Olen kehunut täällä ennenkin kollegani Juha Hakolaa. Nythän hän ansaitsee jälleen jopa sulan hattuunsa. Hakolan esittämä lakialoite MDPV:n kiireellisestä luokittelusta huumausaineeksi oli eilen eduskunnan salissa käsittelyssä ja nyt se etenee poikkeuksellisen ripeästi. En tiedä onko koskaan aiemmin yhdenkään kansanedustajan aloite tällaisella tahdilla edennyt? Ehkäpä jonkinlaisesta Suomenennätyksestä siis tässä kyse.
Hakolan esityksen mukaan huumausainelakia muutetaan nyt niin, että metyleenidioksipyrovaleroni eli muotihuume MDPV kiellettäisiin aina jopa hallussapitoa myöten. Hakolan lisäksi lain nopeaan etenemiseen on ollut ratkaisevalla tavalla vaikuttamassa peruspalveluministeri Paula Risikko. Eilen Kimmo Sasi kehuikin Hakolan lisäksi myös aivan oikein Risikkoa ja kiitti toimimisesta. Sasi totesi, että demariministerin aikana tällainenkin asia olisi lykätty johonkin komiteaan ja odottamaan seuraavia vaaleja. Nyt siis tekemisen meininki aivan toista luokkaa. Nopeimmillaan saamme asian kuntoon jo ennen juhannusta ja näin tällä hetkellä vain luvattomaksi lääkkeeksi määritelty MDPV muuttuu yhden sanan lainmuutoksella huumeeksi.
Mainio esimerkki siitä miten asioita saadaan kuntoon kun vain on tahtoa ja halua. Pisteet Hakolalle ja Risikolle. Hyvä.
…..
Eilinen ympäristövaliokunnan kokous on ollut esillä myös laajasti uutisissa. Itse olin tyytyväinen, että ympäristövaliokunta otti ensimmäisen kerran myönteisen kannan ydinvoimaankin osana energiantuotantoamme hyväksymällä nyt omassa lausunnossaan ydinjätteen loppusijoittamisen. Itseasiassa lopputulos valiokunnasta olisi voinut olla uusille voimaloillekin myönteinen, mutta nyt tilanne pelattiin noin. Hieman hymyilytti. Mutta muut valiokunnat ovat antaneet asiasta jo myönteiset lausunnot ja nyt vielä talousvaliokunnalta lopullinen mietintö ja sitten juhannuksen jälkeen isonsalin äänestys. Näyttää siltä, että salista myönteinen lisärakentamispäätös.
Eilinen ympäristövaliokunnan käsittely oli tosin kyllä surullinen esimerkki myös keskustan kaksilla rattailla ajamisesta. Näyttää siltä, että osa keskustasta on poimimassa energiapaketista vain haluamiaan palasia kuin voisilmää puurolautaselta. Tällaisen leikin jälkeen voi hyvin käydä niin, että voisilmää ei puuroon edes tule. Pitäisi ymmärtää hallituksen neuvottelema kokonaispaketti ja se, että se joko hyväksytään tai sitten avataan neuvottelut kokonaan uudestaan. Neuvottelutulos tarkoittaa aina kokonaisuutta.
Mutta itse nyt luotan kuitenkin siihen, että valtaosa keskustankin kansanedustajista noudatta myös juuri viikonloppuna puoluekokouksessaan hyväksymää myönteistä linjausta ydinvoimasta. Keskustan puoluekokoushan asettui viime viikonloppuna vahvasti keskustalaisen ministerin Mauri Pekkarisen esittämän ydinvoiman kannalle. Näin Keskusta kirjasi vahvistettuun tavoiteohjelmaansa, että sähkön tuotantoon tarvitaan myös ydinvoimaa. Eli nyt näyttää kuitenkin siltä, että puoluekokouksen kantaa ja Pekkarisen ydinvoimaesitystä ei tue edes koko oman puolueen tuore johtokaan? Näyttää Kiviniemen alkutaipaleesta tulevan haastava. Rivit ovat johdossakin pahasti levällään.
….
….
Jätelain kokonaisremonttia on puuhattu pitkään ja viimein saamme sen eduskuntaan ja ympäristövaliokunnan pöydälle syksyllä. JÄLKI- työryhmän ja ministeriön lausuntokierroksen työn tuloksista on kuulunut huhuja ja valmiita esityksiä. Työ on ollut iso ja haastava, mutta valitettavasti täysin tyytyväinen tulokseen ei voi olla. Työryhmän ja laajan lausuntokierroksen jälkeen tarkennuksia tarvitaan edelleen. Nyt siis suurin kiista käydäänkin siitä, kuka jätteen omistaa. Kuka olisi uskonut?
Kuten kaikki ymmärrämme, pääperiaatteena tulee olla jätteen synnyn ehkäisy. Eli miten voisimme tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Toissijaisena tavoitteena sitten se, että miten mahdollisimman suuri osa siitä voitaisiin kierrättää ja hyötykäyttää uudelleen. Tämän jälkeen jäljelle jäävä jäte tulee sitten hyödyntää energiana tai muulla tavoin ja viimeiseen vaiheeseen, eli ”loppusijoitukseen” joutuva jätemäärä tulisi olla mahdollisimman pieni. Pitäisi pohtia jopa sitä, että voisimmeko rajata tämä kaatopaikan penkkaan menevä jätemäärän jopa lainsäädännöllä hyvinkin lähelle nollaa prosenttia? Nollakin on nimittäin mahdollinen.
Tavoite ei missään nimessä ole helppo. Tärkeä keskustelu, joka nyt käydään, on se, mitä teemme jätteelle, jota ei ole mahdollista kierrättää tai hyötykäyttää. Jatketaanko meillä jätteiden kaatamista penkkaan eli vanhanajan kaatopaikkaan? Onko se hyvä ratkaisu? Mikä on suhtautumisemme jätteenpolttoon? Kuinka paljon laitoksia tarvitsemme ja kuinka monelle jätteenpolttolaitokselle on mahdollisuus turvata riittävä jätemäärä jne?
Suomessa noin puolet jätteestä menee edelleen penkkaan, kun Euroopassa moni maa on muutamissa prosenteissa ja jätteenpoltossa aktiiviset maat ovat päässeet puhtaaseen nollaan kaatopaikalle kaatamisessa. Itse aisassa täytyy sen verran oman alueen häntää nostaa, että Kiertokapula on tässä hyvin edistyksellinen. Kiertokapulan alueen jätteistä enää alle 20 prosenttia löytää paikkansa ”kaatopaikan” penkasta. Mutta onhan sekin vielä varsin paljon. Suomestakin siis hyviä esimerkkejä paremmasta hyödyntämisestä löytyy mutta koko maan tilanne on edelleen surullinen.
Tarkasti pohdittava asia uudistuksessa on myös tuottajavastuun laajentaminen esimerkiksi pakkausjätteiden kohdalla. Eli luodaanko pakkausjätteisiin samantyyppinen järjestelmä kuin esimerkiksi paristoilla, ja toimisiko tällainen? Pahoin pelkään, että ei. Ainakin mallista ja sen aiheuttamasta laskusta tulee valtava meidän pitkien etäisyyksien maassamme. Tämä nimittäin tarkoittaisi sitä, että pakkausjätteille tulisi erillinen kierrätysverkosto nykyisen jätehuollon rinnalle ja se näkyisi suoraan meidän kuluttajien kukkarossa. On totta, että esimerkiksi SER-järjestelmä on toiminut hyvin, mutta pakkausjätteen suhteen malli ei olisikaan yhtä yksinkertainen. Vahvan ideologian värittämässä mallissa vastuu ja samalla myös kustannukset pakkausjätteen kierrätysmahdollisuudesta siirrettäisiin kunnilta yrityksille ja esityskohta onkin saanut osakseen paljon kritiikkiä, aiheesta.
Jollain tapaa vahvaa ideologista lähestymistä kuvastaa myös alkuperäisessä esityksessä esitetty tarve kunnallistaa jätehuolto ja sen kilpailutus. Eli niin, että kunta huolehtisi meidän kaikkien asukkaiden jätehuollosta ja asukkaan ei tarvitse muuta kuin maksaa. Tämän mallin puolustajat perustelevat, että näin menetelleen kuljetukset vähenisivät ja maksut pienenisivät. Tavoitteena varmasti ihan mukava, mutta keinot nyt täydellisen vääriä.
Todellisuudessa tämä kuitenkin tarkoittaisi pienten jätealan yrittäjien tippumista pois pelistä, kun kilpailutusalueet kasvaisivat liian suuriksi. Pienenä, paikallisena yrittäjänä kilpailuun osallistuminen tulisi käytännössä katsoen mahdottomaksi. Itse en voi tätä hyväksyä. Asiakkaille eli kuntalaisille tämä tarkoittaisi myös useiden erityispalveluiden heikentymistä ja itseasiassa sitä, että me kaikki maksaisimme yhteisvastuullisesti jätehuollon. Malli ei siis kannustaisi kierrättämiseen eikä myöskään oikeastaan lainkaan jätteenmäärän vähentämiseenkään. Vaan se ajaisi meidät siis yhteisvastuulliseen maksamiseen.
Nykyinen periaatehan on jo, että jokaisen tulee maksaa itse tuottamansa jäte, eikä kunta tätä saa kompensoida verovaroin. Esitetty kunnallistaminen tarkoittaisi kuitenkin tietyllä tavalla juurikin tätä. Mielestäni lähtökohdan pitää sen sijaan olla se, että jokainen maksaa itse aiheuttamansa jätteen kuljetuksen ja käsittelyn ja voi myös omilla valinnoillaan laskunsa suuruuteen vaikuttaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen kantaisi vastuuta myös naapurinsa jätteistä. Eli kunnallistaminen tarkoittaisi, että jokainen maksaa tasasumman riippumatta siitä, paljonko jätettä tuottaa. Oman ideologiani eikä ympäristönkään kannalta tämä ei ole oikein. Itseasiassa tässä unohtuisi juuri se keskeisin kokonaistavoite, joka on kuitenkin jätteen määrän vähentäminen.
Onko oikein, että ihminen, joka kompostoi, kierrättää ja tekee ympäristöfiksuja valintoja kaupassa, maksaa saman verran kuin ihminen, joka tuottaa monin verroin enemmän jätettä? Yksinkertaisesti ei. Jos mahdollistetaan suora sopiminen jätteenkuljetusyrittäjän kanssa, tällöin asiakas myös hyötyy jätteen määrän vähentämisestä suoraan myös jätelaskun pienentymisenä. Tämä on oikeanlaista kannustavuutta.
Sopimusperusteinen malli ansaitsee siis paikkansa uudessakin jätelaissa ennen muuta ympäristön, mutta myös asiakkaan kuin pienyrittäjänkin näkökulmasta. On kummallinen ajatus, että koko vaalikauden olemme tehneet ratkaisuja, jotka parantavat ihmisten valinnanmahdollisuuksia, mutta nyt oltaisiin menossa päinvastaiseen suuntaan. Monissa palveluissa, usein jopa kunnallisissa, voimme valita sen yrittäjän, joka vastaa tarpeisiimme parhaiten. Miksi näin ei voisi enää tulevaisuudessa tehdä jätehuollossa? Tätä en ymmärrä, enkä myöskään hyväksy. Siksi minulle ehto jätelain etenemiseen on sopimusperusteisen mallin turvaaminen ja järjen voittaminen myös ns. täyden tuottajavastuun pohdinnassa.
….
Asiasta aivan toiseen. Eilen illalla saimme sitten tiedon, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishanke etenee Riihimäen seutukunnalla. Hausjärven kunnanhallitus käsitteli asiaa eilen ja sen jälkeen nyt johtoryhmä pääsee työstämään asiaa eteenpäin. Hieman jo pelkäsin, että suuri hanke kaatuu pikkuisiin lillukan varsiin, mutta onneksi olin väärässä. Tästä on hyvä jatkaa.
….
Tänään eduskunnan salissa näimme mielenkiintoisen väännön kun ensin vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki hyökkäsi vaalirahalainsäädännön käsittelyn yhteydessä keskustan ja myös meidän kokoomuksen kimppuun. Surkea käsienpesu kuitenkin näytti likaavan vasemmiston sormia entisestään. En voinut nimittäin olla vastaamatta ala-arvoisiin syytöksiin ja täytyi kysyä, että tällä tavallako Arhinmäki luulee vierittävänsä syyn muiden niskaan ja pesevänsä omat kätensä.
Arhinmäki puhui omassa puheenvuorossaan paksuista lompakoista ja rahan vallasta ja samaan aikaan oman eduskuntaryhmän vaalirahailmoitukset ovat täynnä ”virheitä”. Kysyinkin miksi Arhinmäki ei nyt vasemmistoliiton puheenjohtajana laita joukkojaan ruotuun ja oikaise myös omia vaalirahailmoituksia vuodelta 2007.
Samalla Arhinmäki väitti, että levitin perättömiä väitteitä kertoessani, että myös itse Arhinmäen vuoden 2007 vaalirahoitus ilmoitus oli vajavainen ja että hän jätti kertomatta silloin niin rahasummia kuin myös rahoittajiakin. Tuosta voi jokainen itse kurkata vaalit.fi-sivulta Paavo Arhinmäen vaalirahailmoitus 2007 mikä on totuus. Siitä selviää helpolla, että Arhinmäki itse täydensi omaa ilmoitustaan 19.5.2008 ja se paljastaa kummankin väitteen todeksi jonka sanoin: Arhinmäen ilmoituksesta puuttui siis rahaa ja myös rahoittajia. Olin tämän tarkistanut etukäteen ja tiesin mistä puhuin. Tottakai.
Mutta paljon on siis korjattavaa edelleen mm. vasemmistoliiton kansanedustajien 2007 vaalirahailmoituksissa. Nykypäivä lehti uutisoi aiheesta helmikuussa 2010 kirjoitti mm. paljon kertovasti näin: ”useat kansanedustajat ovat katsoneet, että he välttyvät tiedotusvälineiden huomiolta jättämällä koskematta puutteelliseen ilmoitukseen ja että vain ilmoituksen täydentäjät tulevat huomatuksia. Näin heidän siis kannttaa olla korjaamatta puuttellisia ilmoituksia”.
Kirjoitin lehtijutusta täällä blogissani tuolloin helmikuussa näin:
”Varsin kovia väitteitä ja lehti myös mainitsee nimeltä muutamia edustajia, jotka eivät ole edelleenkään ilmoittaneet omaan vaalirahailmoitukseensa saamiaan KMS eli Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:ltä saamiaan tukiaan. Suurin summa lehtijutussa on SDP:n kansanedustajan saama 10 000 euroa mikä siis edelleen on ilmoittamatta.
Lehden mukaan ”räikeitä puutteita on suhteellisesti eniten Vasemmistoliiton ilmoituksissa. Sen taustalla on heidän haluttomuutensa avata Ohjelmatyö- hdistyksen kautta pyöritettyjä vaalirahoja.” Vähiten puutteita Nykypäivän mukaan on vihreillä.
Esimerkiksi keskustan 51 kansanedustajan vaalirahailmoituksista ”hyviksi” lehti mainitsee tai nostaa vain 20. Kokoomuksen kansanedustajailmoituksista hyviä on 29 ja SDP:n ilmoituksista vain 14. Täysin avaamattomia ilmoituksia SDP:llä on lehden mukaan edelleen seitsemän ja ”lievemmin puutteellisia” 24.
Suurimpia rikkomuksia ovat könttäsummina ilmoitetut kymmenien tuhansien eurojan tuet erilaisilta omilta yhdistyksiltä tai poliittisilta yhdistyksiltä. Summat lehdessä jopa yli 26 000 euroa ja yli 35 000 euroa. Suurimmat summat ovat itseasiassa yli 57 000 yhdeltä yhdistykseltä ja tuokin tuki edelleen avaamatta. Tai sitten ilmoitus jossa lukee vain ”nimetön lahjoitus 3 000 euroa” tai ”tuki yrityksiltä 14 000 euroa”. Kaikki avaamatta. Ilmoituksissa ei siis kerrota millaisia summia jättipottien takana on. Laki vaatii kertomaan onko rahoituksessa yli 1 700 euron tukia. Tätä ei lehden mukaan ole halunnut tehdä edelleenkään kymmenet kansanedustajat”.
Tämä sopii hyvin siis tämänkin päiväisen keskustelun jatkoksi. Tänään moni jeesusteli aiheella salissa ja näyttää edelleen oma pesä olevan monella kovin likaisessa kunnossa. Toivotaan, että nyt edes saamme selvyyden.
….
Tänään eduskunnassa päivä muuten kulttuuriasioiden parissa. Työstämme sivistysvaliokunnassa vielä loppukevään mietintöä valtioneuvoston kulttuuripoliittisesta selonteosta ja tänään siis jälleen aiheeseen liittyviä kuulemisia. Työtä siis riittää hyvin aina ensi viikon torstaihin asti ja sitten jussin jälkeen palaamme vielä viikoksi työn pariin. Silloin pitäisi valmiiksi saada ydinvoiman periateepäätökset ja näin energiapaketin ensimmäinen osio.
Mutta nyt jatketaan…
….
Päivä näin päätökseen. Asioista tänään täysistunnossa ihan kiitettävän paljon ja huomenna jatketaan. Onneksi sentään illalla ehdin vielä hieman urheilemaankin. Hevostelua siis…