Ympäristövaliokunnan kollegoistani helsinkiläinen Sanna Perkiö nosti myös esille tuon ilmastonmuutoksen aiheuttaman ”laskun” maailmalle ja erityisesti myös meille suomalaisille. Perkiö otti asian esille Euroopan parlamentin tiedotustoimiston pressikahveilla ja hän totesi, että maamme rahoitusosuus kehitysmaiden ilmastonmuutoksen torjuntaan olisi jo ensi vuonna 2010 vähintäänkin 15 miljoonaa euroa ja se nousisi siitä tasaisesti aina vuoteen 2020 asti. Silloin lasku olisi 225 miljoonaa euroa vuodessa riippuen toki EU:n osuudesta kokonaisrahoituksesta. EU on arvoinut, että kehitysmaiden rahoituksen tarve nousee vuoteen 2020 mennessä noin 100 sataan miljardiin euroon vuodessa ja tästä kokonaisuudesta kehitysmaat voisivat ja joutuisivat kustantamaan noin 20-40 prosenttia. Päästökauppamarkkinoilta saataisiin enintään 40 prosenttia. Euroopankomissiohan on lähtenyt liikkeelle siitä, että vastuu ja erityisesti tämä
rahoitusvastuu/taakka jaettaisiin kehittyneiden maiden ja maaryhmien kesken maksukyvyn eli bkt/asukas mukaan sekä päästöjen mukaan. Ja yhtälöhän menee niin, että mitä suurempi painotus BKT:lle annetaan niin sitä suurempi EU:n osuus tulee olemaan. Eli samaa pohdintaa joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokousta silmälläpitäen. Katsotaan miten sinne nyt edetään. Mutkia tässä matkassa on paljon, sillä esimerkiksi kahdeksan Keski-Euroopan ”kivihiilimaata” Puolan johdolla ei näytä hyväksyvän komission ehdotusta sitoa osa rahoitusosuuksista hiilidioksidipäästöjen määrään ja myös tavoitteista ennen Kööpenhaminaa käydään aika tiukkaa vääntöä ja jopa neuvottelutaktiikoista. Eurooppa on tässä asiassa jakautunut länteen ja itään. Asia etenee jo nyt loppuviikosta – toivottavasti – kun EU-maiden johtajat kokoontuvat aiheen ympärillä Brysselissä.
Näyttää siltä, että toinen iso kokouksen teema eli EU:n uudet johtajanimitykset jääneet seuraavaan tapaamiseen. Siinämäärin paljon näyttää Ruotsilla olevan vielä tehtävää puheenjohtajamaana tämän ilmastokysymyksenkin kanssa. Ja toisaalta kun vielä odotamme Tsekin allekirjoitusta Lissabonin sopimukselle niin nimityksetkin saavat odottaa, mutta olen vakuuttunut, että nimet tänäänkin esillä kun Euroopan johtajat tapaavat. Kärkenä meidän tulee minusta viedä eteenpäin tavoitetta saada Olli Rehnille mahdollisimman painava tehtävä EU:sta. Mutta tämän rinnalla on syytä pitää esillä myös varteenotettavia muita nimiä esimerkiksi EU:n presidentin virkaan. Tässä ehdoton ykkösnimi minusta presidentti Martti Ahtisaari.
Tänään itse myös osittain samojen aiheiden parissa ei siis johtotehtävien nimien vaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen parissa eli tulevaisuuden polttoaineet agendalla. Työpäivä ja kokouspäivä siis Helsingissä edessä. Matkaan.
…
Kello 11.08 ja jo ensimmäinen kokous jo aamusta siis takana. Nyt töiden parissa eduskunnassa päivä ja toivottavasti jo ennen iltaa takaisin Lopelle. Mutta nyt töiden pariin.
…
Nyt jälleen kotona Lopella. Riihimäen kautta Cafe Feniksin Latten myötä kotiin ja sitten vielä hieman keskusteluja kotikuntamme säästöistä ja erityisesti nyt esillä olevista koulupuolen säästölistoista. Muiden hallinnonalojen listojahan emme vielä ole virallisesti nähneet ja palataan niihin ja tähän kouluosuuteenkin sitten kun kaikki kasassa ja kokonaisuus arvioitavissa. Tänään myös verotuskysymyksen puhuttaneet ja myös SDP:n esitys pääomaveron korotuksesta jo taantuman syvimpänä hetkenä. No hyvä, että Urpilainen esittää edes jotain. Palaan aiheeseen.