Torstai, 11.02.2010

Blogi, torstaina 11.02.2010

Raideliikenteen kehittäminen on yksi meidän Hämeen suurimmista haasteista lähivuosina. Tulemme jättämään tässä juuri useamman hämäläisen kansanedustajan voimin esityksen Riihimäen rautatieaseman peruskorjaamiseksi ja samaanaikaan yritämme saada pääradan lisäraideparinkin suunnittelua ja toteutusta eteenpäin. Askelia on otettu oikeaan suuntaan, mutta työtä tässä tulee vielä riittämään. Raideliikenne nimittäin luo Hämeelle ja myös koko maallemme sen tukirangan jonka varaan voimme kasvuamme nojata. Nyt onkin tärkeää myös maapolitiikassa huomioida tämä kaavoitettaessa alueita eri käyttöön. Näitä radanvarsia ja asemien ja pysäkkien seutuja pitää kaavoittaa tehokkaampaa asumiseen jne. Esimerkiksi mahdollisuuksia on valtavasti Hyvinkää-Riihimäen talousalueella, mutta myös todella paljon Janakkalassa, kunhan saamme radan ja junien pysähdykset ja aikataulut toimimaan oikealla tavalla. Ei ole mitään järkeä rakentaa kalliita raiteita jos junista ei pois pääse tai niiden kyytiin ei voi hypätä. Juuri tämäntakia tarvitsemme lisäraidekapasiteettiä pääradalle niin, että samaan aikaan raiteilla voi kulkea nopeat Pendolinot ja taajama- ja paikallisliikennettä kokoavat muut junat. Vasta silloin raideliikenne toimii niin kuin sen yhteiskunnan kannalta pitääkin toimia.

Nyt keskusteluun on nostettu myös Hämeenlinnan tai Riihimäen seudun uusi ratayhteys Lahteen. On puhuttu ns. kehäradasta Hämeenlinna-Lahti tai ”nopea kolmio”-yhteys Riihimäki, Mommila, Oitti jne tai sitten ns. Riihimäen kolmio, jotka toisivat liikennettä ja paremmat yhteydet Pietariin ilman Helsingin kiepausta. Selvittelyn alla on erilaiset yhteydet mm. Nopeat itäradat –neuvottelukunnan johdolla ja ensimmäiset suunnitelmat on nyt valmiita. Itse olen tässä keskustelussa nostanut esille myös sen, että suunniteltaeassa ratayhteyksien parantamista Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan niin olisi syytä ottaa selvittelyn kohteeksi myös ratayhteys Riihimäeltä Forssaan jne. Tämä loisi aivan uudenlaisia maankäytön mahdollisuuksia maahamme ja olisi todennäköisesti kokonaisuuden kannalta järkevin vaihtoehto. Se tulee minusta ehdottomasti ainakin selvittää. Nämä ovat sellaisia hankkeita joiden puolesta tarvitaan nyt todella laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Sitä toivon. Mitä mieltä te olette?

Verotuksesta myös puhutaan nyt paljon ja aivan perustellusti. Olin tyytyväinen, että nyt myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tuli A-Plus-ohjelmassa kokoomuksen kanssa samalle linjalle verotuksen uudistamisen kanssa. Liikanen totesi, että julkisen talouden vajetta ei saa paikata nyt liian kovilla yksisilmäisillä tuloveronkorotuksilla mitä jotkut ovat jo kovaa ajamassa. Liikanen totesi kutakuinkin samoin sanoin kuin meidän riveistä on tilannetta ja haastetta kuvailtu, että maamme valtiontalouden tervehdyttäminen ei voi eikä saa tapahtua talouden kasvun ja työllisyyden kustannuksella. Toivotaan, että Liikasen sanoja kuunnellaan myös hänen omassa leirissään.

Suomen Pankin pääjohtaja toisti myös tutun viestimme, että julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaatii myös tuottavuuden lisäämistä ja työurien pidentämistä.
En malta vielä olla kommentoimatta sitten tuoreinta politiikan peliä. Taxellin perustuslakikomitea sai viimeinen työnsä valmiiksi. Komiteaan oli eri puolueet valinneet omat edustajansa – neuvottelijansa. Neuvottelija –kulttuuriin kuuluu se, että neuvottelijalla on omalta ryhmältään mandaattia eli oikeuksia ja mahdollisuuksia neuvotella eli hakea yhteistä laajaa kompromissiä ja yhteisymmärtämystä eri asioihin. Näin itseasiassa puolueet Taxellin komiteassakin toimivat ja pääsivät sopuun ja allekirjoittivat neuvottelutuloksen. Tuloksen jonka mukaan perustuslakia hieman tarkastettaisiin ehkäpä jopa seuraaviksi 12-15 vuodeksi.

Mutta mitä sitten. Juuri kun työryhmän työ saatii valmiiksi Christoffer Taxell oli päässyt neuvottelutuloksen esittelemisestä niin SDP vetäytyi hankkeesta. Puolueen neuvottelijalla Johannes Koskisella ja Heli Paasiolla ei siis ollut ollutkaan puolueeltaan minkäänlaisia neuvotteluvaltuuksia työryhmässä. SDP:n isommat päättäjät ilmoittivatkin, että kaikkien yhteisesti hyväksymä neuvottelutulos ei heille kelpaa vaan he haluavat tuoda pöytää joukon omia tavoitteitaan ehdoksi ja kiristykseksi sovun löytämiseksi. Siis aivan muita asioita kuin mitä tämä työryhmä on käsitellyt. Muita poliittisia kysymyksiä. Eilen uuden SDP:n toimia arvosteltiinkin kovin sanoin muista puolueista mm. pelin politiikaksi ja esimerkiksi Vihreät kuvasit demarien askelia ”likaisimmaksi politiikkaksi aikoihin”. Demarien uutta linjaa tai linjattomuutta kuvattiin myös toteamalla, että tällainen toiminta antaa todella epäluotettavan kuvan puolueesta.

Katainen kuvasi tilannetta toteamalla, että ”Tämä on todella huolestuttavaa. Jos halutaan valtaa ja yhteistyötä, pitää sitoutua pelisääntöihin eikä lähteä kikkailemaan tällä tapaa”.

Mielenkiintoista nähdä miten puheenjohtaja Jutta Urpilainen tähän tilanteeseen reagoi vai antaako hän muiden johtaa puoluettaan tässäkin kysymyksessä.

Mutta nyt uutta päivää kohden. Olen tässä eduskunnan hytissäni istuskellut jo aamu kahdeksasta lähtien ja hieman päivän töitä valmistellen. Nyt ympäristövaliokuntaan. Päätösasioita pöydällä.

….

Tänään aivan erinomainen haastatteluhetki Laurean Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa yrittäjyydestä. Erittäin fiksuja opiskelijoita joiden koulutusohjelma moderni työorientoitunut ja sen kyllä heistä huomasi. Tunnin haastattelu muuntuun heidän käsissään artikkeliksi joka myöhemmin julkaistaan Riihimäellä. Palataan siihen siis silloin. Mutta sitä ennen jo ympäristövaliokunta mm. Itämeri-selonteon valmistavan keskustelun parissa ja sieltäkin siis valmista ”esitystä” tulossa toivottavasti jo ensi viikolla. Sivistysvaliokunta ei tänään kokoontunutkaan ja siksi opiskelijoille kivasti aikaa ja kyllä siis kannatti. Tuon jälkeen ryhmäkokoukseen missä esillä mm. perustuslakikysymys ja sama aihe myös hieman kyselytunnillakin. Pääaiheena kuitenkin yliopistokysymykset, mutta ei terää siinäkään. Opetusministeri Henna Virkkusen oli helppo vastata opposition muutamiin asiallisiin ja faktoihin perustuviin kysymyksiin ja suurimman osan pystyi laittamaan vaalipropagandan piikkiin. Puhetta siis missä ei tosiasioita tuhlata. Hymyilytti enemmänkin tuollainen.

Sitten ilta tänään eduskuntavaalien 2011 aiheiden parissa. Kävimme läpi hieman tulevaa ja asioiden parissa tässä työtä jo tulevana keväänä tuleekin riittämään. Ei siitäkään nyt täällä sen enempää. Nyt kuitenkin jo kotona ja huomenna sitten viikon viimeinen eduskuntapäivä ja iltapäivä sitten Hämeen Kokoomuksen uuden toiminnanjohtajan haastattelu-urakan parissa puoluesihteerimme Taru Tujusen kanssa. Mielenkiinnolla odotan.

Kommentit