Lehdet ovat tällä viikolla laittaneet järjestykseen maamme lukioita. Rankausten pohjana on ollut nyt kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset ja kyllähän sekin jotain kertoo vaikka ei varmaan kaikkea. Siitä voi olla montaakin mieltä, että kuinka hyvin tällätavalla voidaan verrata itse lukioiden tasoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että eri lukioihin hakeutuu erilaisia nuoria erilaisilla peruskouluosaamisilla. Ehkäpä tuo vertailu pitäisikin tehdä niin, että verrattaisiin ylioppilaskirjoitusten tuloksia niihin peruskoulun päästötodistuskeskiarvoihin joilla kouluun on kolme vuotta aiemmin päästy. Ja myönnän, että ei sekään lukiosta sen opetuksesta ja muusta tasosta varmastikaan täysin oikeaa kuvaa antaisi.
Ja pitää muuten huomioida sekin, että maassamme on lukuisia lukioita joista päästää hyvin jatko-opintoihin vaikka sisään lukioon päästääkin heikommilla keskiarvoilla ja myös yo-tulokset eivät ole maamme kärkeä. Olisiko silloin lopultakin onnistuttu siinä tärkeimmäksi. Ja sitten on lukioita missä peruskoulun kympin oppilaat pääsevät sisään ja kirjoittavat kymppejä ja älliä. Eli toiseen lukioon pääsee opiskelemaan kaikki jotka haluavat ja oppilaita jopa houkutellaan mukaan ja sitten toisiin lukioihin on rima lähes maksimikorkeudella. Näin ollen on periaatteessa hyvinkin epäreilua laittaa lukioita paremmuusjärjestykseen ylioppilaskirjoitusten perusteella jos tämän järjestyksen olisi tarkoitus kuvata lukion opetuksen tasoa.
Ehkäpä kannattaisi muutama hetki jonkun lehden käyttää siihen miten listan nousija Puolangan lukio nousunsa teki? Piskuinen 50 oppilaan ja 9 uuden ylioppilaan kainuulaislukio nousi kärkikymmenikköön nyt kun vuotta aiemmin sijoitus oli 101. Itse yhdyn Puolangan lukion apulaisrehtorin Tuomas Karjalaisen kommenttiin, että ”ei tarvitse olla pääkaupunkiseudun eliittikoulussa, jotta voi pärjätä. Maaseudulla on paljon lahjakkuutta.” Rehtori myös toteaa lehdessä, että ”meillä on hyvät opettajat, kannustava ilmapiiri ja paljon kodin ja koulun välistä yhteistyötä”. Näihin arvioihin on helppo yhtyä. Hyvä lukio on juuri tästä tehty.
Mutta on sekin aivan luonnollista, että ylioppilastutkintojen perusteella lukioita iltapäivälehdissä järjestykseen laitetaan. Itseasiassa kun ylioppilaskoe on ainoa kansallinen koulutussaoa mittaava testi maassamme.
Mutta yksi huomio listoista esille nousee ja se on aikuislukioiden yllättävän heikko menestyminen ranking-listalla. Onko tähän syynä se, että aikuislukioista ”vain haetaan yo-tutkinto” jatko-opintojen sitä vaatiessa vai onko tästä löydettäessä jotain muuta mikä tilannetta selittäisi? Ehkäpä tätä kannattaisi hetki opetushallituksessakin pohtia ja selvittää? Onko aikuislukioiden ja päivälukioiden opiskelussa joku sellainen ero mikä tätä selittää? Näin kategoorista jakoa on muuten vaikea ymmärtää?
…..
Tänään on meillä Hämeessä tärkeä päivä. Odottelun päivä. Antalyassa kansainvälisen hiihtoliitto FIS päättää vuoden 2015 pohjoismaisten lajien MM-kisojen pitopaikan. Ulkoministerimme Alexander Stubb oli alkuviikosta yhdessä lahtelaisen hiihtäjä Jesse Väänäsen kanssa esittelemässä Lahden projektia ja nyt sitten vain odotamme. Kaikki mahdollinen on siis tehty päätöstä lukuunottamatta. Kisapaikasta kisaavat kanssamme ehkäpä rinnallamme johdossa oleva Ruotsin Falun sekä Puolan Zakopane ja Saksan Obersdorf.
Lahti 2015-hanke on saanut liikkelle kotikaupungin ja Lahden hiihtoseuran ja Hiihtoliiton lisäksi myös Helsingin. Hankkeen yksi helmi on suunnitelma järjestää sprintti kisa Olympiastadionilla kymmenientuhansien katsojien silmien edessä. Se olisi sellainen juttu mikä pitäisi varmasti kokea ja jos vaikka Jesse silloin sitten ykkösenä maaliin. Mutta jäädään odottamaan päätöstä, joka tulee tänään 19 ja sen jälkeen isketään kaikki koneistot Suomessa käyntiin. Meillä valtionliikuntaneuvostossakin asia ollut esillä ja tullee olemaan ratkaisun jälkeen yhä useammin. Lahden kisamonttua pitää kehittää jokatapauksessa entistä aktiivisemmin maamme talviurheilun ykköskeskukseksi. Vain niin me pärjäämme toivottavasti nyt 2015-hankkeen kanssa, mutta myös tulevien kisojen haussa. Niin ja oma juttunsa on sitten Stadionin jättisaneeraushanke, jossa nyt näyttää ajatukseni suuremmasta kertakorjauksesta saavan myös laajempaakin kannatusta. Se ei vain yksinkertaisesti parsimalla enää korjaannu.
…
Mutta en tiedä kuinka monetta kertaa sanon, että nyt kohti eduskuntaa ja ympäristövaliokunnan energiakuulemiseen.
…
Nyt päivän valiokunnat takana ja odottelen tässä ryhmäkokouksen alkua. Ympäristössä jatkui tuttu duuni ja sivistysvaliokunta tänään kokonaisuudessaan Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen kanssa läpikäyden perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiskokonaisuutta. Uudistus on saanut osakseen paljon kiitosta ja luonnollisesti myös arvostelua. Lähinnä poliittista arvostelua, mutta myös luonnollisesti sitä arvostelua mikä kumpuaa siitä jos ns. oma oppiaine ei saanut lisätunteja. Mutta on pakko sanoa, että rehellisyyden nimissä kaikkiin toiveisiin ei ollut mitään mahdollisuuksia työryhmälläkään vastata ja itse pidin painotusta liikuntaan merkittävästi lisää, lisää valinnaisuutta ja taito- ja taideaineita tässä tilanteessa juuri oikeana. Mutta palaan tähän aiheeseen hieman laajemmin tässä vielä kesäkuun aikana täällä ja varmaan myös lehdissäkin.
Hieman ihmetellen luin Aamulehden juttua joka käsitteli venäläisten maakauppoja Suomessa. Itse olen täysin samaa mieltä siitä, että ulkomaalaisten maanominusta ja myös muutakin omistusta on aivan perusteltua seurata ja selventää. Kannatan myös esitettyä mallia asiamiehestä erityisesti venäläisten maakauppoihin millä tavalla turvattaisiin yhteydenpito ostajiin ja omistajiin. Nyt yhteydenpidossa on vakavia puutteita. Siitä en ole aivan varma onko ongelmia vain venäläisten suhteen ja minusta mallia pitäisi ehkäpä pohtia laajemminkin. Nimittäin silloin kun yhteydenpito usein jatkettujen maakauppojen jälkeen katkeaa eikä enää toimi, niin silloin kiinteistöomistukseen kuuluvat asiat kuten kiinteistövero ja myös vesi- ja sähkölaskut jäävät usein hoitamatta.
Olen myös siitä samaa mieltä mm. ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan kanssa, että meidän tulee vaatia maakauppoihin vastavuoroisuutta. Jos maata voi ostaa meiltä niin maata pitää voida ostaa myös Venäjältä tai muista vastaavista maista. Siksi itse olisin valmis sanomaan nyt ei maakaupaupoille venäläisille ja sallisin ainostaan kiinteistöt ja maapohjista vuokraamisen.
Mutta sitten tuohon Aamulehden jutun erikoiseen osuuteen. Lehti kirjoittaa kotikunnastani Lopesta, että ”Viimeisimpänä kohteena on Lopen Räyskälä, jossa kunta kauppaa maata suoraan venäläisille”. Ja vielä erikoisemmaksi toimittaja Anita Simolan jutun tekee hänen kommenttinsa samassa yhteydessä. Hän kirjoittaa erikoisesti vihjaillen, että ”Kuin sokerina pohjalla lähellä on marsalkka Mannerheimin metsästysmaja”. Nyt täytyy todeta, että toimittajalla on pahan kerran pettänyt arvostelukyky.
Itse olen kunnanvaltuuston puheenjohtajana saanut seurata asian käsittelyä Lopen kunnanhallituksessa ja voin todeta, että ei Loppi ole vanhaa leirikeskusta ja sen kaavaa myymässä erityisesti venäläisille tai hamuamassa alueesta maksimaalista rahaa. Olemme nimenomaan etsimässä alueelle sijoittajaa joka haluaa kehittää aluetta matkailukohteena mm. hotellin ja huviloiden muodossa ja tässä on kunnanhallitus nähnyt yhdeksi vaihtoehdoksi myös ulkomaalaiset investoijat. Voin vielä senkin alleviivata, että ei aluetta olla myymässä maksimaalisella kauppahinnalla silmät ummessa kenelle tahansa. Paikasta ei siis tule kenenkään yksityistä kesäpaikkaa tai aidalla rajattua aluetta. Ei vaan kunta haluaa löytää paikalle omistajan jolla on halua ja mahdollisuuksia panostaa siihen ja rakentaa kaavassa esitetyt merkittävät matkailuinvestoinnit alueelle.
Itse en tällaisten investointien kohdalla näe lainkaan huonoksi ulkomaalaisiaakaan sijoittajia. Muistammehan hyvin miten mm. amerikkalainen suursijoittaja Donald Trump & Trump Mortgage LLC valmisteli lähes 40 miljoonan euroan Lapland Chalets & Condominiums –projektia maamme Lappiin. Pitäisikö tällaisille investoijille sanoa heti ei?
Tai brittisijoittajat pohtivat suuria investointeja Kainuuseen mm. Hotelli Paljakkaan. Tai vanha KOP:n koulutuskeskus on saanut uuden elämän yli 20miljoonan euron remontilla, jonka ovat toteuttaneet Rotenbergin suku. Tai tiedämme sen miten venäläiset sijoittajat ovat jatkaneet investointeja mm. Vuokattiin. Onko Vuokatti nyt sitten mennyt tätä kautta pilalle? Tai onko siitä tullut jotenkin kyseenalainen paikka?
Tai Saimaa seudulla on paljon hankkeita ja mm. Rantasalmi Oy:n tehdas hyötynyt paljon lomamökkitilauksista, 15 milj. ¤ liikevaihdosta 40 % tulee venäläisiltä
Tai isona juttuna venäläisomisteinen Tahko tours rakensi Tahkovuorelle hotellin ja kylpyläkeskuksen ja lisää on tulossa ja ravintolan. Investoinnit Tahkovuorelle valtaisia ja paikka kehittyy kilpaa Levin kanssa. Ja myös toinen venäläinen yritys on suunnitellut Tahkolle hotellin rakentamista. 2008 venäläisten osuus vuodepaikoista sekä Tahkolla että Vuokatissa oli alle 10 % ja kummassakin toimi 2-3 venäläistä toimijaa
Tai esimerkiksi nopeasti kasvavan Scandic-hotelliketjun omistaa nykyisin ulkomaalainen Hilton-konserni eikä tätäkään sijoitustoimintaa ole pidetty pahana ja paheksuttu.
Noin yleisesti ottaen ja kansainvälisestikin verrattuna ulkomaalaisomistus suomalaisissa listayhtiöissäkin on korkea. Ulkomaisten osakkeenomistajien hallussa on hieman yli puolet Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvosta. Ja on hyvä, että suomalaisiin yrityksiinkin on haluttu sijoittaa. Panostaa mm. suomalaiseen osaamiseen.
Eli itse en lähtökohtaisesti pidä sitä huonona, että joku ulkomaalainen yritys tai sijoittaja haluaa maahamme sijoittaa. Mutta pelisääntöjen pitää olla selvät ja on hyvä, että ulkoasiainvaliokunta on puheenjohtajansa Pertti Salolaisen johdolla nyt aiheeseen erityisesti venäläisten maanomistajien ja yritysomistuksen suhteen puuttumassa. Mutta ei tässä nyt kannata kaikissa tapauksissa nähdä Aamulehden toimittajan kaltaisi erikoisia kytköksiä, joista viittaus Marsalkka Mannerheimin metsästysmajaan oli surkein.
Päätän tämän pohditani vielä nyt kertaalleen alleviivaukseen. En itse, eikä ymmärtääkseni myöskään Lopen kunnanhallitus, ole myymässä Räyskälän vanhaa koulua, leirikeskusta, vain venäläisille. Ei missään tapauksessa. Mutta jos ulkomaalainen toimija on valmis sijoittamaan alueeseen kymmeniä miljoonia ja kehittämään aluetta vapaa-ajanvyöhykkeenä niin en itse myöskään sano ei. Toivotan siis tervetelluuksi Lopelle vaikkapa Donald Trumpin.
….
Mutta nyt siis päivä eduskunnassa päätökseen. Nyt Finanssialan keskusliiton tilaisuuteen ja katsotaan jos vielä illalla ehtisin piipahtamaan hallituksen tilaisuudessa Kesärannassa. Palaan aiheisiin huomenna.