Arvoisa SENIORIFOORUMIN osallistujat. Hyvät senioriliiton Hämeen piirin toimijat.
Haluan puheenvuoroni alkuun heti onnitella teitä neljännesvuosisadan taipaleestanne. Onnitella työstä senioreissa, mutta valtaosaa myös työstä – aktiivisesta työstä ja toimimisesta – yhteiskuntamme eteen läpi elämänne.
Katse tulevaisuuteen. Tiedän sen, että teillä katse on tulevaisuudessa. Olen monta kertaa miettinyt sitä miten teistä moni laittaa lapsenne ja lapsenlapsenne ja heidän kaikki toiveet ja tarpeet omienne edelle. Se on katsetta tulevaisuuteen.
Katseen pitääkin olla kaikessa toiminnassamme tulevaisuudessa. Tulevaisuus on jo huomenna, mutta myös yli huomenna ja sadan vuodenkin päästä. Tämän vastuullisuuden tulee näkyä kaikessa toiminnassamme tämän päivän yhteiskunnassa.
Hallitusohjelmamme kantaa nimeä Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi.
Näillä kolmella sanalla on vahva kaiku – vahva maku – vahva merkitys.
Vastuullisuus näkyy tänään ratkaisuissamme liikenteen painopisteissä. Olemme uudistaneet autoilun verotuksen Euroopan ja maailman edelläkävijäksi. Olemme uudistamassa polttoaineiden verotusta vastaavasti. Olemme uudistamassa rakentamisen energiakriteerejä.
Vastuullisuus näkyy myös ratkaisuissamme panostuksissamme peruskouluun ja yleensäkin koulutukseen. Ensimmäistä kertaa maamme historiassa ohjaamme esimerkiksi ikäryhmien pienentymisestä säästyvät koulurahat lyhentämättöminä perusopetuksen laadun parantamiseen.
Perusopetus Paremmaksi hanke on jo nyt saanut liikkeelle työn erityisopetuksen ja tukiopetuksen kehittämiseksi ja tänä syksynä myös koulujen kerhotoiminnan palauttamiseksi.
Haluamme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus koko peruskoulun ajan yhteen maksuttomaan kerhokertaan viikossa.
Ja samaan aikaan ensimmäistä kertaa selvitämme koulujemme opetusluokkien koot ja tulemme ohjaamaan rahaa luokkakokojen pienentämiseksi. Valtio on nyt näyttämässä haluamaansa suuntaa asiassa jossa lopullinen päätösvalta on kunnilla. Perusopetuslaki kuitenkin luo lähtökohdat tälle. Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus hyvää opetukseen.
Toivonkin, että nyt käynnissä olevissa syksyn kuntavaaleissa kuntiin saadaan vastuullisia päättäjiä jotka arvostavat tämänkin asian pinnalle.
Kauhajoen tragedia nostaa nämä asiat pintaan. Mutta on valitettavaa, että vasta tällaisten tapahtumien jälkeen olemme heräämässä monessa kunnassa.
Kauhajoen tragedia on koskettanut meistä jokaista. Ajatuksemme ovat täänkin niiden kauhajokelaisperheiden luona, joita synkkä tiistai kosketti kaikkein kovimmin. He joutuivat maksamaan kalleimman mahdollisen hinnan vakavasta arvovääristymästä.
Mikä nämä nuoret miehet on opettanut ihmisvihaajiksi ja raaoiksi tappajiksi? Siihen tarvitsemme vastauksen, mutta helposti sellaista ei löydy.
Niin helppoa kuin olisikin syyttää yhtä henkilöä tai yhtä lakia, vastaukset ovat paljon syvemmällä.
Olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi aselaissa ja poliisin ohjeistuksessa on tiukentamisen varaa niin kuin nyt onkin tehty, mutta olisiko sillä kuitenkaan estetty tämänkaltaiset tragediat? Pahoin pelkään, että ei.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon pitää myös panostaa, mutta olisiko mikään rahamäärä riittänyt ehkäisemään surmat? Vastaus taitaa jälleen olla ei.
Millään rahamäärällä tai viranomaismääräyksellä ei varmaan voi ehkäistä sairautta tai epäinhimillistä maailmankatsomusta – ihmisvihaa.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yhteiskunnan pidä kaikin keinoin välittää. Välittämiseen kuuluu niin ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuin lasten, nuorten ja perheiden palvelut.
Kaikki keinot, joilla voimme edistää toinen toisistamme välittämistä, on otettava käyttöön. Välittäminen ei kuitenkaan voi olla viranomaistoimintaa. Välittämistä ei voi missään olosuhteissa ulkoistaa jonnekin muualle. On käsittämätöntä ja kestämätöntä väittää, että viranomainen voi olla ihmisen lähin omainen.
Kyllä hyvät ystävät välittäminen lähtee meistä kaikista – kodeista ennen muuta. Äidistä ja Isästä – isovanhemmista ja kummeista ja naapureistakin.
****
Miten me olisimme voineet tukea näitä selvästi epätoivoisia nuorukaisia? Miten me olisimme voineet vahvistaa heidän uskoaan toiseen ihmiseen ja ihmiskuntaan? Kysymys on heidän osaltaan jo kipeän turha, mutta meidän pitää pystyä olemaan paremmin niiden nuorten ihmisten tukena, jotka ehkä tällä hetkellä pohtivat tekevänsä väkivaltaa joko itselleen tai muille ihmisille.
Emme voi sulkea silmiämme hädältä. Miten pystymme tukemaan lapsia ja nuoria niin, ettei epätoivoisia ajatuksia edes tule?
Vastaus näihin kysymyksiin löytynee arvopohjasta. Nyt viimeistään on tarpeen käydä perinpohjainen arvokeskustelu. Ovatko yhteiskuntamme tärkeysjärjestykset ja arvostukset kohdallaan?
Kirjassa, johon on kerätty lasten ajatuksia maailmanmenosta, eräs kuusivuotias poika sanoo: ”Aika on keksitty siksi, että voi olla kiire.” Onko todella näin?
Pitäisikö tahtia hidastaa? Tarvitsevatko lapsemme ja nuoremme enemmän aikaa? Kun arvopohdinnassa löydämme arvot, joita yhteiskunnassa tulee tukea, on tekojen aika. On välittämisen tekojen aika.
****
Hyvät seniorit –
Monet vanhemmat ja monet teistäkin pohtii varmasti tällä hetkellä, miten omia lapsia ja lapsenlapsia voisi tukea paremmin.
Pitäisikö rajoittaa netissä surffausta ja kieltää väkivaltaiset tv-ohjelmat kokonaan? Pitäisikö kannustaa tietokoneen ääressä istumisen sijaan muihin harrastuksiin?
Vanhemmat tarvitsevat nyt erityisen paljon tukea kasvatustyössään ja se on yksi niistä asioista, joihin me päätöksentekijät voimme vaikuttaa. Tarvitaan paljon enemmän matalan kynnyksen perhetukea. Sellaista, jossa vanhempi voi kysyä vaikka vain yhden pienen neuvon. Yksi vastaus tähän ovat toimivat perhekeskukset. Myös ihan kotiin asti annettavaa tukea pitää lisätä.
Olen myös miettinyt sitä pitäisikö esimerkiksi 5-vuotisneuvola sitoa jollain tavalla esimerkiksi lapsilisän maksattamiseen. Asiantuntijoiden mukaan jo tuossa isässä on ensimmäiset syrjäytymisen merkit huomattavissa – havaittavissa. Koko perhe viisivuotisneuvolaan. Konkreettinen esimerkki mahdollisuudesta.
Toinen konkreettinen teko lasten ja nuorten puolesta on koulukiusaamisen vähentäminen. KiVa Koulu on toimenpideohjelma, jolla kiusaamista aiotaan vähentää selvästi.
Pelkästään viranomaistoimintana tämäkään ei onnistu, vaan kouluissa ja kodeissa on yhä enemmän pidettävä silmät auki ja puututtava kiusaamiseen. Tässä meillä aikuisilla on myös suuri vastuu.
Kaikista tärkeintä kiusaamisen estämisessä on empatia, kyky myötätuntoon. Sitä piirrettä voimme pyrkiä lapsissamme ja nuorissamme vahvistamaan. Ääritapauksessa empatian puute johtaa juuri Kauhajoen, Myyrmannin ja Jokelan kaltaisiin surmiin.
Vakavan arvokeskustelun ja sitä seuraavien käytännön toimien lisäksi tarvitsemme tietoa myös Jokelan ja Kauhajoen surmatöistä yksittäistapauksina. Molemmat järjettömät verilöylyt on tutkittava tarkkaan, syy- ja seuraussuhteita pitää etsiä – ja myös löytää. Sieltä voimme löytää vastauksia siihen, miten traagisten tapahtumien toisinnot estetään.
Esimerkiksi tosia on sekin, että Kauhajoella ja Seinäjoen seudulla kouluterveydenhoito ja nämä palvelut on hoidettu esimerkillisesti. Mutta siitä huolimatta näiun pääsi tapahtumaan. Raha ei siis yksin ratkaise.
Meidän on yhteiskuntana ja yksittäisinä ihmisinä tehtävä kaikkemme, ettei tämä suunnaton ahdistus enää toistu.
Meidän on välitettävä, meillä on oltava myötätuntoa.
****
Hyvät ystävät.
Vastuullisen, välittävän ja kannustavan Suomen pitää näkyä arjessamme. Sen pitää näkyä lastemme arjessa, perheidemme aamuissa, yksin elävien illoissa, tiukoilla kamppailevien rahapusseissa, ikäihmisten päivissä kotona ja palveluasunnoissa ja myös laitoshoidossa.
Olemme tehneet ensi vuoden budjettiin lukuisia täsmäparannuksia juuri tämän tai näiden toteuttamiseksi.
Lähtökohtana on ollut se, että vastaamme aidosti apua tai etuuden korotusta tarvitsevien ryhmien tarpeisiin.
Hyvinvointiyhteiskuntaa ei nimittäin mitata sillä, kuinka hyvin se jakaa roposia kaikille. Muutama euro ei hyvätuloisen kukkarossa tunnu. Se ei myöskään auta heikossa asemassa olevia.
On autettava moninkertaisesti niitä, jotka tarvitsevat eniten apua. Olen tässäkin Kataisen linjalla.
Tätä filosofiaa noudattaen hallitus toteuttaakin ensi vuoden budjetissa Suomen historian suurimman sosiaalietuuden parannuksen.
Sairaus- ja vanhempainrahojen sekä kuntoutusrahojen vähimmäismääriä korotetaan yli 160 eurolla kuukaudessa.
Tämä korotus tarkoittaa sitä, että monien äitien vuodessa saama vähimmäisäitiyspäiväraha nousee nykyisestä 380 eurosta kuukaudessa noin 542 euroon kuukaudessa. Näin saadaan vihdoinkin korjattua se hullunkurinen tilanne, jossa vähimmäisäitiyspäiväraha on ollut merkittävästi pienempi kuin työttömän peruspäiväraha.
Toinen hyvä esimerkki on ensi vuonna aloitettava vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestelmän kehittäminen. Parempien avustajapalveluiden saanti parantaa vaikeavammaisten henkilöiden mahdollisuutta elää täysipainoisesti, ottaa vastuuta asioistaan ja osallistua tasavertaisena kansalaisena.
Lisäksi ensi vuoden alusta lapsilisiä korotetaan kymmenellä eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta lähtien. Tämän vuoden korotus – 10 euroa ohjattiin yksinhuoltajaperheille.
Vasemmisto-oppositio ja myös Kristilliset ovat moittineet kokoomusta siitä, että tavoitettamme lapsilisien indeksiin sitomisesta ei saatu hallitusohjelmaan.
Turhaa työtä oppositiolta siinä mielessä, että muistamme tämän tavoitteemme kyllä ja tulemme sen hoitamaan, mutta vasta sitten kun olemme tehneet kiireellisimmät ja suuremmat tasokorotukset niitä eniten tarvitseville.
Tasajako kaikille lapsille olisi nimittäin tarkoittanut noin kolmea euroa kuukaudessa. Teimme arvovalinnan.
Kiireellisyysjärjestyksessä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lapsiperheiden tarpeet tulivat muiden edelle. Tämän ja ensi vuoden budjeteilla sinivihreä hallitus onkin siten pystynyt kohdistamaan kolmea euroa monta kertaa suurempia parannuksia yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden etuuksiin.
Arvoisat seniorit.
Ensi vuosi on myös vastuullinen ja välittävä teille.
Tulemme jatkamaan eläkeläisten verotuksen uudistamista. Eläketulovähennystä parantamalla tulemme takaamaan sen, että tuloveronalennusten jälkeenkin eläkeläisten veroaste pysyy korkeintaan palkansaajan tasolla. Samalla tulemme korjaamaan ensi vuoden alusta epäkohta myös kansaneläkettä saavien puolisoiden osalta.
Eläkeläisten ostovoiman reilu parantaminen on sinivihreän hallituksen tavoite.
Nyt tehtävän veronalennuksen kustannusvaikutus on 215 miljoonaa euroa. Yhdessä tälle vuodelle toteutetun verouudistuksen ja kansaneläkkeiden korotuksen sekä kalleusluokituksen poiston kanssa eläkeläisten ostovoimaa on lisätty tänä ja ensi vuonna 683 miljoonalla eurolla.
Hintojen nousu korvataan automaattisesti kerran vuodessa eläkkeiden indeksikorotuksissa. Nämä tasokorotukset ja veronalennukset menevät siten puhtaasti eläkkeiden ostovoiman kasvuun.
Tästä on esitetty valtavasti vääriä väitteitä eläkeläisille.
Se ei varmasti ole tarpeeksi ja enemmänkin on tehtävä tulevaisuudessa pienituloisimpien eläkeläisten osalta.
Ostovoiman kasvu kuitenkin kohdistuu nyt juuri voimakkaasti heille.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vertasi nykyhallituksen linjaa edeltäjäänsä eduskunnassa näin. ”Vertailun vuoksi myös voisi todeta, että kun tänä ja ensi vuonna on erityisesti pienituloisten eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen panostettu 683 miljoonaa euroa, niin vastaava luku oli koko viime hallituskauden neljänä vuonna vain 95 miljoonaa euroa. Viittaisin tässäkin yhteydessä pääministerin arvioon kahden hallituksensa sosiaalisuudesta.”
Voimakas eläkeläisten ostovoimaan panostaminen sinivihreän hallituksen toimesta on tuottanut sellaistakin tulosta, että eläkeläisten ostovoima on kasvanut yhtä nopeasti, jopa nopeammin kuin palkansaajilla. Tämä siis vaikka palkankorotukset ovat olleet erityisen korkeat.
Ensi vuoden budjetissa toteutettavat tuloveronalennus, Ruoan ALV:n alentaminen, kotitalousvähennys, jota voi käyttää vanhempiensa tai isovanhempien tai toisinpäinkin auttamiseen – ja eläketulovähennys tuovat merkittävän lisän suomalaisten ostovoimaan. Sillä voi tehdä hankintoja, työllistää ja rakentaa omaa ja läheistensä tulevaisuutta luottavaisemmin mielin.
Näillä panostuksilla hallitus pyrkii pitämään kotimarkkinat vauhdissa, kotitalouksien ostovoimakehityksen ja työllisyyden hyvänä sekä pitämään Suomen kasvu-uran muuta Eurooppaa paremmalla tasolla – viime aikojen suurista haasteista huolimatta. Siten pystymme parhaiten turvaamaan suomalaiset hyvinvointipalvelut myös tärkeän vuoden 2010 jälkeen.
Ikäihmisten arkea tuetaan myös palveluita parantamalla. Vanhustenhuollon palveluiden parantamiseen laatusuositusten mukaisiksi ja ikäihmisten palvelutarpeen arviointiin lisätään resursseja merkittävästi.
Laatusuosituksissa painotetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan ja palvelutarpeet arvioidaan yksilökohtaisesti.
Neuvonta- ja muilla ehkäisevillä palveluilla monipuolistetaan palveluvalikoimaa. Ikäihmisten asuin- ja hoitoympäristöjen laatua kehitetään esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen panostaen.
Hyvät ystävät.
On vaikea ymmärtää, että kunnat ilmoittavat omaishoidon rahojen loppuneen. Määräraha ei riitä omaishoitoon, mutta samaan aikaan laskupiikki on auki laitoshoidossa.
Voin tässä esimerkinomaisesti sanoa, että kun omaishoitajapalkkio tyypillisimmillään on 300-600 euroa kuukaudessa, niin esimerkiksi laitoshoidon hinta vanhainkodissa on 2 700 euroa kuukaudessa. Eli karkeasti ottaen jokainen omaishoitaja säästää noin viisinkertaisen määrän rahaa yhteiskunnalta, kun hän tekee tätä työtään siellä kodissaan.
Kansanedustajan kollegani Arto Satosen johdolla Vammala on edelläkävijä ja haluan nostaa sen meille nyt myös esimerkiksi.
Vammalassa päätettiin viime vuonna, että omaishoidon tuen osalta piikki on kunnassa avoin.
Eli aina kun korvataan laitoshoito omaishoidolla, aina rahaa löytyy. Jos budjetin rahat eivät omaishoidon kohdalla riitä niin lisärahaa löytyy. Ensimmäiset tiedot Vammalasta kertovat odotetun uutisen. Ensimmäisen vuoden aikana ensimmäisen vuoden säästö 16 000 asukkaan Vammalassa oli noin 600 000 euroa. Tämä säästö tuli siitä, kuinka paljon halvemmaksi omaishoito on tullut suhteessa laitoshoitoon.
Satosen sanoma on Pirkanmaalla levinnyt jo pidemmälle. Tampereen kaupunki teki saman ratkaisun. He myöskin avasivat tämän piikin omaishoitoon.
Hyvät ystävät – tämänpäiväisen puheeni viesti – on Vastuullisuuden, välittämisen ja kannustamisen viesti. Haastan kaikki kunnat mukaan Vammalan esimerkkiä noudattaen – omaishoidon talkoisiin. Piikin avaaminen on säästö.
Mutta tärkeintä on aika – aikaa ei voi antaa kukaan muu kuin ihminen.
Hyvät ystävät – Sukupolvet ja rajat ylittävä ajattelu on oltava meidän johtoajatus.