Helle on palannut Lopelle. Upea kesäpäivä edessä ja minulla vapaapäivä. Aloitetaan nurmenleikkuulla tämä päivä.
…
Ei kovin kauaa mennyt kun piti aloittaa tämän hallituksen kanssa torjuntataistelut. Tänään ensin vasemmistoliittolainen liikenneministeri esitti Suomeen ruuhkamaksuja. Minä sanon niille EI. Ja sitten opetusministeri Jukka Gustafsson esitti opintotuen osaan progessiivista ”takaisinmaksuveroa”. Sille on pakko sanoa myös EI.
Mutta ensin muutama sananen ruuhkamaksuista…
Itse en siis innostu tuoreen liikenneministeri Merja Kyllösen halusta ottaa käyttöön liikenteen ruuhkamaksut. Itse kehittäisin tällaisten rangaistusverojen sijaan julkistaliikennettä ja itseasiassa pelkään ruuhkamaksujen enemminkin koituvan metropolialueen kilpailukyvylle kalliiksi.
Jos haluamme vähentää yksityisautoilua niin parhaiten se onnistuu sillä, että liikenneministeri laittaa nyt julkisenliikenteen kuntoon. Kun bussit ja junat kulkevat säännöllisesti ja aikataulussa ja saattoliikennekin toimii, niin varmasti henkilöauton käyttö vähenee. Nyt kun junat kulkevat hieman miten sattuu ja jos sattuu, niin monelle oma auto on usein ainoa ja välttämätön vaihtoehto työmatkoihin.
Olen saanut tässä viimeisen neljän vuoden aikana runsaasti palautetta ja kiitosta ruuhkamaksuintoilun jarruttamisesta. Paljon tukea on tullut myös pääkaupunkiseudun sisältä. Esimerkiksi poikittaisliikenne ei pääkaupunkiseudullakaan toimi kuulemma sillä tavalla, että alueella vakituisestikaan asuvat voisivat sitä hyvin työmatkoihinsa ja muuhunkaan liikkumiseen käyttää. Oma auto on monelle sielläkin välttämättömyys.
Ruuhkamaksuja esitti jo aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä, jonka mietinnössä esitettiin gps-paikannukseen pohjautuvaa kilometriperusteista ruuhkamaksua pääkaupunkiseudulle. Minä toivon kuitenkin liikenneministerin keskittyvän nyt sujuvan liikenteen kehittämiseen mm. joukkoliikenteen laatua parantamalla pakon ja rajoittamisen sijaan. Kyllösen esittämät ruuhkamaksut olisivat siis kova rangaistusvero työmatka-autoilijoille, mutta myös kallista pääkaupunkiseudulla asuville. Lisäksi investointina ja käyttössäkin gps-paikannukseen perustuva järjestelmä olisi todella kallis.
Esimerkiksi pääradan Helsinki-Tampere –välityskyvyn lisääminen lisäraideparilla olisi sellainen investointi joka parantaisi tilannetta merkittävästi. Se myös tuottaisi itsensä takaisin. Tai junavuorojen turvaaminen Lahti-Helsinki –välillä, nosti Heinonen esille kaksi huomattavasti järkevämpää hanketta, jotka tuottaisivat hyvää koko maalle. Samalla pitäisi kehittää edelleen julkisenliikenteen ja työmatkaliikenteen lippujärjestelmiä ja esimerkiksi liityntäpysäköintiä sekä pitää julkisenliikenteen lippuhinnat järkevinä.
Helsingin Yrittäjät julkisti viime vuoden lopulla minusta kymmenen varsin hyvää toimenpide-ehdotusta ruuhkamaksujen sijaan. Niihin kannattaisi Kyllösenkin nyt ensin tutustua.
Lupaan puolustaa teitä eli siis vastustaa ruuhkamaksuja maassa jossa ei ole oikeita ruuhkia ja ne vähäisetkin ruuhkat mitkä joita kuita haittavaat on tunti aamulla ja toinen iltapäivällä. Ja muuten itse kun joka päivä Lopelta Helsinkiin töihin ajan niin on tullut tuo moottoritie ja sen ruuhkat aika tutuiksi. Ei ole minua haitanneet. Ja arvaatteko koska tiellä oli pahin ruuhka tänä vuonna?
Aivan oikein, juhannusta ennen perjantaina. Ja se ruuhka oli juurikin niin Helsinki kohti muuta Suomea. Mekö tässä tuon ruuhkamaksun kanto-oikeuden siis saisimmekin 🙂 Järki käteen siis ministeri Kyllönen.
….
Demari opetusministeri Jukka Gustafsson siis hyökkäsi tänään opiskelijoiden kimppuun. Hän ehdotti opintolainan takaisinmaksua ja nimenomaan koron kanssa sidottuna valmistumisen jälkeisiin tuloihin. Itse olen Gustafssonin kanssa tästä jyrkästi eri mieltä. Nykyinen jo varsin tiukka progressiivinen verotus ei siis Gustafssonille riittäisi vaan sitä tiukennettaisiin edelleen opintotuen lainaosan ”takaisinperinnällä” tulojen mukaan. En usko, että tämä innostaisi opintotuen lainaosuuden käyttöön nykyistä enempää. Ehkä jopa päinvastoin.
Opetusministeri Gustafssonin mukaan opintotukea pitäisi kehittää nimenomaan opintolaina osuudelta. Se olisi hänen mielestä ”ainoa vaihtoehto opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi”. Itse olen eri mieltä. Minusta opintotukikokonaisuus vaatisi suurempaa kokonaisremonttia ja rakenteellistakin uudistamista. Opintotuen pitäisi olla riittävä takaamaan täysipainoinen opiskelu ja myös sellainen, että se kannustaisi opiskelemaan ja valmistumaan. Sitä ei Gustafssonin esitys lisää.
Samaan aikaan pitäisi ehdottomasti korjata myös toisen asteen täysi-ikäisten alle 20 vuotiaiden kotoa poisasuvien opintotuen vanhempien tulosidonnaisuus ja parantaa merkittävästi perheellisten opiskelijoiden asemaa. Tässä joitain kipupisteitä.
Mutta liitän tähän alle Kokoomuksen mallin opintokikokonaisuuden kehittämiseksi. Ja niin kuin huomaatte me esitimme jo viime vuoden tammikuussa opintotuen sitomista indeksiin ja nyt se esittämämme mukaisesti toteutuu.
Mutta tässä tuo meidän kokoomuslainen opintotukimalli kokonaisuudessaan:
**************************
**************************
Kokoomuksen lausunto opintuen kehittämisestä 28.1.2010
|
Kokoomuksen opintotukimallissa parannetaan opiskelijan toimeentuloa ja kannustetaan etenemään opinnoissa. Kokoomus esittää, että jo 2003 esitelty malli pilotoidaan nyt määräaikaisesti ensivaiheessa yliopisto-opiskelijoilla siten, että vaihtoehtoinen malli on rinnakkainen nykyjärjestelmään nähden ja opiskelijat saavat valita kumman järjestelmän ottavat käyttöönsä. Kokoomuksen lausunto opintotuen rakenteen kehittämisen työryhmän työmuistioon (2009:33) 1. Yleistä Kansallisen Kokoomuksen Osaamisen ja sivistyksen politiikkaverkosto haluaa lausua opintotuen rakenteen kehittämisen työryhmämuistiosta seuraavaa: Kokoomukselle sivistys on arvo itsessään. Tavoitteenamme on, että ihmisiä kannustetaan löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan ja luovuuttaan. Kaikilla osaamisen alueilla on tuettava heikoimpien mahdollisuuksia onnistua sekä varmistettava lahjakkuuksien kehittyminen, jotta kaikki ihmiset pystyvät käyttämään luovuuttaan ja osaamistaan täysimääräisesti. Opintotukijärjestelmää on sen perustamisesta lähtien uudistettu palasissa, ja kokonaisnäkemys järjestelmästä on hämärtynyt. Nykyjärjestelmä ei vastaa enää 2000-luvun tarpeita opintotuelle. Nyt työryhmän tehtävänä oli ”valmistella ehdotuksia opintotukijärjestelmän rakenteelliseksi uudistamiseksi tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakouluissa”. Tehtävänannosta huolimatta on työryhmä keskittynyt pääasiallisesti listaamaan yksittäisiä toimenpiteitä. Ne ovat sinällään tärkeitä ja oikeansuuntaisia ja parantavat mm. opintotuen tasoa. Mutta kokoomuksen näkemyksen mukaan ne vastaavat kuitenkin varsin heikosti itse annettuun tehtävänantoon, jonka tavoite on yksiselitteinen. Kokoomuksen mielestä opintotuen kehittämisen poliittiset linjaukset on annettava kiireesti ja rakenteellisissa uudistuksissa on edettävä jo keväällä 2010. Kokoomuksen opintotukimallissa parannetaan opiskelijan toimeentuloa ja kannustetaan etenemään opinnoissa. Kokoomus esittää, että jo 2003 esitelty malli pilotoidaan nyt määräaikaisesti ensivaiheessa yliopisto-opiskelijoilla siten, että vaihtoehtoinen malli on rinnakkainen nykyjärjestelmään nähden ja opiskelijat saavat valita kumman järjestelmän ottavat käyttöönsä. Huoltosuhteen heikkeneminen sekä valtiontalouden kiristyminen ovat koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta keskeisiä haasteita. Siksi työurien pidentäminen myös alkupäästä opintoaikoja lyhentämällä ja saamalla uusi sukupolvi työmarkkinoille on avainkysymys. Lähtökohtaisesti opintojen edistymisen tulee olla opiskelijan sekä korkeakouluopetusta antavien koulutuslaitosten vastuulla. On korkeakoulujen tehtävä tarjota tarpeeksi kursseja, luentoja, lisäopetusta ja opintojen ohjausta. Kokoomus haluaa muistuttaa myös siitä, että kesäkurssien järjestäminen on tehokas tapa jouduttaa opiskelijoiden valmistumista. Tällöin opiskelijan toimeentulo on taattu myös kesäaikana, mikäli opiskelija on heikon taloustilanteen vuoksi jäänyt ilman työpaikkaa. Vuoden vaihteessa voimaantulleen yliopistouudistuksen johdosta korkeakouluilla on historiallisen hyvät mahdollisuudet päättää resurssiensa käyttämisestä opiskelijoiden hyväksi. Opintotuen tarkoitus on turvata kaikille yhtäläinen, sosioekonomisesta taustasta riippumaton mahdollisuus opiskella ja näin mahdollistaa yksilön tekemä valinta. Opintotuki on opiskelijan perustoimeentuloa turvaava opintososiaalinen etuus, joka nykyisin on siis tarveharkintainen. Opintotuen tarkoitus on mahdollistaa päätoiminen opiskelu sekä kannustaa valmistumaan opinnoista määritellyssä tavoiteaikataulussa. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen, jonka opintotuki mahdollistaa. 2. Kokoomuksen painotuksia opintotuen kehittämisessä Kokoomus kannattaa opintotuen myöntämisperusteiden muuttamista esitetyn mallin mukaisesti siten, että opintotuki myönnetään ensin kandidaatin ja tämän jälkeen maisteriopintoja varten. Malli selkiyttää kaksiportaista tutkintorakennetta ja parhaimmillaan lisää myös kandidaatin tutkinnon arvostusta. Se ohjaa opintotuen tarkoituksenmukaisempaan käyttöön, opintojen parempaan suunnitteluun ja luo opiskelijalle yhden tarkistuspisteen lisää siihen, ettei tämä käytä kaikkia opintotukikuukausia loppuun ilman yhtään valmista tutkintoa. Kokoomuksen rinnakkaiskäyttöön esittämän opintotukimallin rakenne Kokoomus on esittänyt oman opintotukimallinsa, jossa ehdotetaan yliopisto-opiskelijoiden opintotukijärjestelmän muuttamista siten, että opiskelujen 30 ensimmäistä kuukautta opintotuki olisi opintorahapainotteinen. Mallissa opintorahaa opiskelija saisi nykyisen 298 euron sijaan 350 euroa ja lainaa hän voisi nostaa 300 euron sijasta 250 euroa kuukaudessa. Asumislisä pysyisi koko opiskelujen ajan ennallaan 201,60 eurossa. Opintojensa 25 viimeisenä tukikuukautena opiskelija saisi 250 euron suuruista opintorahaa. Lainan osuus olisi tuolloin 350 euroa kuukaudessa. Tämä puolestaan kannustaisi opiskelijaa saattamaan opintonsa loppuun. Opintotuen kokonaistaso pysyisi koko opiskelujen ajan samalla tasolla (kts. muistio. Työryhmä esittää 18 kuukautta sivulla 44). Malli antaisi voimakkaan signaalin opintojen tavoiteajassa pysymiseen ja opintojen parempaan suunnitteluun kannustamisesta. Ammattikorkeakouluopiskelu kestää pääsääntöisesti kolmesta ja puolesta vuodesta neljään vuoteen. Opintorahaa ei ole tarvetta porrastaa samalla tavalla kuin yliopisto-opiskelijoilla, eikä nykyisin käytössä olevaa opintotuen rakennetta tule siis AMK -puolella muuttaa kandidaattitasoisen tutkinnonsuorittamisen osalta. Tulorajat ja harkinnanvaraisuus On opintotuen kokonaisuudistamisen kannalta oleellista, että opiskelijan tulorajoja korotetaan edelleen 20 % ja ne sidotaan ansiotasoindeksiin. Tulorajojen korottaminen on keskeistä kokoomuksen opintotukimallissa. Opiskelija kohentaa usein toimeentuloaan ansiotuloilla, ja oman alan töiden tekeminen varsinkin opiskelujen loppuvaiheessa tukee opiskelualan tuntemuksen syventymistä ja työllistymistä valmistumisen jälkeen. Rajojen korottamisen lisäksi tulorajojen seurannan järjestelmää tulee yksinkertaistaa ja saattaa paremmin ajan tasalle. Ei siis ole tarkoituksenmukaista pohtia raportin ehdottamaa opintotuen menoja lisäävää tukikuukausien takaisinperintään liittyvien sanktioelementtien lieventämistä. Sanktioelementtien lieventäminen saattaisi kiristyvien opintopistevaatimusten kanssa johtaa yhdessä siihen, että opiskelijat pitkittäisivät tahallaan opintotuen takaisinmaksua. Sanktioiden sijaan olisi mietittävä keinoja siihen, miten opiskelijan olisi helpompi seurata tulorajojensa lähestymistä entistä reaaliaikaisemmin. Nykyinen käytäntö, jossa tulot perustuvat edellisen vuoden tuloihin aiheuttaa huomattavan suuren määrä maksujen takaisinperintää ja näin hallinnollisia kustannuksia. Opintorahan sitominen elinkustannusindeksiin Opintotuen roolia tulee pohtia tulevaisuudessa. Nähdäänkö opintotuki jatkossakin harkinnanvaraisena sosiaalietuutena vai entistä voimakkaammin opiskeluun kannustavana toimeentulojärjestelmänä. Nykytilanteessa, opintotuen ollessa harkinnanvarainen ja ensisijainen perustoimeentuloa turvaava sosiaalietuus, on kohtuullista, että opintotuki sidotaan muiden vastaavien, mm. lapsilisän, tapaan elinkustannusindeksiin. Muutos on kuitenkin mahdollinen vasta valtiontalouden elpymisen myötä. Asumistuki Kokoomus kannattaa opiskelijan asumisen tukimuodoksi opintotuen asumislisää, joka on yleiseen asumistukeen nähden yksinkertaisempi järjestelmä ja myös koulutuspoliittinen keino tukea opinnoissa etenemistä. Tuen aluekohtaista jaottelua perustuen esimerkiksi eri alueiden opiskelija-asuntojen keskihintaan tulisi harkita, sillä asumisen kustannukset vaihtelevat huomattavasti vertailtaessa opiskelijapaikkakuntia. Ehdotus asumislisäkuukauden määrittelemisestä tukikuukaudeksi on kannatettava. Tämä edistää opintotuen suunnitelmallisempaa käyttöä koko opiskelujen ajalta. Pelkän asumislisän nostaminen ei ole oikeudenmukaista opintotuen käyttöä ilman, että se myös vaikuttaa nostettavan opintotuen määrään. Totta kuitenkin on, että asumisen kustannukset kattavat suurimman osan opiskelijan menoista eikä uudistus palvelisi opiskelijan asumisen tukemisen ympärivuotisuutta. Opiskelijalla tulisi kuitenkin olla korkeakoulujen tarjoama ympärivuotinen opiskelumahdollisuus näin halutessaan, jolloin myös opintotukea ja tätä kautta asumislisää voitaisiin myöntää. Vastuu on tässä korkeakouluilla, joiden tulee tarjota mahdollisuus opiskeluun myös kesällä. Opintolaina Opintolainan vähäinen, harvoin täysimääräinen hyödyntäminen on heikentänyt opiskelijan perustoimeentuloa ja opintotuen riittävyyttä kokonaisuudessaan. Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi opiskelijoita turvaamaan toimeentuloaan rohkeammin opintolainalla, mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta. Opintolaina on edullista lainaa ja näin ollen vastuullinen ja kustannustehokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa opinnoissa etenemiseen. Automaattinen lainatakaus on tervetullut uudistus. Ehdotetun uudistuksen käyttöönotto vähentää byrokratiaa ja on konkreettinen toimenpide lainanottoon kannustamisen lisäämiseksi. Tämä tuo selkeyttä myös opiskelijalle itselleen siitä, mihin etuihin hän on oikeutettu. Kokoomuksen mallissa opintolainan käyttö painottuu vasta opintojen loppuvaiheessa, jolloin korkorasitus opiskelijalle on pienempi kuin nykyjärjestelmässä. Opintolainan verovähennysoikeus Kokoomus esittää parannuksia opintolainan verovähennysoikeuteen. Opintolainapainotteisuuden lisäämisen reunaehtona on, että opintolainan verovähennysjärjestelmää kehitetään yksiselitteisemmäksi, ennalta tunnetuksi ja korkoavustusten tulorajoja tarkistetaan. Jotta opintojen loppupuolella opintolainan käytöstä tulisi varteenotettavampi vaihtoehto, tulee lainan verovähennysoikeutta muuttaa siten, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksamastaan lainan lyhennyksestä verotuksessa ja omavastuu lasketaan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa-arvoinen ja turvallinen systeemi turvautua opintolainaan eikä siitä muodostu kohtuuton rasite valmistumisen jälkeen. Alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintotuki Alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutus myönnettävään opintotukeen on selkeä epäkohta. Ongelmia aiheutuu etenkin silloin, kun vanhemmat eivät kykene tai halua rahoittaa jo täysi-ikäisen, 18-vuotiaan, kotoaan poissa asuvan opiskelijan arkea ja opiskeluja. Etenkin haja-asutusalueilla, jossa nuoren on pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseen esimerkiksi ammatillista perusopetusta, vaikeutuu monen opiskelijan toimeentulo ja arki. Kokoomus esittää, ettävanhempien tulojen vaikutuksesta täysi-ikäisen opiskelijan opintotukeen tulee luopua ja kohdella itsenäistä ja täysikäistä opiskelijaa tasavertaisesti vastaavassa elämäntilanteessa olevien korkeakouluopiskelijoihin nähden. Ateriatuki Opiskelijahintaisen ruoan tarjoaminen edistää opiskelijaterveyttä ja parantaa itse opiskeluun keskittymistä. Ruoan arvonlisäveron alentamisen myötä paine ateriakorvauksen nostamiseen keventyi, kun ruoan alv:n laskeminen 17 prosentista 12 prosenttiin tapahtui lokakuussa 2009 ja ravintolaruoan alv:n laskeminen 22 prosentista 13 prosenttiin tulee tapahtumaan tulevana kesänä, sekä ruoan alv:n edelleen muuttaminen 13 prosenttiin kesällä 2010. Uudistusten tulee näkyä opiskelijoille tarjottavan ruoan hinnassa ja näin ateriatuen korotuksen tarpeen pienentymisenä, varsinkin kun edellisen opiskelija-aterian hinnankorotuksen yhteydessä korotusta ei kompensoitu edellisen kerran opiskelijoille. Perheelliset opiskelijat Päätoimisen opiskelun tulee olla mahdollista myös perheelliselle opiskelijalle. Erityisen heikossa asemassa ovat yksinhuoltajina toimivat päätoimiset opiskelijat. Perheelliset opiskelijat ovat taloudellisesti opiskelijoista yksi heikoimmassa asemassa oleva ryhmä ja siksi parannusten tulee kiireellisesti ja ensisijaisesti kohdistua heihin. On pohdittava onko opintotukijärjestelmä oikea tapa vastata perheestä ja lapsista aiheutuviin kustannuksiin ja edesauttaa perheellisten opiskelijoiden tilannetta. Kokoomus ehdottaa arvioitavaksi, että päätoimisille perheellisille opiskelijoille myönnettäisiin 145 euron opiskelijakorotus Kelan maksaman lapsilisän yhteydessä, kun lapsilisää saavalle opiskelijalle Kela myöntää myös opintotuen. Opintotukijärjestelmä on syytä pitää mahdollisimman yksinkertaisena, ja perheiden toimeentuloa turvaavana etuutena lapsilisäjärjestelmä olisi luonteva keino parantaa perheellisten opiskelijoiden heikkoa taloudellista asemaa. Harjoitteluajan palkka ja apuraha Opintoihin kuuluvan ja päätoimisen harjoitteluajan palkan tai apurahan ei tule vaikuttaa opintorahan myöntämiseen, vaan harjoitteluajan palkka ja apuraha tulee huomioida kuten muukin ansiotulo opintotuen tulovalvonnassa. Uudistus parantaisi opiskelijan mahdollisuuksia rahoittaa lopputyönsä apurahalla ja sujuvoittaisi työelämään siirtymistä heti valmistumisen jälkeen. Opintojen edistymisen seurannan kehittäminen Kokoomus kannattaa opintojen edistymisen seurantakriteerin nostoa 5 opintopisteeseen. Kokoomus näkee mahdolliseksi noston myös 5,5, jos opintotukikokonaisuutta uudistetaan niin, että opiskelijan toimeentulo on turvattu. Tämä kannustaa opintotukea saavia päätoimiseen opiskeluun ja omien opintojen edistymisen aktiiviseen seurantaan. Kevään 2010 aikana tehtävissä lisäselvityksissä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että seurantakriteerin nosto tehdään korkeakoulujen kursseista myöntämien opintopisteiden perusteella, mikä helpottaa tavoitteessa pysymisen seurantaa. Muutokset edellyttävät myös korkeakouluilta tarkistusta opintopisteisiin tarvittavasta työmäärästä, etteivät eri aloilla opiskelevat joutuisi kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan toistensa kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi opiskelijoilla tekniikan alalla, kielten opiskelussa tai työharjoittelupainotteisissa opettajaopinnoissa opinnoissa on vaikeuksia pysyä tavoitteissa huomattavan tai epätasaisesti jakautuvan työmäärän takia. Myös opinto-ohjaukseen on jatkossa panostettava entistä enemmän. Opintojen edistymisen seurantakriteerin nostaminen linkittyy opiskelijaterveyteen. Jo nyt korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksissa on nähtävissä mielenterveysongelmien kasvua. Opiskelijaterveyden kulmakiviä ovatkin ennaltaehkäisevä yhteisöterveys ja opiskelijaterveydenhuolto, jotka edistävät osaltaan opiskelukykyä. Osaamisen ja sivistyksen politiikkaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen,timo.heinonen@eduskunta.fi, Osaamisen ja sivistyksen politiikkaverkoston sihteeri Elina Laavi, elina.laavi@kokoomusnaiset.fi, 040-708 2121 |
**************************
**************************
Tämä osoittaa sen, että puolueissa on eroja. Mutta pyritään nyt estämään pahimmat virheet ja opiskelijoiden rankaiseminen ahkeruudesta. Sitä tapahtuu nimittäin tälläkin hetkellä aivan liikaa ja sitä pitäisi siis poistaa eikä lisätä.
Mutta muuten päivä vapaan merkeissä mökillä. Vain kaksi torjuntayritystä ja toivottavasti onnistumme niissä.