Eilen saimme sitten onneksi lopullisen pisteen koohotukselle liittyen korkeakoulujen lukukausimaksuihin. Korkeakouluopintojen nopeuttamista pohtiva työryhmäkin ilmoitti nyt, että he eivät tule esittämään minkäänlaisia maksuja. Huhut kertoivat, että ryhmässä oltaisiin pohdittu 1000 euron lukukausimaksuja opintojen nopeuttamiseksi, mutta nyt tuokin on siis haudattu ja hyvä niin. Itse en uskonut missään vaiheessa, että lukukausimaksuilla voitaisiin opintojen etenemistä nopeuttaa vaan totesin ja viestitin heti huhun kuultuani, että uskon vaikutusten olevan juuri päinvastaisia. Jo tälläkin hetkellä opiskelijoiden tulot ja menot eivät ole sellaisessa tasapainossa, että työnteko ei olisi monessa tapauksessa jopa välttämätöntä ja lisä menojen tuominen tähän olisi vain pahentanut tilannetta. Noin sadan euron lisäpaine jokaiselle opiskelukuukaudelle olisi pidentänyt opiskeluaikoja työnteon lisääntyessä pakon edessä.
Mutta hyvä, että nyt tämäkin keskustelu saadaan päätökseen ja voimme jatkaa opetusministeri Henna Virkkusen linjoittamaa tietä, jolla halutaan turvata maksuton opiskelu suomalaisille ja EU-alueen opiskelijoille tulevaisuudessakin. Itseasiassa opintojen maksuttomuushan on kirjattu myös nykyhallituksemme hallitusohjelmaankin ja tulemme pitämään siitä kiinni myös ensi vaalikaudella. Toivotaan, että muut puolueet kertovat myös kantansa selkeästi tähän perustavaa laatua olevaan kysymykseen.
Mutta nyt aika kiirehtiä ympäristövaliokuntaan. Aloitamme kaivoslain käsittelyn siellä ja iltapäivällä käsittelemme Ylen rahoitusta eduskuntaryhmässämme. Eilen ryhmäpuheenjohtajat ja viestintäministeri Suvi Linden sopivat, että asiassa voidaan edetä jos eduskunta on asiassa yksimielinen. Tällaista yksimielisyyttä ei tule löytymään jos ei mediamaksuun löydy oikeudenmukaista mallia joka ottaa huomioon ihmisten erilaisen maksukyvyn ja elämäntilanteen, yrittäjien tilanteen sekä jos emme pääse yhteisymmärrykseen Ylen tarvitsemasta hallinnon uudistamisesta. On tärkeää, että Ylen tulevaisuus voidaan turvata kestävällä tavalla, mutta niin, että sillä ratkaisulla on myös meidän suomalaisten vahva tuki. Mediamaksulla sitä ei ole.
….
Päivän ehdottomasti mielenkiintoisin aihe on ollut tuo mediamaksu. Itse en usko, että ratkaisua sen pohjalta tulee enää löytymään ja tänään kyselytunnilla SDP:n Jutta Urpilainen ilmoitti puolueensakin kannattavan nyt Ylen budjettirahoitteisuutta. Siis samaa mallia jota aiemmin ovat esittäneet ja pohtineet jo viestintäministeri Suvi Linden ja lukuisat myös meistä kansanedustajista. Ilta seitsemältä eduskuntaryhmien johtajat kokoontuvat vielä keskustelemaan aiheesta ja onkin mielenkiintoista nähdä onko tuo Urpilaisen nyt kyselytunnilla kertoma puolueen kanssa myös siellä, kun pöytään istuukin Eero Heinäluoma.
Itse uskon niin, että mediamaksu kaatuu nyt juuri niinhin ongelmiin joiden takia viestintäministeri Suvi Linden sen myös hyllytti. En usko, että sellaista kompensaatiomallia löytyy mikä ottaisi oikeasti huomioon ihmisten erilaisen maksukyvyn sillä pelkkä esimerkiksi toimeentulotukeen nojautuva kompensaatio ei tule riittämään. Se jättää ulkopuolelle mm. opiskelijat, tietyt erityisryhmät jotka eivät edes voi näitä palveluita käyttää eikä se huomioi myöskään millään tavalla ihmisten erilaista maksukykyä noin yleisestikään. Ja en usko, että hallinnon uudistamisestakaan ratkaisuun päästään vaikka tuon esitetyn medianeuvoston takana onkin EU:n vaatimus ulkopuolisesta valvonnasta.
No ehkä illan aikana olemme viisaampia ja katsotaan selviääkö tuo SDP:n linja vai onko se nyt tuo Urpilaisen kyselytunnilla kertoma. Iltalehti tuki tätä uutisoimalla, että ”SDP:n eduskuntaryhmän mielestä budjettirahoitus pitkäjänteisesti hoidettuna olisi paras vaihtoehto”.
…..
Mutta sitten ehkäpä tuo päivän paras uutinen. Tänään opetusministeri Henna Virkkusen sai tuon OPM:n työryhmäesityksen jonka tavoitteena on opiskeluaikojen lyhentäminen ja ennen muuta ns. turhien välivuosien vähentäminen.
OPM:n työryhmä esittää nyt siis mm. korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista ja näin mm. nuorten siirtymisen nopeuttamista toiselta asteelta korkeakouluopintoihin. Nyt annettu ehdotus siis mahdollistaisi käytettävissä olevien opiskelijapaikkojen aiempaa tehokkaamman käytön.
Esityksen mukaan yhteishausta poistuisi ne opiskelijat jotka jo ovat opiskelemassa ja heille luotaisiin oma hakujärjestelmä. Tämä parantaisi siis nimenomaan tuoreiden ylioppilaiden asemaa. Samalla tehtäisiin laajempi koko korkea-asteen yhteisvalintajärjestelmä, jossa ylioppilastutkinnon arvosanat olisivat ensisijaisen valinnan perusta. Tämä on hyvä sillä nykymallissa heti yo-kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin lukeminen on usein hyvin raskasta ja jopa mahdotonta ja tämä luo turhan paineen välivuosille. Ja onhan se myös niin, että nykyiset valmennuskurssit ovat hyvin hintavia eikä tätä kautta kaikkien saavutettavissa ja toisaalta ne eivät useinkaan tue juuri tuoreiden ylioppilaiden hakua ainakaan niin tehokkaasti kuin välivuoden kautta valintoihin tulevia.
Mutta siis yhteenvetona yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haettaisiin jatkossa samassa yhteishaussa nykyisten erillisten järjestelmien sijaan ja tämä uusi malli otettaneen käyttöön 2013 valinnoissa.
Myös valintaperusteiden ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä korostettaisiin. Tämän takia mm. korkeakoulut ilmoittaisivat jatkossa vaadittavat ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanat ja tarvittaessa eri aineista saadut pistemäärät, joilla hakija tulee valituksi ilman pääsykoetta. Tämä loisi opiskeluun myös toisella asteella selkeyttä ja suunnitelmallisuutta ja toisaalta myös paineita toimivalla oppilaanohjaukselle. Oppilaanohjaus nouseekin tässä hyvinkin keskiöön ja tätä olen itse peräänkuuluttanut jo pitkään.
Mielenkiintoinen on myös työryhmän ehdotus, jonka mukaan jatkossa opiskelijahaku korkeakouluihin tapahtuisi tulevaisuudessa nykyisen ”oppiainehaun” sijaan suoraan laajempiin kokonaisuuksiin kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille hakeutuen.
Summa summarum nyt esitellyt työryhmän ehdotukset muodostaisivat siis isomman kokonaisuuden jonka tavoitteena olisi siis nimenomaan nopeuttaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden siirtymistä työmarkkinoille vähintään vuotta nuorempina kuin nykyisin. Toisena tavoitteena tällä kaikella olisi myös ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentyminen ja koko koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen. Esityksessä siis varsin merkittäviä painotuksia mm. opinto-ohjauksen kehittämiseen ja siihen panostamiseen. Itse uskon, että tällä nimenomaan on suurin vaikutus ja merkitys nuorten opiskelun etenemiseen, mutta myös siihen, että nuoret eivät pääse putoamaan kelkasta ja sitä kautta pahimmillaan syrjäytymään.
Niin ja mitä parasta myös tämä työryhmä luopui pohdinnoista liittyen lukukausimaksuihin niin kuin jo aiemmin totesin. On tärkeää pitää opiskelun ja koulutuksen väylä kaikille tasapuolisesti avoimena ja maksuttomuus on tässä ykkösperuskivi.
Nyt vielä töiden pariin. Pitkään venyy tänään.