Torstai, 12.10.2006

Blogi, torstaina 12.10.2006

Aamulla tuli uusi tutkimus puolueiden kannatuksista. Kannatusluvut ovat pysyneet samoina kertoi Ylen Radiouutiset. Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan muutokset alkusyskystä ovat vain vähäisiä ja SDP:tä kannattaa nyt 24,8 prosenttia, Keskustaa 24,1 ja Kokoomusta 20,6 prosenttia. Kolmen suuren puolueen kannatukset mahtuvat tutkimuksen virhemarginaaliin eli itseasiassa voidaan puhua hyvinkin tasatilanteesta.

Erityisen tyytyväinen oli siihen, että puolueemme otti esille ja vahvasti kantaa nyt lapsiperheiden tilanteeseen. Puolueemme eduskuntaryhmän mielestä demarit ja keskusta ovat epäonnistuneet lapsi- ja perhepolitiikassa. Tästä merkkinä voidaan pitää köyhien ja huonosti voivien lapsiperheiden määrä jatkuvaa kaskua koko pian päättyvän hallituskauden ajan. Erityisen tiukoilla nyt ovat yksinhuoltajat, perheelliset opiskelijat ja työttömät vanhemmat.

Välikysymyskeskustelussa puolueemme nosti esille myös luokkien ryhmäkoot. Se sai hymyn kasvoilleni. Eilen antamassani haastattelussa kannoin samasta asiasta huolta. Eduskuntaryhmämme mukaan perusopetuksen riittävä resursointi ja pienet luokkakoot ovat ehdoton edellytys sille, että lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet voidaan huomioida opetuksessa. Kiitos tästä puolueemme kansanedustajille. Toivotaan, että saamme asiaa eteenpäin.

Eilen haastattelussa totesin samasta asiasta näin: ”- Koulumaailmassa vahva peruskoulu on menestymisemme kulmakivi. Yksi suurimmista ongelmista tai ongelman aiheuttajista tällä hetkellä on ylisuuret opetusryhmät. Siihen pitää puuttua sitovin päätöksin. Tästä asiasta olen kantanut huolta jo Lopella ja olemme saaneet aikaan paikalliset sitovat luokkien maksimiryhmäkoot, mutta asia pitää saada valtakunnallisesti hoidettua.”

Niinpä niin… toivotaan ja vaaditaan, että asia hoidetaan kuntoon nyt myös valtakunnan tasolla.

Eilen illalla uutinen New Yorkista hätkähdytti. Pienkone tai helikopteri oli törmännyt ilta kymmeneltä Suomen aikaa pilvenpiirtäjäasuintaloon. Uutiskuvat saivat eittämättä mieleen syyskuun 11. tapahtumat ja pelon. USA:kin reagoi tapahtuu tiukasti ja nosti kaupunkien ylle hävittäjiä. Nyt aamun uutiset vahvistavat jo illalla kello 11 aikaan saadun alustavan tiedon, että kyseessä on onnettomuus.

….

Nyt aamun uutisia ja sitten töihin toimistolle.

Töistä nopeasti kunnantalolle ja muutamia papereita illan kokoukseen ja nopea mielipiteiden vaihto kunnanjohtajan kanssa. Samalla ehdin katsastaan myös tuoreet suunnitelmat Jylhäkummun kaavasta. Kuvat tulevat kunnanhallituksen käsittelyyn nyt vauhdilla todennäköisesti jo ensi maanantaina. Näytti hyvältä ja nyt samalla saamme Sileekallion mäkeen Kantatien 54:n ja Nyynäisten ja Vähikkälän teiden risteykseen alikulun risteävälle liikenteelle ja ennen kaikkea kevyelle liikenteelle. Se onkin tärkeä juttu sillä Nyynäisten alueelta koko ajan kasvavassa määrin koululaisia kulkee päivittäin Launosten kouluun ja Kantatien ylitys tuossa paikassa ja yleensäkin äärimmäisen vaarallista. Hyvä että asia ratkeaa nyt. Samalla ratkeaa myös Jylhäkummun liikennejärjestelyt. Mutta palataan asiaan myöhemmin laajemmin. Tämä jo vanhaa asiaa.

Kello nyt 16.58 ja istun Malmin lentoaseman kahviossa. Odottelen kokouksemme alkua. Meni sitten hieman päivän aikataulut uusiksi. Onneksi olin varannut Helsingin päähän hieman varaa, sillä lähtiessäni huomasin autoni takaluukun lukon reistaavan. Teki vikahälytystä koko ajan ja soitti ilmoitus piippiä sisällä yhtenään ajaessa. No kivasti Riihimäen keskustassa hälytys huomautti autoni olemassa olosta. Sitten seuraavan kerran rautakaupan pihassa jne. Sen jälkeen ei auttanutkaan muu kuin soitto serkun autohuoltoliikkeeseen Hyvinkäälle ja pikaisesti sinne. Muottikadun Huolto hoiti homman pikaisena ja puolen tunnin päästä pääsin jatkamaan matkaa.

Poikkesin tv-studiolla sen verran, että heitin nopeasti Johannalle teostopapereita ja sitten keskustaan asioille. Lounas nopeasti ja ehdin sitten vielä hetkeksi kirjakauppaankin. Halusin hakea heti tuoreeltaan Mauno Saaren uuden kirjan Näkymätön käsi. Kirja käsittelee 90-luvun laman Suomea ja päätöksentekoa silloin. Kirjaa ehdin jo ahmia aimo palasen. Mielenkiintoinen kirja. Kannattaa lukea.

Kaupungilla kävellessäni ei voinut olla ajattalematta jälleen kerran sitä, että mitähän kaikkea ihmisten mielissä tässä kiireessä mahtaa olla. Mannerheimintietä ylittäessä vastaan tuli mitä erilaisempia kulkijoita. Osalla puvut päällä ja salkut sitten seuraavaksi punkkia ja heviä ja army henkeä jne. Ja erivärisiäkin ihmisiä laidasta laitaan. Vaikkei tuo kauhea hälinä ehkä ole sitä mitä haluan niin siitä huolimatta tuo ihmisten erilaisuus sai taas hyvälle mielelle. Omia itsejään. Aitoja ja täysin erilaisia. Toivottavasti siis aitoja. No siinä vauhdissa sitten näin myös hyvän ystäväni Mihretin. Mihret oli matkalla töihin ja ehdin vain muutaman sanan vaihtaa. Mihretin elämä mielenkiintoinen tarina. Mihret syntyi aikanaan Afrikassa ja sieltä eri vaiheidenjälkeen suomalaisen äidin matkassa sitten Suomeen jne. Nyt vauhtia hänenkin päivissä riittämiin, mutta oli kiva jälleen noepasti törmätä.

Nyt istun siis Malmin lentokentällä. Vielä nopeasti muutama puhelu ja sitten kokoukseen Suomen Ilmailuliiton toimitiloihin.

….

Pitkä kokous takana ja juuri kotiin. Kello nyt 22.45. Kävimme läpi laajasti Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n asioita ja tulevaisuutta. Asiat tulevat lähiaikoina julkisiksi ja palataan niihin silloin. Ikävä kokous. Anteeksi vähäsanaisuuteni.

Huomenna toivottavasti mukavampi päivä. Sain kutsun Riihimäelle uuden keskusta-aukio Graniitin avajaisiin ja ajattelin illallakin mennä vielä paikalle. Töissäkin tosin pitää hieman vääntää yhtä sun toista.

Ai mitä uudessa kodissamme tapahtuu? No nyt saunaa tehdään ja siitä se pikkuhiljaa valmistuu.

Kommentit