Eilen eduskunnassa pitkä ja minusta varsin perusteellinen ilmastokeskustelu maamme tavoitteista ei nyt siis lähivuosille vaan nimenomaan vuodesta 2020-2050 väliselle ajalle. Kovin vähän vain väkeä salissa oli asiasta keskustelemassa ja kuuntelemassa toisten puheita, mutta parempi näin kuin ei lainkaan. Ehkä tähän ilmastokeskusteluun herätään tässä pikkuhiljaa laajemminkin ja asia nousee kaikkien puolueiden agendoilla sille kuuluvalle paikalle.
On myös totta, että vasta viime vuosina maailmassakin on herätty todenteolla miettimään sitä, millaisen maapallon haluamme lapsenlapsillemme jättää. Yksi hyvin ratkaiseva käännekohta voi olla joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävä maailmanlaajuien ilmastoneuvottelu. Lähtökohdat kokoukseen ovat haastavat, mutta toisaalta mahdollisuutta umpikujaan ei saa olla. Haaste on valtava. Lähes jokainen maa katsoo tilannetta hieman tai hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja se näkyy tavoitteista. Intressit ovat hyvin kaukana toisistaan. On niin kovin helppo tuomita muut ja vaatia tekoja, kunhan omaan pesään ei tarvitsisi koskea. Mutta tilanne ei voi olla niin.
Me olemme eduskunnassa ympäristövaliokunnassa käsitelleet maamme tavoitteita Kööpenhaminaan. Itse haluan olla tuon ilmastokokouksen suhteen toiveikas. Haluan uskoa onnistumiseen ja hyvään lopputulokseen.
Kööpenhaminasta emme voi tulla ulos vain kauniiden lauseiden kanssa. Pelkät prosenttiluvutkaan eivät vielä riitä, jos niiden toteuttamiseksi ei ole sovittu sitovista teoista ja kustannuksista. Pitää nimittäin muistaa se, että ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen maksavat 175 miljardia euroa vuodessa vuoden 2012 jälkeen. Tästä torjunnasta puolet on toteutettava kehitysmaissa. Laskelma pohjaa kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioon. Sopeutumiseen tarvitaan kehitysmaissa siis noin 23–54 miljardia euroa vuodessa ja on sanomattakin selvää, että Kööpenhaminan neuvottelujen kovin kädenvääntö käydään nimenomaan rahoituksesta.
EU-maat ovat sitouneet vähentämään vuoteen 2020 mennessä kasvihuonepäästöjään 20 prosenttia ja jos muu maailma vastaa haasteeseen olemme valmiita 30 prosentin vähennykseen vuoden 1990 tasosta. Hyvän signaalin on antanut myös Yhdysvaltain juuri Nobelin rauhanpalkinnonkin saanut presidentti Barack Obama. Hän ilmoitti USA:n olevan valmis vielä EU:takin suurempiin vähennyksiin.
Mutta sitten tulemmekin suurimpaan haasteeseen. Miten saamme mukaan näihin talkoisiin muut maailman maat? Esimerkiksi Kiinan kaltaisten maiden osuus ja sioutuminen on erittäin tärkeää.
Suomi valmistautuu Kööpenhaminan kokoukseen osana EU:ta. Uuden sopimuksen toimeenpano maksaa tulevaisuudessa myös Suomelle. Vähän saastuttavan teknologian kehittäminen on kuitenkin myös tie taloudelliseen kehitykseen. Varmaa on, että mitä aiemmin maailman maat sopivat uudesta ilmastosopimuksesta, sitä pienemmät ovat sekä aineettomat että aineelliset kustannukset tulevaisuudessa.
Arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaihtelevat. Tuoreimmat arviot kertovat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla jopa kaksi kertaa voimakkaammat kuin aiemmin on ennustettu. Tämä tarkoittaisi jopa 5,2 asteen keskilämpötilan nousua aiemmin ennustetun 2,4 asteen sijaan. Riski on siis selvästi aiemmin ennakoitua suurempi ja se lisää vain paineitamme nopeisiin toimenpiteisiin. Pahimmillaan ilmaston lämpeneminen tällä tahdilla voi laukaista uusia ketjureaktioita ja voimistaa ilmiön vaikutuksia entisestään.
Haasteemme on siis valtava, mutta myös vastuumme.
Maamme hallitus onkin ottanut haasteen vastaan selkeästi aiempia hallituksiamme vakavammin. Nyt hallitus julkaisi tulevaisuusselontekonsa, jossa se linjaa muun muassa niin, että maamme tulee siirtyä tulevaisuudessa lähes päästöttömään energiantuotantoon ja tieliikenteeseen. Linjana on myös se, päästöjä tulee leikata vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Hallitus puhuu siirtymisestä ”hyvinvoivaan ja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan” ja tätä varten tarvitsemmekin perinteiset BKT-mittarin rinnalle muita elintason mittaustapoja. Sellaisia jotka eivät ole vain kovia arvoja mittaavia vaan elämänlaatuun ja vastuullisuuteen nojautuvia.
Hallituksen selonteko sisältää tätä tavoitetta silmällä pitäen joukon konkreettisia esityksiä ja linjauksia. Rakennusten energianormeja tullaan tarkistamaan, verotusta ohjaamaan energiapihiyttä suosivaksi ja autoverotuksessa aloitettu niin sanottu ekologinen verouudistus jatkuu ja tulee näkymään meidän suomalaisten arjessa. Tavoitteena se, että omilla valinnoillamme voimme jatkossa vaikuttaa siihen, miten paljon välillisiä veroja joudumme maksamaan. Tällainen arjen valintojen ilmastovaikutuksista kertova tieto tullaan saattamaan helposti meidän ihmisten saataville.
Maailmanlaajuisen haasteemme voisi terävöittää kolmeen teemaan. Niistä selkeä ykkönen on ympäristö. Kakkonen on rahoitus eli taakanjako ja kolmas on aiheeseen liittyvä turvallisuusnäkökulma. Kaikki nämä pakottavat ja velvoittavat meitä toimimaan. On hyvä muistaa, että ilmastonmuutoksen turvallisuudellemme asettamat paineet jo edellyttävät, että ryhdymme toimiin.
Ulkoministeri Alexander Stubb kuvasi Kööpenhaminan ilmastokokouksen merkitystä osuvasti. Hän totesi, että ”Kööpenhaminan ilmastokokous ei ole päätös vaan se on alku päättäväiselle yhteistyölle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”. Näin sen pitää olla.
Mutta tässä nyt siis hieman ajatuksiani tuosta ilmastonmuutoksesta ja ennen muuta niistä tavoitteista joita Kööpenhamissa tulisi minusta käsitellä. Seurataan maailmalla käytävää keskustelua aktiivisesti ja palataan aiheisiin täällä Suomessakin tässä alkutalven aikana varmasti useampaankin kertaan. Itse olen toiveikas.
Tänään päivä alkuun nyt erittäin mielenkiintoisella kampanjastartilla eduskunnassa. Kyseessä siis Mitä ihminen tarvitsee -kampanja. Sen jälkeen valiokunnat, Ajankohtaisen Kakkosen haastattelu, ryhmäkokous, kyselytunti, täysistunto ja illalla vielä olen kutsunut Hämeen Kokoomuksen piirihallituksen eduskuntaan vierailulle. Sellainen päivä.
Niin ja tänään myös saamme hieman suuntaviivaa taloudestakin, kun lukuisat, taitaa tänään olla toistakymmentä, pörssiyhtiömme kertovat alkusyksyn heinä-elokuun vireestään. Mukana mm. metsäpuolelta Stora Enso, metalliteollisuudesta Outokumpu ja konepajateollisuudesta Wärtsilä. Toivotaan, että nämä osavuosikatsaukset nyt hieman antaisivat jo viitettä paremmasta.
…..
Kello 20.06 ja eduskunnassa edelleen. Juuri lähes kolmituntinen Hämeen Kokoomuksen piirihallitus täällä päätökseen ja siellä esillä mm. syyskokouksemme asiat, mutta myös jo taustakeskustelua tuleviin vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Oli muuten ainakin yli 20 vuoteen ensimmäinen kerta kun piirihallituksemme oli kokoustamassa eduskunnassa ja mukava oli täälläkin kokousta pitää. Se mahdollisti mm. sen, että Jyrki Katainen ja Ben Zyskowiczkin ehtivät kokoukseemme vieraiksi. Tämä järjestötyö on äärimmäisen tärkeä osa tätä politiikkaa ja itse olen aina arvostanut heitä jotka antavat vielä aikaansa yhdistyksiin ja piiritasollekin kaiken muun toiminnan lisäksi. Nostinkin nyt piirimme puheenjohtajana tämän järjestökentän aktivoimisen selkeäksi ykkösprioriteetiksi toiminnassamme ja jo tänä vuonna olemme tehneet useita uudistuksia tällä saralla ja vaikka itse sanonkin niin olemme saaneet myös aikapaljon jo aikaankin. Ensi vuodelle on tulossa myös uutta ja tänäänkin päätimme muutamassa uudesta jutusta.
Mutta päivä ei suinkaan tuossa vaan siihen mahtui kyselytunti hieman keinotekoisesti lämmitellyn Afganistan-keskustelun ympärillä. Hymyilytti miten SDP hyökkäsi nyt hallituksen kimppuun siitä, että hallitus ja myös presidentti ovat päättäneet aikanaan, että tässä vaiheessa vähennämme joukkojamme Afganistanista. Hieman siis poukkoilevaa tuo demareiden toiminta ja vielä erikoisempaa vasemmistoliiton, joka tällä kertaa näytti kannattavan joukkojen pitämistä Afganistanissa. Ja en oikein ymmärrä sitäkään, että presidentti tässä puhunut viestikatkoksista. Tänäänkin mm. Ilkka Kanerva kertoi miten asia päätettiin ja myös tämän poistumisajankohta päätettiin viime kesänä aivan normaaliin tapaan. Ei silloin vetäytymispäivästä kukaan jättänyt eriävää mielipidettä. Varsin keinotekoista.
Päivällä myös valiokuntien jälkeen pitkä puolen tunnin haastattelu todennäköisesti ensi tiistain Ajankohtaiseen Kakkoseen. Aihetta en tässä vielä paljasta, mutta palataan siihen kun ohjelman sisältö Ylen kautta julkisuuteen. Valiokunnissa tänään mm. esillä Itämeri selonteon käynnistely ympäristövaliokunnassa ja siellä myös maaseutupolittisen selonteon valmistava keskustelu ja sivistysvaliokunnan puolella valmisteluja huomista päätöksentekoa varten Suomen Akatemia lain ympärillä. Mutta nyt kello jo paljon. Palataan aiheisiin huomenna. Nyt ajattelin illan varata huomisen Riihimäen Yrittäjäjuhlan puheeni viimeistelylle. Hieman päivityksiä mm. tämän päivän Kataisen kanssa käymieni keskustelujen pohjalta.