Tänään vapaapäivä. Pohjoismaiden Neuvoston Islannin kokouksen takia ei täysistuntoa ja ajattelin nyt vetää happea tämän päivän. Helsinkiin Sealifeen ajattelimme suunnata ja nauttia syyslomapäivästä.
Olen tässä hieman huolestuneena seurannut eri kuntien suunnitelmia kirjastoverkon supistamisesta. Olemme kirjastoasioita käsitelleet lukuisia kertoja myös eduskunnan sivistysvaliokunnassakin ja joka kerta kirjastot on haluttu nähdä erityisesti lähipalveluksi alakoulujen tapaan. Idealla, että kirjaston pitäisi olla sellaisella etäisyydellä, että sen käyttö onnistuisi päivittäin ja myös heiltä joilla ei ole omaa autoa tai mahdollisuutta kulkea keskustakirjastoihin. Edellisvuoden 2009 alussa maassamme toteutui 32 kuntaliitosta. Näistä puolet oli ns. monikuntaliitoksia ja niiden seurauksena 2009 alusta kuntien määrä väheneni 67:llä. Kuluvan vuoden 2010 alussa toteutui sitten 4 kuntaliitosta ja nyt Suomessa on 342 kuntaa. Kuntaliittokin on seurannut erityisesti viime vuosien 26 kuntaliitoskuntaa ja niiden toimia kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Tämä onkin erittäin tärkeää varsinkin silloin kun etäisyydet suuremmissa kunnissa kasvavat keskustaajamaan kymmeniin kolometreihin. Ja itse toivon, että tällaisissa tilanteissa kirjastojen vaikutus ja merkitys nähtäisiin ja ymmärrettäisiin ja palvelut turvattaisiin esimerkiksi vanhan kuntajaon mukaan täydentäen sitä esimerkiksi kirjastoautopalveluin. Tämä aihe vaatii avointa keskustelua. Kirjastot ovat tärkeä osa suomalaisten arkea ja niiden merkitys tulee lähivuosina entisestään korostumaan ja nimenomaan perinteisessä muodossa kun laajakaistat ja vastaavat tavoittavat jo valtaosan omista kodeistaan, mutta lehdet ja kirjat eivät.
Tästä lähipalveluajattelusta on hyvä lähteä kirjastoista puhumaan ja siitä lähtee myös OKM:n Opetus- ja kulttuuriyksikkökin asiakirjassaan ”Sivistystoimen lakisääteiset velvoitteet opetus- ja kulttuurisektorilla ja lähipalvelut, alueelliset ja laajan väestöpohjan palvelut”. Asiakirjan mukaan lähipalveluna tulee tarjota ainakin lasten, ikääntyneiden ja erityisryhmien, esimerkiksi liikuntarajoitteisten henkilöiden kokoelma- ja tietopalvelut. Ja sitten lähikirjastojen lisäksi on hyvin monipuoliset, ns. täydenvalikoiman alueelliset kirjastopalvelut ja laajan väestöpohjan tarjoamana erikoiskirjastopalvelut.
Tätä linjaa olemme halunneet eduskunnassa noudattaa ja toivotaan, että niin myös kunnissa toimitaan. Nostetaan siis kirjastot niille kuuluvaan arvoon.
…
Syyslomaviikon ainoa vapaapäivä näin takana. Kalenteri se tuppaa vaan täyttymään, mutta täytyy kyllä todeta, että oli mukava viettää tällainen päivä. Sealifea perheen kanssa ja Helsinki-päivää muutenkin. Nyt vielä ilta kummitytöllä niin ei paremmasta väliä.
Kiitokset viesteistänne liittyen tuohon kirjastoavaukseeni aamulta. Olen yhtä huolissani kirjastojen alasajosta maassamme ja aihetta on syytä pitää esillä. Sellainen karkea tavoite minusta pitäisi olla se, että nyt kuntaliitosten jälkeen tuo lähipalvelu turvattaisiin kaikissa entisissä peruskunnissa. Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki ehdotti tänään radiossa, että uuteen kuntalakiin kirjattaisiin kuntamuodoksi perinteisen kaupungin ja kunnan rinnalle ns. maaseutukaupunki, joka voisi olla minustakin oikeinkin hyvä kuvaamaan näiden monikuntaliitosten myötä syntyneitä kuntia ja nostamaan myös maaseudun erityiseen asemaan niitä kehitettäessä. On nimittäin totta, että pelkkä kaupunki ei enää nimenä näistä uusista kunnista montaakaan oikealla tavalla kuvaa.
Me tarvitsemme nyt juuri tämänlaista uutta rohkeaa tapaa ajatella maamme tulevaisuutta. Pitää tunnustaa maamme erilaisten alueiden erilaiset tarpeet samaan aikaan kun rakennamme alueita joilla pystymme turvaamaan laadukkaat peruspalvelut tulevaisuudessakin. Jo yksin hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatii tätä. Mielelläni kuulen ajatuksianne tästäkin?