Keskustelu Euroalueen yhteisistä joukkovelkakirjoista on käynyt vilkkaana viime viikkoina. Minusta asialle ei pidä lämmetä vaan nimenomaan jatkaa mallilla jossa vakaus- ja kasvusopimusta vahvistetaan. Yhteisiä sääntöjämme rikkovia jäsenmaita tulee rangaista minusta automaattisesti ja myös tällaisten jäsenvaltioiden budjettisuunnitelmia tulee seurata ja tulee hyväksyttään komissiolla. Tällaisia toimia Euroalueemme nyt tarvitsee ja kaipaa. Tervetuloa. Eli perusperiaatteen pitää nimittäin olla jatkossakin EU:ssa selvä – jokaisen tulee viime kädessä kantaa itse vastaansu velkaantumisestaa. Nämä ns. Eurobondit eli yhteiset velkakirjat pahalla tavalla hämärtäisivät tätä ja loisivat veloista yhteisvastuullisia. Siksi itse sanon ehdottomasti niille ei.
Ei Eurobondeille on sanonut myös määrätietoisesti pääministerimme Jyrki Katainen. Katainen muistutti, että yhteiset joukkovelkakirjat eivät olisi mikään ratkaisu tähän akuuttiin talouskriisin. Ja olen Kataisen kanssa samaa mieltä, että malli olisi hyvin suuri periaatteellinenkin muutos nykytilanteeseen. Suuntana olisi siis yhteisvastuullisuus eli hyvin asiansa hoitaneet maat kantaisivat vastuun ylivelkaantuneista maista. Malli myös poistaisi ehkä sen vähänkin maltin tästä maailmasta, kun eurobondien jälkeen ei enää tarvitsisi periaatteessa itse välittää ylivelkaantumisesta. Velkaantuminen olisi sen jälkeen yhteinen riesamme vielä nykytilannettakin pahemmin. Ylivelkaantuminen on jo nyt ollut maailmassa liian helppoa ja eurobondien jälkeen se olisi sitä vielä helpommin. Sellaiselle tielle ei pidä lähteä.
Toivon itse, että pidämme tiukasti kiinni siitä lähtökohtaisestakin perusperiaatteesta, että EU:ssa ja ennen muuta Euroalueella jokainen maa vastaa jatkossaankin itse omista velvoitteistaan.
Kello puolikahdeksan ja Helsinkiä kohden…
….
Tänään ensi maanantain kunnanhallituksen lista julki ja jakoon ja samalla julki myös aika kovan luokan asia kuntamme tulevaisuudesta. Nyt siis aiheesta voi kirjoittaa täälläkin. En muista itse oman 15 vuotisen kunnanvaltuutettu urani ajalta tällaista ja nyt sellaisen teemme. Jo 2005 muistaakseni kävimme tästä keskustelua ja sen jälkeen muutamaankin eri kertaan, mutta nyt siinä onnistumme. Kyse siis ns. Silmänkannon alueelta Lopen ja Riihimäen rajalla ja sinne synnytettävästä laajasta teollisuus- ja työpaikka-alueelta. Lopen kunnan hallitus hyväksyi tämän vuoden huhtikuussa Launonen–Kormu-osayleiskaavan ja tätä valmisteltaessa meidän ja alueen maanomistajien yhteisenä tavoitteena oli Lopen ja Riihimäen rajalle sijoittuvan alueen saaminen TP-alueeksi. Tässä onnistuimme ja nyt alue on siirtymässä kuntamme omistukseen. Aluetta kohtaan tälläkin hetkellä vireillä oleva kiinnostus huomioiden alueen kehittäminen mahdollisimman ripeään tahtiin toimivaksi TP-alueeksi on järkevää.
Kaavan saavutettua lainvoiman aloitimme maakauppaneuvottelut Silmänkannon alueen maanomistajien kanssa. Aluetta kohtaan on vuosien mittaan useampaan otteeseen osoitettu merkittävien elinkeinonharjoittajien toimesta kiinnostusta ja olemme käyneet lukuisia neuvotteluja mm. sellaisten toimijoiden kanssa jotka haluaisivat koko alueen omaan käyttöönsä. Siis on puhuttu erittäin suurista ja paljon työllistävistä toimijoista. Hankkeet ovat kaatuneet osaltaan siihen, että emme ole kunta maa-aluetta omistaneet ja neuvottelut ovat olleet tältä osin yritysten näkökulmasta liian kankeita. Alustavat neuvottelut ovat aina kariutuneet kaavoitukselliseen epävarmuuteen ja maanomistusolosuhteiden pirstaloituneisuuteen.
Mutta nys tämän kuluneen syksyn aikana käytyjen maakauppaneuvottelujen lopputuloksena molempien maanomistajien kanssa on päästy kumpaakin kaupan osapuolta tyydyttävään tulokseen. Nyt kunnanhallitukseen tulevalla kaupalla varmistetaan kyseisen työpaikka-alueen kehittämismahdollisuudet. Kuntamme tarvitsee kipeästi hyvällä paikalla sijaitsevia TP-tontteja elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti.
Olemme asiaa käsitelleet mm. kunnan puheenjohtajistossa ja myös kaikkien kunnanhallitusryhmien keskuudessa. Tämän keskustelun ja neuvonpidon jälkeen on kuntamme puolesta kunnanjohtaja Karoliina Viitanen ja talousjohtaja Pekka Leppänen allekirjoittaneet kauppakirjan, jolla Lopen kunta ostaa H. G. Paloheimo Oy:ltä Lopen kunnan Kormun kylässä sijaitsevista Uusitalo RN:o 2:184 -tilasta noin 22,03 ha:n määräalan ja Raitiotie RN:o 2:1 -tilasta noin 0,41 ha:n määräalan. Kauppahinta 567.175 euroa. Kyseiseen maahankintaan ei ole talousarviossa varattu määrärahaa ja sen vuoksi kaupan hyväksyy valtuusto hyväksyen samalla lisämäärärahan maanhankintaan. Mutta nyt asia etenemässä ja alueelle saadaan erinomainen toiminta paikka yhdelle tai kahdelle todella suurelle ja työllistävälle toimijalle tai sitten vaihtoehtoisesti yritysalue 40-60 pienemmälle yritykselle. Paikka siis sijaitsee vain muutaman minuutin päässä Helsinki-Tampere -moottoritiestä, kymmenen minuutin päässä Riihimäen rautatieasemasta Kantatie 54:n varressa. Siis aivan Lopen ja Riihimäen rajassa kiinni. Tällaista paikkaa ei ole toista.
Mutta nyt siis asia on etenemässä ja ensi maanantaina Lopen kunnanhallitus käsittellee kauppaa ja sen jälkeen Lopen valtuusto. Mutta olen enemmän kuin tyytyväinen, että vuosikausien työ on nyt tuottamassa tulossa. Ei tällaista aluetta muuten aivan tyhjän päälle hankita. Siis odotukset todella korkealla ja itse uskon, että tästä tulee huikea juttu. Sellainen mitä ei ennen Lopella ole nähty.
Suunnitelmia on jo laadittu ja katsotaan mitä tulee…
…
Maanantaina käsittelemme myös ensi vuoden budjetin kunnanhallituksen osalta loppuun. Olen todella tyytyväinen, että Sirpa Hopearuohon valtuustossa tekemä aloite tuottaa nyt Loppi-lisän kohdalta tulosta. Budjettiin on nyt lisätty 40.000 euroa Loppi-lisää varten eli yhteensä 140.000 € Loppi-lisään ja se takaa nyt sen, että pystymme purkamaan Loppi-lisän jonon. Esityksemme mukaan korotettu summa riittää noin 60 perheelle eli kaikille nykyisille lisän saajille sekä jonossa tällä hetkellä oleville. Lisäksi Loppi-lisän kriteereitä esitetään muutettavaksi niin, että yhdestä lapsesta (alle 3-vuotias lapsi) maksetaan lisää nykyisen 170 €:n sijasta korotettuna 200 €, mutta sisaruskorotus poistetaan. Lisäksi Loppi-lisän maksu esitetään aloitettavaksi jatkossa siitä ajankohdasta, kun lapsi on täyttänyt yhden vuoden. Lisää maksetaan enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
”Muutos nostaa sellaisen perheen tukea, jossa on yksi alle 3-vuotias lapsi, mutta vähentää 20–70 €:lla sellaisen perheen tukea, jossa on alle 3-vuotiaan lapsen lisäksi yksi tai kaksi alle 6-vuotiasta lasta. Tuen piiriin kuuluu tällä hetkellä 2–3 perhettä, joissa on kolme alle 6-vuotiasta lasta. Yksittäisen perheen kohdalla muutos on marginaalinen, mutta kokonaisuuden kannalta merkittävä ja muutoksen myötä 40.000 €:n lisämäärärahalla saadaan tuen piiriin lähes kaksinkertainen määrä perheitä nykyiseen tilanteeseen nähden. Tulosidonnaisen vaihtoehdon suurimpana toiminnallisena ongelmana on, että ratkaisu toisi todennäköisesti päivähoidon piiriin kerralla runsaan joukon lapsia eikä kunnalla ole kyseistä tarvetta vastaavaa määrä vapaata päivähoitoresurssia. Lisäksi tulosidonnaisuuden myötä Loppi-lisä muuttuisi sosiaalietuuden kaltaiseksi etuudeksi, joka ei ole ollut lisän alkuperäinen tarkoitus. Loppi-lisä on tarkoitettu yhdeksi päivähoidon vaihtoehdoksi ja lisällä pyritään hillitsemään päivähoidon piiriin tulevien pienten, alle 3-vuotiaiden lasten määrää. Muutos yksinkertaistaa tuen myöntämistä ja on tasapuolinen tuen piiriin mahtuville perheille.”
Näiden muutosten jälkeen talousarvioehdotuksen toimintatuottojen määrä on 8.050.070 euroa, toimintakulujen määrä 45.529.790 euroa ja niiden jälkeen toimintakate -37.423.020 euroa, jossa on kasvua 5,0 %. Verotulojen ja valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 1.697.980 euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen ylijäämäinen 328.150 euroa. Ja tämä kaikki siis tapahtuu ilman veronkorotuksia.
On nimittäin erittäin tärkeää, että saavutamme ensi vuonnakin ylijäämäisen tuloksen, jotta investointeja voidaan mahdollisimman paljon rahoittaa omalla tulorahoituksella ja näin pienentää velanottoa. Talousarvioehdotuksessa uuden pitkäaikaisen lainan lainanottovaltuudeksi esitetään 4.000.000 euroa, kun vanhoja lainoja lyhennetään ohjelman mukaisesti 4.319.540 euroa. ”Talousarvioehdotuksessa investointien määrä on 2.091.500 euroa. Merkittävimmät kohteet ovat kunnallistekniikan osalta kirkonkylässä Vanhakosken alueen 1. vaiheen rakentaminen ja Maakylän vesihuollon rakennustöiden loppuunsaattaminen sekä talonrakennuksen osalta kirkonkylän esiopetustilojen rakentamisen käynnistäminen siten, että rakennus valmistuisi vuoden 2013 elokuun alkuun mennessä.”
Hyvältä siis näyttää ensi vuosikin ja hienoa, että Loppi-lisä saadaan nyt asianmukaisella tavalla kuntoon. Aiheesta tekivät aloitteen myös keskustan valtuutetut eli kiitos kuuluu myös heille. Yhdessä siis eteenpäin.
Maanantaina käsittelemme kunnanhallituksessa ensi vuoden budjetin tältä pohjalta ja lopullisesti homman siunaan sitten joulukuun kunnanvaltuusto. Mutta lisääa aiheista kunnanhallituksen esityslistalla joka löytyy netistä www.loppi.fi. Mielelläni vastaan kysymyksiinkin.
…
Mutta muutenkin erinomainen päivä takana. Kokouksia ja isoja asioita eteenpäin ja ilta sitten urheiluasioiden ja mm. huippu-urheilun muutostyön parissa. Kokouksissa paljon asioita eteenpäin, mutta ei nyt mitään sellaista mitä voisin vielä paljastaa. Mutta paljon on tulossa tälläkin saralla.