Torstai, 17.06.2010

Blogi, torstaina 17.06.2010

Eiliset puheeni eduskunnan salissa huomioitiin myös mediassa ja hyvä niin. Tässä vielä linkki Yle Areenaan missä tuo pääpuheenvuoroni katsottavissa: Yle Areenan video puheestani. Uutiskynnyksen ylitti sekä tuo alku missä esille nostin Arhinmäen käsienpesun innoittamana heidän omat vaalirahailmoitussotkunsa jotka edelleen siis korjaamatta. Toivotaan, että nyt puheenjohtaja Paavo Arhinmäki tarttuu asiaan ja laittaa oman eduskuntaryhmänsä ruotuu ja myös nuo avoimet kysymykset saadaan selvitetyksi ja kuntoon. Tätä luottamuksen palauttaminen ja vankistaminen vaatisi kaikilta puolueilta eikä Arhinmäen tyyliseen kättenpesuun olisi mitään syytä varsinkaan kun omapesä on tuollaisessa kunnossa.

Mutta enemmän tyytyväinen olin siihen, että media poimi puheestani myös tuon ajatuksen luoda eduskuntaan ja politiikkaan omat lobbaussäännöstöt. Mielestäni kolmas asia tässä nyt vaalirahoituslainsäädönnön ja lahjontalainsäädännön uudistamisen rinnalla, joka pitää nostaa nyt esille tässä samassa kokonaisuudessa, on demokratiassa ja myös eduskunnassa tapahtuva lobbaus. Tarvitsemme myös tähän toimintaan selkeät pelisäännöt. Lobbausuudistusten punaisena lankana tulee minusta olla ennen muuta sama kuin tässä vaalirahoituksessa: avoimuus ja seurattavuus. Mitä avoimempi järjestelmä on, sen vähemmän on epäselvyyksiä. Tiukentamalla ja selkeyttämällä sääntöjä ehkäisemme ennalta myös väärinkäytöksiä.

Meidän lainsäätäjinä tulee kuunnella kaikkia tahoja tasapuolisesti. Tänä keväänä olemme nähneet paljon ydinvoimalobbareita, olemme nähneet kansalaisjärjestölobbareita. Heidän kaikkien pitää olla samalla viivalla, kumpikin ajaa omaa asiaansa. Demokratiaan ja hyvään hallintotapaan kuuluukin, että kaikkia halukkaita tahoja kuullaan päätöksenteon yhteydessä. Esimerkiksi ammattijärjestöt lobbaavat työntekijöiden puolesta ja työnantajat lobbaavat työnantajien etujen puolesta.

Tänä keväänä ja viime vuosina myös olemme nähneet ja kokeneet sen, miten suuret yritykset muun muassa Itämeren kaasuputkihankkeeseen ovat palkanneet ammattilaisia hoitamaan yhteiskuntasuhteitaan ja myös kansalaisjärjestöt lobbaavat tehokkaasti omia näkemyksiään. Myös Suomi lobbaa omia kantojaan Euroopan unionissa, sen eri instituutioissa.

Europarlamentaarikkoaikanaan Alexander Stubb, nykyinen ulkoministerimme, kirjoitti Euroopan parlamentin perussopimusvaliokunnalle mietinnön lobbaussääntöjen uudistamisesta EU:ssa. Stubbin ansiota on se, että hän sai vakuutettua europarlamentaarikot siitä, että EU-parlamentti tarvitsee lobbaussäännöt, jotka toivat parlamentin toimintaan parempaa läpinäkyvyyttä. Nyt Stubbin ansiosta Euroopan parlamentin työjärjestyksessä säädetään ohjeet siellä toimiville lobbareille. Edunvalvojat sitoutuvat kunnioittamaan Euroopan parlamentin lobbareille tarkoitettuja eettisiä sääntöjä. Euroopan parlamentin lobbaussäännöt on uudistettu, ja komissio sai näin muutama vuosi sitten ensimmäistä kertaa sitovat säännöt.

Käytin tässä tarkoituksella niin kuin eilen eduskuntasalissakin puhuessani lukuisia kertoja verbiä lobata. Se herättää nimittäin meissä suomalaisissa intohimoja, ja sillä on usein mielissämme negatiivinen kaiku, vähän epäilyttäväkin verho, samanlainen kuin tänä päivänä valitettavasti myös vaalirahoituksella. Lobbaamista pidetään jotenkin hämäränä ja vähintäänkin epäilyttävänä toimintana, jopa oman edun tavoitteluna. Sellaisena sitä ei pitäisi nähdä.

On kiistaton tosiasia ja aivan hyväksyttävääkin, että lobbaaminen kuuluu päätöksenteon arkeen kaikissa parlamentaarisissa järjestelmissä niin täällä Suomen eduskunnassa kuin myös ympäri maailman. Haluamme tai emme, puhumme sitten lobbaamisesta tai vaikuttamisesta, puhumme sitten keskusteluista tai tapaamisista, on päivänselvää, että eri tahot pyrkivät vaikuttamaan meihin lainsäätäjiin kannaltaan suotuisalla tavalla. Sille emme voi mitään, ja näin on hyvä.

On varmasti olemassa meillä Suomessakin juuri nytkin eri näkemyksiä siitä, onko lobbaus ongelma tänä päivänä tai onko nykyisissä lobbauskäytännöissä eduskunnassa ongelmia. Ainakaan niitä ei kukaan valvo eikä seuraa. Minusta me voisimmekin tämän vaalirahoituslainsäädännön ja sitten lahjontalainsäädännön seuraksi ottaa vielä nyt työn alle myös lobbaussäädökset. Minusta me voisimme Suomessakin seurata Stubbin EU:hun tuomaa mallia ja luoda vähintäänkin uuden eettisen ohjeistuksen eduskunnan omaa toimintaa koskien ja myös rekisterin lobbaajista. Näin tämä kokonaisuus tulisi entistä avoimemmaksi.

Toivotaan, että esitys saa tuulta purjeisiin. Uskon, että ulkoministerillämme olisi tähänkin työhön paljon annettavaa. Se tietotaito mitä hän käytti asian eteenpäin saattamiseksi ja kuntoonlaittamiseksi EU:ssa olisi nyt hyvä valjastaa käyttöön koti-Suomessakin. Olisi aika tulla tässäkin asiassa 2010-luvulle ja avoimimpien maiden eturintamaan. Nyt emme sitä valitettavasti ole.

….

Tänään päivä töiden parissa tiukasti. Valiokuntien kokouksia ei nyt kalenterissa ole, mutta paljon muuta. Tarkoitus vielä hieman käydä läpi yhteishaun tuloksia ja sitä mitä tarvitsemme Hämeessä aloituspaikkojen suhteen lisää. Lisäpaikkoja nimittäin jaetaan vielä tällä viikolla. Sitten ryhmäkokous ja illalla Hyvinkäälle Kytäjälle Jukolanviestin avajaisiin.

….

Kello 15.26 ja odottelen tässä juuri kyselytunnin alkua. Ryhmäkokouksessa tänään kävimme läpi askelmerkkejä kohti uutta hallitusta ja sen hallitusneuvotteluja. Palaan aiheeseen myöhemmin.

Lupasin palata myös tuohon juuri julkistettuun yhteenvetoon kevään yhteishausta. On todella valitettavaa, että moni nuori näillä meidänkin alueilla jäi nyt ilman syksyn opiskelupaikkaa. Tämä kertoo siis siitä, että alueellamme on merkittävästi liian vähän opiskelupaikkoja ja toisaalta siitäkin, että muuallapäin Suomea paikkoja on liikaa ja niitä jää tyhjäksi. Kohtaanto-ongelma on siis selvä, mutta sitä on vaikea korjata. Opetusministeri Henna Virkkunen on tosin ansiokkaasti tätä korjaillut, mutta surullinen aluepolitiikka ja kotiipäinveto aivan turhanpäiväisellä aiheella vaikeuttaa työtä. En mitenkään ymmärrä, että mitä pahaa on siinä, että jostain ammattikoulusta otettaisiin 10-30 tyhjäksi jäävää, käyttämättä jäävää, aloituspaikkaa ja siirretäisiin sinne missä saman verran ja jopa enemmän tarvittaisiin lisäpaikkoja? Kertokaa nyt joku mitä pahaa siinä olisi? Näinhän näissä pitäisi juuri elää ja toimia. Suuntaan ja toiseen. Paikkoja pitää olla siellä missä on tarvetta. Suunta voi tarpeen muuttuessa olla myös toinen. Tämä asia pitää nostaa viimeistään 2011 hallitusneuvotteluissa kunnolla esille. Haluan nyt vielä alleviivata, että en itse kannata yhdenkään oppilaitoksen lopettamista eikä tämä sitä tarkoittaisikaan. Mutta en voi hyväksyä sitä, että tyhjiä paikkoja makuutetaan ja toisaalla nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa. Järki hoi – äly älä jätä.

Mutta nyt siis kevään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa haki kaiken kaikkiaan jatko-opiskelupaikkaa 100 509 hakijaa. Heistä 78 166 saa nyt koulutuspaikan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Ihan vertailun vuoksi vuotta aiemmin kevään 2009 haku keräsi 95 500 hakijaa, joista opiskelupaikan sai silloin 76 745. Hakijamäärät siis nousivat ja ammatillinen koulutus lisäsi suosiotaan entisestään. Ammatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna 67 262 hakijaa. Heistä 46 524 eli noin 70 % saa koulutuspaikan.

Peruskoulunsa päättävistä hakematta jätti jatko-opintoihin onneksemme nyt vain n. 2,4 %. Myös ylioppilaiden hakijamäärä lisääntyi viime vuodesta. Ylioppilaspohjaiseen ammatilliseen koulutukseen oli 10 682 hakijaa, joista 5 873 saa opiskelupaikan tässä vaiheessa.

Aloittain jos tilannetta hieman tarkastelee niin luonnollisesti suosituin opintoala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki 8 670 nuorta eli noin 1000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Seuraavaksi suosituimmat olivat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 6 200 hakijaa (700 enemmän), liiketalous ja kauppa 6 030 hakijaa (500 enemmän), arkkitehtuuri ja rakentaminen 5 670 hakijaa (200 enemmän), majoitus- ja ravitsemisala 5 470 hakijaa (500 enemmän) sekä kauneudenhoitoala 5 310 hakijaa (1000 enemmän).

Luikoihin haki yhteensä 33 270 hakijaa eli hakijoiden määrä on pysynyt kutakuinkin samana viime vuoteen verrattuna. Opiskelupaikan lukiosta saa 31 623 hakijaa (v. 2009 31 465).

Nyt homma etenee niin, että kaikki oppilaitokset julkistavat valintojen tulokset aikaisintaan perjantaina 16.6.2010. Sitten opiskelijoiden tulee mahdollisimman pian tuloksen saatuaan ottaa opiskelupaikka vastaan, kuitenkin viimeistään keskiviikkona 30.6.2010. Tämän jälkeen Opetushallitus postittaa 16.6.2010 kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille jälkiohjauskirjeen, jossa on tiedot mm. hakijan yhteishakutuloksista ja mahdollinen sijoittuminen varasijoille.

Laitetaan nyt vielä hieman tietoa tuosta täydennyshaustakin. Eli ilman opiskelupaikkaa jääneiden on vielä varsinaisen yhteishaun jälkeen mahdollisuus saada opiskelupaikka 12.-23.7.2010 järjestettävässä täydennyshaussa. Nettihaku
avataan maanantaina 12.7.2010 osoitteessa KOTISIVU POISTUNUT KÄYTÖSTÄ.

En malta olla palaamatta hieman vielä tuohon kohtaanto-ongelmaan. Miettikääpä nyt tätä tilannetta. Uudellamaalla jokaista aloituspaikkaa kohden oli nyt 1,34 hakijaa ja meillä Kanta-Hämeessä 1,17 ja Päijät-Hämeessä lähes puolitoista hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohden (1,47). Samaan aikaan esimerkiksi Etelä-Savossa hakijoita on selkeästi vähemmän kuin aloituspaikkoja. Aloituspaikkoja jää siis käyttämättä. Savossa yhtä aloituspaikkaa kohden hakijoita 0.82, Satakunnassa 0,95, Etelä-Pohjanmaalla 0,90, Pohjanmaalla 0,76 eli lähes joka neljäs paikka ilman ensisijaista hakijaa. Itä-Uudellamaallakin vain 0.80.

Vielä hieman tarkemmin kun nyt vaikka katsoo Kanta-Hämettä niin noin 600 nuorta jäi ilman opiskelupaikkaa tässä haussa. Päijät-Hämeessä jopa yli 1700? Hei eihän tässä ole mitään järkeä. Oman alueemme Hyria koulutus Oy:ssä esimerkiksi yli 120 ensisijaista hakijaa jäi ilman aloituspaikkaa. Forssassa paikat kutakuinkin riittivät, mutta sielläkin toistakymmentä ilman paikkaa. Koulutuskeskus Tavastiassa yli 220 ensisijaista hakijaa ilman paikkaa. Ja Päijät-Hämeessä tasaisesti jokapaikassa liian vähän aloituspaikkoja. Nuoret siis ilman opiskelupaikkaa.

Aiheeseen tänään jo tartuinkin ja keskustelin aiheesta. Ensi viikolla lisää aloituspaikkoja OKM:stä jakoon ja nyt täytyy todella toivoa, että tätä epäsuhtaa korjataan. Päijät-Häme ja Kanta-Häme ansaitsevat ehdottomasti lisää aloituspaikkoja ja nyt lisäpaikkojen haussa tätä on korjattava. Tulen tekemään työtä vielä aiheeseen eteen.

Nyt kuitenkin kello jo 15.50 ja juuri kohta aloitamme salissa kyselytunnin. Sen jälkeen Kytäjälle. Päivän kalenterin ”tyhjennys” näin siis jatkuu…

…..

Olipas jälleen totutun vaisu ja laimea kyselytunti. Vasemmisto-opposition puhti on täysin poissa ja tänäänkin tuli sellainen olo, että olisipa jo tunti ohi ja näin pääsisivät hekin piinastaan. Sellaisia nuo kyselytunnit nykyisin heille näyttää olevan. Uusia avauksia ja esityksiä odottaisi, mutta kerta toisensa jälkeen tuloksena on katkeraa ja pettynyttä puhetta siitä miten he olisivat nyt yllättäen halunneetkin tehdä asiat vielä muutaman miljoona euroa paremmin. Siis ne kaikki asiat jotka he jättivät mm. viime hallituskaudella Heinäluoman johdolla hoitamatta. No joo….

Kyselytunnin jälkeen sitten Hyvinkään Kytäjälle kutsuvieraaksi tutustumaan viikonlopun Jukolan Viestin järjestelyihin. Hyvinkää isännöi nyt kaikkien aikojen suurinta tapahtumaa ja kaikkien aikojen kansainvälisintä tapahtumaa ja kaikki oli kertakaikkisen upeasti valmiina. Vielä aikalailla rauhallista, mutta viikonloppun täysi vilske kun yli 15 000 suunnistajaa kisaa yhdessä maailman suurimmista kisoista. Kannattaa ehdottomasti mennä nauttimaan viikonloppuna tunnelmasta vaikkapa yöllä. Luvassa huikea viikonloppu.

Mutta nyt kello jo 22.06 ja juuri kotiin. Huomenna jatkamme eduskunnassa kevään asioita valmiiksi ja sen jälkeen tarkoitus vielä suunnata tekemään MTV3:lle yksi ohjelma viikonlopuksi. Eli hieman erilainen päivä huomenna.

Kommentit