Edelleen äidit käyttävät peräti 93 prosenttia perhevapaista. Eli lakisääteiset perhevapaat tuota ns. isäkuukautta lukuun ottamatta jää äideille ja perhevapaat koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Näin siis siitäkin huolimatta, että vanhempainrahakuukausi on ollut äitien ja isien vapaasti jaettavissa jo yli 20 vuotta. Mutta siitä huolimatta isät eivät vanhempaivapaita syystä tai toisesta käytä ja arjessa vain pari prosenttia isistä käyttää yli kaksi kuukautta perhevapaata.
Isyysvapaata kuitenkin käyttää yhä useampi, mutta joskus pakko ja mahdollisuus ajaa asioita vääräänkin suuntaan. Näin kävi esimerkiksi isäkuukauden kanssa. Sen oli tarkoitus luoda entistä tasa-arvoisempaa tilannetta Suomeen perheiden sisälle, mutta itseasiassa se lyhensi isien keskimääräisesti käyttämiä vanhempainrahapäiviä. Ennen isäkuukautta isät käyttivät keskimäärin vanhempainvapaata 64 päivää, mutta aika lyheni uudistuksen jälkeen välittömästi 37 ja vuonna 2009 edelleen vain 22 arkipäivään.
Miten saisimme isät käyttämään entistä paremmin vanhempaivapaita? Onko pakko se oikea eli jakaa vapaa mallilla 6+6+6? Itse en tällaista kannata. Minusta kyllä mallin pitää olla sellainen, että se lähtee perheistä ja antaa erilaisille perheille mahdollisuuden käyttää joustavasti vapaita. Kun näin on niin oikeasti kyse onkin asenteista. Miten siis saisimme suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisen, että olisikin enempi ihmetyksen aihe jos isä ei jäisi pidemmäksikin aikaa kotiin. Ei nyt fifty-fifty välttämättä, mutta pidemmäksi aikaa.
Perhe-elämä ja työ pitää pystyä yhdistämään tulevaisuuden Suomessa paljon paremmin. Se vaatii tekoja.
Hei, sellainen olisi muuten oikeasti paremminvointivaltio.
Tänään saamme esityksen perhevapaiden käytön tulevaisuudesta. Itse uskon, että jotain pakkojakoa sieltä tarjotaan, mutta ryhdytään me itsekukin muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa paremminvointivaltioksi tässäkin.
…
Tänään aamusta menen puhumaan tulevaisuuden autoilusta ja liikenteestä. Draivi-seminaarin avauspuheenvuorossa saan hahmotella autoalan kestävää tulevaisuutta. Mielenkiintoinen semma ja tärkeä. Eihän pitkien etäisyyksien maassa sai yksityisautoilusta missään tapauksessa tehdä mahdotonta eikä ylikallistakaan. Tämän puolesta tulen puhumaan. Järjen puolesta. Niin että meillä epätäydellisilläkin olisi oikeus elää.
Mielenkiintoinen aihe. Mitä mieltä te olette?
Semman jälkeen valiokuntaan eduskuntaan, sitten täysistunto, paneelikeskustelu Hämeenlinnassa ja illalla vielä HPK:n tärkeä peli Ritarihallilla. Me huudetaan.
…
Tukiryhmään liittyneitä:
Tuuli Nokkala, maatalousyrittäjä, Hausjärvi
Visa Nummela, varusmies/aliupseeriopiskelija, Hausjärvi
Kristian Sohlberg, ralliautoilija, Espoo
Pentti Saloranta, eläkeläinen, Loppi
Tapio Vainio, johtaja, Tammela
Erkki Mallenius, eläkeläinen, Loppi
Reima Ojanen, myyntipäällikkö, Riihimäki
…
Tuo tukiryhmän kasvaminen hämmentää itseänikin. On aivan mahtavaa miten ympäri koko Hämeen tulee koko ajan viestejä, missä halutaan mukaan tukijoukkoihin ja halutaan myös varmistaa vahva vaikutus Hämeestä valtakunnan politiikassa tulevaisuudessakin. Olen enemmän kuin tyytyväinen ja onnellinen, että minut on tähän tehtävään valittu.
Nyt näyttää siltä, että myös Lounais-Hämeessä alkaa joukot asemoitua. Yrittäjistä jo monia tukijoita mukaan ja myös koulu- ja opetusmaailmasta useampi kymmenen yhteydenottoa. Hieno juttu.
Tänään aamu siis tulevaisuuden liikenteen ja kuljetusalan parissa. Draivi-hanke on tuonut toisenasteen koulutukseen mukaan kuljetusalallekin ympäristöpainotuksen ja juttu on onnistunut. Tänään hankkeen loppuseminaari missä itse sain pitää yli 70 alan opettajalle ja hankkeessa mukana olleelle avauspuheenvuoron julkisen hallinnon näkökulmasta. Mitä olemme tehneet ja mitä pitää jatkossa tehdä. Erittäin onnistunut visiitti.
Juosten sitten eduskuntaan ja viimeinen sivistysvaliokunta tältä kaudelta ja nyt jo istuntokin startannut. Vauhdikas päivä siis tulossa.
….
Kello 22.24 Hämeenlinnasta toistamiseen tänään pois. Päivällä siis ensin tuo Kansallisten Senioreiden seminaari ja sitten nyt illalla kyselytunnin jälkeen SM-liigan päätöskierroksen ottelusta HPK-Ässät. Hieman oli temmoton peli ja lopulta Ässät jatkoajalla veivät pisteet Satakuntaan. Mutta sinänsä ei pelillä ollut enää muiden pelien tulosten takia merkistystä ja kumpikin joukkueista jatkaa playoffeihin. Hämeen parasta kiekkoa siis luvassa toivottavasti pitkälle kevääseen ja kohti mestaruutta.
Ritarihallilla tänään lähes täysi tupa ja paljon tuttuja. Vuosien aikana on hallilla tullut tuttuja paljon ja tunnelma aina yhtä hyvä. Tänään myös hieman politiikkaakin kun joukko hämeenlinnalaisia yrittäjiä halusi itselleen hyvän ehdokkaan ja uuden ehdokkaan Jari Koskisen manttelinperijäksi. Kelpasin heille ja nyt he tukemassa minua. Arvokas juttu. Jari Koskisen tukijoukoista ja äänestäjistä muutenkin joukkoomme tullut paljon uutta väkeä ja se onkin tärkeä juttu hyvän vaalituloksen kannalta. On hienoa, että niin maaseudun ihmiset kuin yrittäjätkin ovat ottaneet minut todenteolla omakseen ja sitä mielelläni olenkin.
Tukiryhmään tänäänkin siis paljon uusia tukijoita. Päivitellään listoja jälleen huomenna.
Tänään muuten pari kannariakin liikkeelle. Toisessa esitin uutta LOP-hanketta eli lukio-opetuksen kehittämishanketta ja toisessa pätevien opettajien turvaamista kaikkiin maamme kouluihin ja kaikille eri koulutusasteille. Saaneet erinomaisen vastaanoton ja tätä työtä on syytä jatkaa. Tänään itseasiassa saimme julki tuoreimmat tiedot valtakunnallisesta Opettaja-tiedon keruusta ja sen myötä tuo aihe nyt erityisesti esillä. Olen myös toistanut esitykseni siitä, että nyt hallitusohjelmaa kirjoitettaessa olisi tärkeää vihdoin saada aikaan Suomeenkin opettajarekisteri ja samalla suojata opettajan ammattinimike vain pätevien opettajien käyttöön. Yritän sitä tässä myös eteenpäin viedä.
Tässä vielä hieman laajemmin tietoa tuosta:
Opetushallituksen tiedote 10.3.2011:
Suomalaisten opettajien korkea koulutustaso on hyvien oppimistulosten tae. Perusopetuksen opettajien muodollinen kelpoisuus opettamassaan aineessa on sangen korkea ja lievästi parantunutkin vuodesta 2008. Yli 95 prosenttia perusopetuksen lehtoreista ja luokanopettajista oli kevätlukukaudella 2010 muodollisesti kelpoisia hoitamassaan tehtävässä.
Perusopetuksen erityisluokanopettajista ja erityisopettajista 76 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia erityisopetuksen tehtäviin. Kelpoisten erityisluokanopettajien osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuosina 2008 – 2010. Kaikista perusopetuksen opettajista muodollisesti kelpoisia oli 88,9 prosenttia.
Vaikka naisten suhteellinen osuus opettajista on hiukan pienentynyt, on ammattikunta edelleen vahvasti naisvaltainen. Vaikka naisten osuus rehtoreista on kasvanut, ovat miehet enemmistönä ammattikunnan johtavissa tehtävissä. Naisia on luokanopettajista kolme neljäsosaa, lukion lehtoreista kaksi kolmasosaa, ammatillisen koulutuksen lehtoreista ja tuntiopettajista yli puolet. Sen sijaan perusopetuksen rehtoreista vähän yli 40 prosenttia, lukio- ja ammatillisen koulutuksen rehtoreista alle 40 prosenttia on naisia.
Lukiokoulutuksen opettajiston kelpoisuusaste on korkea. Lukion kaikista opettajista 93 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia hoitamassaan tehtävässä. Muodollisesti kelpoisten osuus rehtoreista oli melkein 99 prosenttia ja lehtoreista yli 97 prosenttia. Päätoimisten tuntiopettajien ryhmässä vastaava osuus oli 86 prosenttia.
Nuorinta opettajakunta on perusopetuksessa, jossa kolmasosa opettajista oli alle 40-vuotiaita. Lukiokoulutuksessa runsas neljäsosa ja ammatillisessa koulutuksessa vajaa viidesosa kuului alle 40-vuotiaiden ikäryhmään. Ammatillisen koulutuksen kaikista opettajista jokseenkin puolet on 50 vuotta täyttäneitä. Lehtoreissa tämän ikäryhmän osuus on yli 60 prosenttia.
Muodollisesti kelpoisten osuus ruotsinkielisissä oppilaitoksissa on kaikissa koulutusmuodoissa alempi kuin suomenkielisissä. Ruotsinkielisten oppilaitosten opettajien kelpoisuustilanne on erityisesti Uudellamaalla selvästi heikompi kuin Pohjanmaalla. Ruotsinkielisten oppilaitosten opettajat ovat kuitenkin keskimäärin hieman nuorempia kuin suomenkieliset kollegansa.
Opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen on kohentunut vuosina 2007-2009. Vuonna 2009 yli 77 prosenttia kaikista opettajista osallistui jatko- tai täydennyskoulutukseen. Lehtorit ja luokanopettajat saavat kuitenkin vähemmän täydennyskoulutusta kuin rehtorit tai apulaisrehtorit tai erityiset opettajaryhmät kuten opinto-ohjaajat ja erityisopettajat.
Ammatillisessa koulutuksessa opettajilla on mahdollisuuksia perehtyä oman ammattialansa kehitykseen ns. työelämäjaksoilla. Niille osallistuminen aleni merkittävästi vuosina 2007-2009. Vuoden 2009 aikana vain kolme prosenttia ammatillisen koulutuksen opettajista osallistui työelämäjaksolle. Osuus on vähemmän kuin puolet vuoden 2007 osallistumisasteesta.
Tilastokeskus keräsi keväällä 2010 tietoa suomalaisesta opettajistosta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Lähes 90 prosenttia oppilaitoksista vastasi kyselyyn. Vastaavanlainen tiedonkeruu tehtiin viimeksi vuonna 2008. Tiedonkeruun tulokset on koottu Opetushallituksen julkaisuun Opettajat Suomessa 2010. Julkaisu sisältää tietoa mm. opettajien muodollisesta kelpoisuudesta opettamassaan aineessa tai alalla sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta. Lisäksi julkaisussa kuvataan opettajien täydennyskoulutusta, ammatillisten opettajien työelämäjaksoja ja opetusryhmien kokoja.
Koko raportti löytyy täältä: Opettajat Suomessa 2010.
…
Mutta huomenna jälleen siis uusi päivä. Eduskunnassa aamusta tapaamaan MTK:n Nuoria Tuottajia ja sitten täysistuntoa ja iltapäivällä puheenjohtajamme Jyrki Kataisen ja ehdokkaittemme kanssa Häme-kiertueelle. Tervetuloa mukaan!
Jyrki Katainen Hämeen kiertueella, ohjelmassa:
13.00-13.30 Tee hyvä työ-tilaisuus Lahti, Kahvila Sinuhe, Kauppakeskus Trio
13.45-14.15 Hollolan torilla tapahtumaa
14.45-15.15 Kärkölässä, S-market Järvelän edustalla tavattavissa Katainen ja Hämeen Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita
15.40-16.10 Hausjärvi, Serafiina
16.30-17.00 Riihimäki, Merkos