Viime aikoina on jälleen keskusteltu paljon perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta. Keskustelu on ajoittain saanut surullisia vastakkainasettelunkin piirteitä. Esimerkiksi pääministeri Jyrki Kataisen yritysten patistelu perheystävällisemmälle linjalle haluttiin tulkita joillain tahoilla äitien syyllistämiseksi. Kääntää siis asia uutisoinnissa ja keskusteluissa aivan päinvastoin mitä pääministeri esitti.
Vaatimus kuului, että yritykset ja työpaikat laitettaisiin tarjoamaan äideille ja isillekin mahdollisuutta osa-aikaiseen työhön silloin kun lapset ovat pieniä. Minusta tämä olisi erinomainen juttu niin äitien, lasten kuin perheidenkin näkökulmasta. Ja kevennettyyn työviikkoon olisi varmasti monella isompienkin lasten vanhemmilla toiveita ja haluja kunhan vain työpaikka siihen antaisi mahdollisuuden. Ja omat todella isot haasteet on sitten perheellisillä yrittäjillä.
Minusta keskustelua perheen ja työn yhteensovittamisesta kannattaa jatkaa. Tavoitteena sellainen arki missä pienten lasten äitejä ei pakota työhön, mutta ei myöskään ehdoin tahdoin pakoteta hoitovapaallekaan. Siis sellainen arki missä perhe valitsee ja voi valita aidosti tilanteeseensa parhaiten sopivan mallin.
Yhteiskunnan pitää osaltaan tasoittaa tätä tietä hyvään vanhemmuuteen ja luoda sille tilaa. Antaa tukea ja mahdollisuuksia vaikka lopulta siellä kodissa ne ratkaisut tehdäänkin.
Yksi todella merkittävä arvovalinta on hallitukseltamme nyt pidentää isyysvapaata 18 arkipäivästä aina 52 arkipäivään. Isyysvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa isyyspäivärahaa. Ja mikä tärkeää pidempi isyysvapaa ei lyhennä jatkossa äitiys- tai vanhempainvapaata.
Uudistuksen myötä luovumme ns. isäkuukaudesta kokonaan. Aiemminhan – aina tämän vuoden loppuun asti – isä on voinut pitää isyysvapaata yhteensä 18 arkipäivää yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Ja tämän lisäksi isällä on ollut mahdollisuus niin kutsuttuun isäkuukauteen. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva uusi isyysvapaa korvaa siis tämän. Ainoastaan isille tarkoitettu 54 arkipäivän vapaa, jolta maksetaan päiväraha korvaa nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden. Muutos tarkoittaa käytännössä kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen, kun isän täysimittainen vapaa ei enää edellyttäisi 12 vanhempainrahapäivän säästämistä isälle. Muutos ei myöskään vaikuta äidin äitiysvapaaseen eikä myöskään kumman tahansa vanhemman käyttöön tarkoitettuun vanhempainvapaaseen. Ne pysyvät ennallaan.
Uudistus antaa äidille ja ennen muuta isälle paremmat mahdollisuudet olla lapsen elämässä mukana sen ensi askelilla. Mutta se myös antaa lapselle enemmän aikaa vanhemmilta. Nykyisinhän lapsi on 9-10 kuukauden ikäinen vanhempainrahakauden päättyessä. Jatkossa, jos ja toivottavasti kun, isä käyttää koko isyysrahakauden vanhempainrahakauden perään, lapsi olisi tämän jakson päättyessä lähes vuoden ikäinen. Pieni tosin vielä silloinkin. Sen perään tarvitaankin jatkossakin minusta aito ja riittävä mahdollisuus kotihoitoon.
Kelan mukaan isäkuukauden suosio on kasvanut jo useita vuosia peräkkäin. Selkeä hyppäys tuli sen jälkeen kun vapaan kestoa toissa vuonna pidensimme 12 päivällä. Viime vuonna isäkuukauden etuuksia sai reilut 16 000 isää, mikä on runsaan kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2010.
Toivottavasti nyt tehtävä uudistus kannustaa isiä yhtä hyvin kuin edellinen uudistus. Nimittäin eräs isä totesi minulle, että muista olla lastesi kanssa. Hän kertoi, että on kuullut, että moni on katunut myöhemmin sitä, että ei ole ollut riittämiin lastensa kanssa heidän ollessa pieniä. Mutta ei ole kuullut yhdestäkään isästä, joka olisi katunut sitä aikaa jonka on lapsilleen antanut.
Suomalaisessa arjessa ja työelämässä pitää olla aikaa ja mahdollisuuksia olla äiti, isä ja vanhempi. Ihan jokaisella.
….
Jotain sentään saadaan aikaiseksi tämä yksi sellainen iso ja arvokas juttu. Tosin samaan aikaan saimme jälleen eilen viestin, että ministeri Guzenina-Richardsson peruu sovitun sote-kokouksen ja asia ei etene. Sovitussa jatkovalmistelun kokouksessa piti linjata tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Asia kun jäi viime kerralla todellakin yleiselle tasolle. Meillä oli nyt täysi valmius edetä asiassa ja tarvekin edetä asiassa, mutta jarrunainen astui jälleen kentälle ja sanoi EI. Valitettavasti tämä ei voi näin enää kauaa jatkua. Asiaa pitäisi jatkovalmistella, mutta jos ministeri ei edes saa päälinjauksista sovittua niin homma ei etene.
Kannattaisikohan nyt ministeri Guzenina-Richardssonin keskittyä ihan kunnolla työhönsä tai sitten pyytää rehdisti apua. Sitä osaamista olisi SDP:ssäkin monella muulla ihan riittämiin. Ja ei avun pyytäminenkään ole häpeäksi. On ihan hyvä joskus osata myötään, että tästä en vain nyt selviä.
Seurataan tilannetta ja odotellaan. Niin se vaan menee.
…
No onneksi talolla muuta työtä meille kansanedustajille. Aamusta nyt kokoukseen ja siitä pitkä päivä alkaa.
…
Kello 19.22 ja kotona. Tänään päätin lumipyrystä huolimatta suunnata kotiin. Huomenna onneksi vasta ensimmäinen kokous puolikymmenen ja ei siis aivan hirmuisen aikaista lähtöä vaikka matkaan pari tuntia varaisikin.
Tänään eduskunnasa aikalailla sellainen normitorstai. Aamusta valiokunnat ja mm. ulkoasiainvaliokunnassa ministeri Erkki Tuomiojan kuuleminen. Sitten kokoomuksen työvaliokunta ja sen perään ryhmäkokous ja sieltä kyselytunnille ja täysistuntoon.
Kyselytunnilla pisin keskustelu tänään opetusministeri Jukka Gustafssonin suunnittelemista leikkauksista toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Tällä kertaa täytyy olla keskustan kanssa jälleen hieman enemmänkin samaa mieltä. Ei aivan ole mennyt tuo juttu niin kuin Strömsössä. Aloituspaikkoja on tarpeen vähentää kun nuoriakin on vähemmän, mutta nyt julkitullut esitys vähentäisi aloituspaikkoja myös kasvualueilta eikä vain sieltä missä opiskelijamäärät vähenevät. Eihän sellaisessa leikkurissa ole mitään järkeä ja jos esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä aloituspaikkoja leikataan näin tai myös Uudellamaalla niin kyllä edessä on se, että meidän eteenpäin viemä nuorisotakuu ja opiskelutakuu jää haaveeksi. Tai jos oppisopimuskoulutusta leikataan nyt suunnitellulla tavalla niin koko järjestelmä halvaantuu monilla alueilla. Aiheestahan kirjoitin pidemmän kirjoituksen tuonne Kynästä-sivulle joku aika sitten ja myös ministerille tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Emme siis periksi anna.
Mutta nyt jo kotona. Huomenna eduskunnasta vielä iltapäivällä presidentinlinnaan kahvipöytään. Siellä huomenna käymme läpi ympäristöpolitiikan ajankohtaisia asioita.