Tuo kaupan sunnuntaiaukiolon uudistaminen on aiheuttanut jonkin verran keskustelua. Toki tällaisella aiheella pääsee aina lehteen kun asettuu vastustamaan mm. liittojen valmista neuvottelutulosta. Itse olisin ehdottoman valmis nappaamaan nyt myös poliittisesti tämän pallon ja etenemään työntekijöiden ja kaupanliiton ehdotuksen mukaisesti. Minun on vaikea löytää syitä estää sitä jos työntekijät ja työnantajat ovat löytäneet asiassa yksimielisyyden. Isoin huolenaihe minulla on se, että itse soisin työntekijöille oikeuden myös kieltäytytä esimerkiksi säännöllisestä sunnuntaityöstä tai viikonlopputyöstä. Soisin näin perheille mahdollisuuden valita myös vapaita viikonloppuja enemmän. Ja ehkä se isoin haaste on pienet yhden kahden hengen liikkeet ja ennen muuta ne isoissa kauppakeskuksissa. Itse en voi hyväksyä sitä, että sopimuksissa pienet erikoisliikkeet pakotetaan pitämään kauppansa auki sunnuntaisin jos marketitkin ovat. Se on hoidettava tavalla tai toisella kuntoon. Kohtuuttomuuksia en voi sallia.
Mutta Suomen kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin yhteisen neuvottelutuloksen myötä kaupanaukiolo muuttuu näin: Uudistuksen jälkeen kaupat voivat olla auki sunnuntaisin klo 12–18, isänpäivän ja joulupäivän välisenä aikana 12–21. Lisäksi alle 400 neliön päivittäistavarakaupat voivat olla auki ilman rajoituksia ja perinteinen huoltamotoiminta on edelleen vapaiden aukiolojen piirissä. Niin ja lisäksi tietenkin kaupat on pidettävä kiinni kirkollisina juhlapäivinä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä ja itsenäisyyspäivänä.
Mutta summasummarum aukiolosäännösten muutoksista päätämme me viime kädessä eduskunnassa. Jos ja kun työntekijät ja antajat ovat tällä kannalla niin minulla ei ole perusteita sitä vastustaa. Onhan se toiminut näin hyvin monessa muussakin valtiossa.
Mutta nyt sitten lakivaliokuntaan ja sieltä tv-haastatteluun ja sivistysvaliokuntaan. Tänään illalla tai iltapäivällä saan Riihimäeltä bussilastillisen väkeä vieraakseni eduskuntaan. Luvassa siis paljon tänäänkin.
….
Kello 23.27 ja juuri kotiin Kansallisteatterista. Tänään kävin Riihimäen kokoomuslaisten ja oli mukana muuten muidenkin puolueiden väkeä kanssa katsomassa Tuntemattoman Sotilaan. Smedsin versio nyt jo toinen kerta minulle ja pidin edelleen. En tällä kertaa sen enempää pohtimaan sitä. Sen tein jo silloin kun Niinistön kutsumana oli koko eduskunnan kanssa katsomassa. Mutta upea oli ja ajatuksia jälleen herättävä. Riihimäkeläiset olivat tänään siis oikeastaan koko iltapäivän vieraanani. Itselläni tosin aikalailla tiukka aikataulu kun ryhmässä keskustelua herätti useampikin iso nyt esillä oleva asia. Palataan niihin kun tulevat tässä esille. Täysistunnossa esillä tänään Lasten oikeuksien päivänä aivan oikein lapsien asiat ja itsekin pääsin kysymään. Tällä kertaa nostin esille lapsikaappaukset ja ennen muuta kaappausuhan alla elävät perheet. Esitin vapaaehtoisen rekisterin perustamista rajoille perheille jotka pelkäävät kaappausta. Ongelma nimenomaan suurin Venäjän suuntaan. Aiheeseen en tänään kunnon vastausta saanut ja palaankin siihen vielä huomenissa. Tälläkin viikolla nimittäin lehdissä kerrottu monta surullista tarinaa joissa lapselta on riistetty toinen vanhempi ja vanhemmalta samalla oma lapsi.
Kyselytunnin jälkeen kokoonnuimme sitten ryhmähuoneeseemme ja saimme erinomaisen alustuksen ministeri Pertti Salolaiselta ulkopolitiikan ajankohtaisista aiheista ja mm. viime kuukausien muutoksista. Äärimmäisen kokenut ja paljon nähnyt poliitikko ja täytyykin olla tyytyväinen, että hänen osaamisensa jälleen näin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajuuden kautta maamme käytettävissä. Oikeanlaista kokemuksen arvostamista. Tässä muuten yksi meidän eduskuntaryhmämme vahvuus. Kun niitä aina kysellään ja pohditaan. ”Isät ja pojat” yhdessä sukupolvenvaihdoksenkin jälkeen.
Mutta nyt päivä siis valmiiksi. Lakivaliokunnassa jatkoimme tuttuja aiheita mm. alkoholilainsäädännön ja oikeusasioiden ympärillä ja mahtui päivään myös yksi tv-juttukin. Siitä varmasti kuuluu myöhemmin. Mutta nyt kiitokset tästä päivästä ja huomenna jatketaan.