaiheena mm. Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Suomen Hypoteekkiyhdistys ovat nostaneet esiin taloyhtiölainat. Taloyhtiölainojen kanta kasvoi viime vuonna 10,9 %, kun kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen kanta kasvoi 2,3 %. Taloyhtiölainojen nopea kasvu lisää ylivelkaantumisriskiä, kun asunnonostajan maksukyvyn arviointi siirtyy pois pankeilta.
Pidimme myönteisenä vielä sitä, että julkisen talouden suunnitelmaan sisältyymenokehyksen puitteissa tehtyjä lisäpanostuksia, jotka kohdistuvat etenkin työllisyyttä, eriarvoisuutta ja turvallisuutta koskeviin teemoihin. Työllisyyskokonaisuuden osalta määrärahalisäyksiä on kohdistettu mm. aktiivimallin toimeenpanoon, lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseen sekä osaavan työvoiman lisäämiseen. Eriarvoisuuden lieventämiseksi korotetaan mm. takuueläkettä ja vähimmäismääräisiä päivärahoja ja parannetaan ylivelkaantuneiden asemaa.
Pidimme hyvänä myös lisäpanostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Siellä kohdennetaan lisäresursseja mm. maksutonta varhaiskasvatusta koskevan kokeilun laajentamiseen, koulutuksen tasa-arvon edistämiseen, vieraan kielen opiskelun varhentamiseen, lukiouudistuksen toteuttamiseen sekä ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon.
Huolissamme olimme perusväylänpidon rahoituksesta. JTS:n mukaan perusväylänpidon määräraha alenee kuluvan vuoden n. 1,4 mrd. eurosta n. 1,0 mrd. euroon vuosina 2019—2021. Tällöin korjausvelkaa ei voida vähentää, vaan sen arvioidaan kääntyvän kasvuun. Tämä pitää ehdottomasti korjata ja olemme pitäneetkin tätä jo nyt esillä. Tiestön korjausvelkaohjelmaa pitää ehdottomasti jatkaa ja vahvistaa. Tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta. Valiokunta piti perusteltuna työryhmän ehdotusta 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, joka laadittaisiin parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien välisessä yhteistyössä ja joka käsiteltäisiin eduskunnassa selontekona.
Nostona voisin vielä mainita mm. sen, että museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmää uudistetaan toteuttamalla museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus ja parantamalla esittävän taiteen ns. vapaiden ryhmien toimintaedellytyksiä. Uudistuksen kustannuksiin varataan vuodesta 2020 lukien yhteensä 7 milj. euroa, josta on kaavailtu 4 milj. euroa museoille ja 3 milj. euroa esittävän taiteen vapaille ryhmille.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kohdistuu kehyskaudella voimakkaita rahoituspaineita. Mm. käynnissä olevan EU:n ohjelmakauden osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksessa on 90 milj. euron vaje vuonna 2020. Valiokunta piti tarpeellisena, että kansallisesti varaudutaan EU-tukien mahdollisiin leikkauksiin ja niistä aiheutuviin vaikutuksiin.
Kuntatalouden tila on tällä hetkellä erittäin hyvä. Sitä ovat parantaneet erityisesti odotettua nopeammin kasvaneet verotulot sekä maltillisesti kehittyvät toimintamenot ja kuntien omat sopeutustoimet. Kuntatalous on saavuttamassa sille hallitusohjelmassa asetetun rahoitusasematavoitteen (-0,5 prosenttia). Menorajoitteen lisäksi kuntataloutta on vahvistettu antamalla kunnille mahdollisuus maksutulojen lisäämiseen, minkä lisäksi kiinteistöveroa on korotettu. Myös varhaiskasvatuksen päivähoitomaksualennusten vaikutukset kuntatalouteen on kompensoitu korottamalla valtionosuuksia ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kunnille ei ole osoitettu uusia kuntataloutta heikentäviä tehtäviä, ellei niitä ole korvattu täysimääräisesti. Tämä on tärkeä periaate ja toivottavasti myös seuraavan hallituksen peruslinjaus/
Ja muutama huomio sitten vielä opposition vastalauseisiin. SDP:n omistajuutta rankaiseva ja työnverotuksen progressiivisuutta kiristävä linja ei ole linjassa puolueen puhuma ”osaamisperusteisen vientivetoisen kasvun” kanssa. SDP:n esityksissä on toki paljon hyvääkin, mm. sosiaaliturvauudistus, mikä on varsin lähellä meidän kokoomuksen yleistukea, perhevapaauudistus sekä panostukset varhaiskasvatukseen. Verotuksen painopistettä puolue siirtäisi työn verotuksesta omistamisen verotukseen ennen kaikkea veropohjaa tiivistämällä ja laajentamalla, ei pääsääntöisesti verokantaa korottamalla. Jos veropohjaa tiivistetään, mutta verokantoja ei samassa suhteessa lasketa, on kyse omistamisen verotuksen kiristämisestä, joka vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja kasvuun. Investointien väheneminen laskee myös työn tuottavuutta.
Vihreät toteavat, että ”Vihreä eduskuntaryhmä yhtyy hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa ja talousvaliokunnan lausunnossa todettuun tilannekuvaan, että aiempiin arvioihin nähden selvästi nopeampikaan kasvu ei riitä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta.” Hyvä, että vihreät jakavat tämän talouden tilannekuvan. Puolue esittää silti kuitenkin miljardien lisäyksiä julkisiin menoihin. Vihreiden ydinkritiikissä ei siis mitään uutta: koulutusleikkaukset, perhevapaauudistuksen lykkääntyminen, indeksien sekä kehy-rahojen leikkaukset. Myös Soten kustannussäästöt ovat tikunnokassa.
Muista oppositionpuolueista ja heidän vastalauseistaan voisi todeta vain, että erityisesti Vasemmistoliitto vähättelee maamme rakenteellisia ongelmia ja arvio Suomen kasvupotentiaalin paljon valoisammaksi. Vasemmistolta voisi hyvin kysyä, että eivätkö he todellakaan jaa JTS:n kuvausta taloustilanteesta? Esimerkiksi SDP ja vihreät tämän jakavat!
Mutta nyt siis tilanne on parempi kuin viimeiseen kymmeneen vuoteen. Mutta erityisesti rakenteellisia uudistuksia pitää nyt jatkaa ja viedä eteenpäin. Pelkän talouskasvun varaan emme voi nimittäin maamme tulevaisuutta rakentaa.
Ja erityisen huolestunut olin siitä, että oppositio jo tänää huusi salissa miljardien menolisäyksiä sinne ja tänne. Toivottavasti maamme siltä pelastetaan. Velkataakka on jo nyt lapsillemme valtava ja osan kädet tuntuu olevan edelleen hyvin syvällä lasten ja tulevien lasten taskuissa.
….
Kello 20.55 ja kotona mökillä. Tänään värikäs keskustelu ja hieman huoli miten puolittaisin tiedoin tänä päivänä politiikkaa tehdään. Ja kun puhutaan mutu-tuntumalla niin saadaan aikaan aikamoisen erikoisia tilanteita ja täydellisen vääriä käsityksiä ihmisille.
Tänään oli pakko puuttua SDP puheenjohtajan Antti Rinteen eläkepuheisiin. Rinne väitti Iltalehdessä 25.6. kirkkain silmin, että valtaosa eläkeläisistä saisi 2400 euron kuukausieläkettä. Tällaiset puheet osoittavat, kuinka vieraantunut hänkin on tavallisten suomalaisten eläkeläisten todellisuudesta. Suomalaisten keskieläke on tällä hetkellä nimittäin niin 1600 euroa kuukaudessa, eikä todellakaan 2400 euroa.
Todellisuudessa vain murto-osa eläkkeistä on yli 2400 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2017 lopussa 85 prosentilla eläkeläisistä kokonaiseläke jäi bruttona alle 2400 euroon kuussa.
Tällaiset heitot vaarallisia ja vetivät pohjan täydellisesti Rinteen ja SDP:n eläkkeiden korottamislupauksilta. Laskelmat siis tehty aivan vääränlaiselle määrälle eläkkeen saajia ja näin taloudellinen pohja ja realismi niiltä mennyttä. Valitettavasti moni edelleen luulee, että Rinne oikeasti olisi nostamassa eläkkeitä 100 euroa kuukaudessa. Vaikka se kuulostaakin hyvältä niin voin sanoa, että siihen ei ainakaan toistaiseksi ole varaa eikä sitä tule esittämään eikä varsinkaan toteuttamaankaan myöskään demarit.
Nyt nukkumaan ja aamusta jatketaan. Perjantain istuntovaraus jo peruttiin ja tänään myös keskusta suostui myöntämään, että uuden maakuntahallinnon alku viivästyy. Jos tämänkin tosiasian olisi suostunut sanomaan ajoissa niin olisi sosiaali- ja terveysvaliokunnankin työskentely ollut paljon tehokkaampaan.