Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on jättänyt maamme hallitukselle laajan esityksen liittyen Tapani- ja Hannu-myrskyjen tuhoihin ja tulevien myrskyjen ennaltaehkäisemiseksi. Heinonen kiittelee raivausmiehiä kovasta ja ansiokkaasta työstä, mutta sen sijaan sähköyhtiöt eivät niin suurta kiitosta saa. Heinonen haluaakin, että hallitus tiukentaa sähköyhtiöiden korjausvelvoitteita ja myös korvauksia sähkökatkoista.
– Nyt on syytä puolueettomasti kartoittaa miten maassamme onnistuttiin Tapani- ja Hannu –myrskyjen jälkihoidossa ja sähköjen palauttamisessa koteihin? Ja toisaalta myös katsoa oliko mitään opittu vuoden 2001 Janika-myrskyn tuhoista, totesi kansanedustaja Timo Heinonen hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Heinonen kysyikin nyt mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta vastaavilta ongelmilta voitaisiin jatkossa välttyä ennalta?
– Minusta on tarpeen tiukentaa myös sähköyhtiöiden velvoitteita rakentaa uudet sähkölinjat maakaapeleilla. Myös linjoja uusittaessa ensisijainen velvoite pitää olla linjan rakentaminen myrskyjen suojaan maanalle. Se pitää määrätä lailla, totesi Heinonen ja samalla Heinonen totesi, että elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen esitys tienpenkkojen saamisesta maakaapelikäyttöön on tärkeä. Nyt tielaitos ei ole antanut rakentaa maakaapeleita teiden ajoradan puoleisille pientareille ja juuri tämä on paikkana edullisin.
– Hallituksen pitää nyt linjata niin, että maakaapelointi on mahdollista myös teiden sisäpenkkoihin ja samalla varmasti kannattaa katsoa onko muita johtoja joita samoihin ojiin voisi sijoittaa.
Teiden varsilla ja metsissä kulkevat sähköverkot ovat osoittaneet jälleen kerran halvaantumis-riskinsä. Ratkaisu joissakin paikoissa voisi olla maakaapeloinnin ohella esimerkiksi muuntajien lähettyvillä myös laajempi raivaaminen eli puuttoman aukon tekeminen. Jakeluverkkoa on Suomessa yhteensä noin 373 000 kilometriä. Valtaosa maamme maaseudun verkostosta on rakennettu 70- luvulla, osa jo 60-luvullakin, ja sähköjohdot tulevat elinkaarensa päähän kuluvan ja ensi vuosikymmenen aikana, koska niiden elinikä on noin 50 vuotta. Ilmassa kulkevaa sähköverkkoa on Suomessa noin 300 000 km ja vain pieni osa on maan alla myrskyiltä suojassa. Koko sähkönjakeluverkon kaapelointiaste Suomessa on 27 prosenttia. Kilometreissä verkosta on kaapeloitu runsaat 100 000 kilometriä. Esimerkiksi valtionyhtiö Fortumin pientaloihin menevistä sähköstä noin kolmannes on maan alla, kun taas alueiden välisestä verkosta vain noin kymmenen prosenttia.
– Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on arvioitu, että 300 000 ilmakaapelin siirto tai korvaaminen maakaapelilla nostaisi sähkölaskuamme noin 10 prosentilla. Näin ollen maakaapeliin siirtyminen vaikuttaisi sähkön hintaan siis saman verran kuin vuoden takainen eduskunnassa tekemämme sähköveron korotus, totesi Heinonen.
Heinonen pitää myös tärkeänä, että maamme hallitus asettaa erillisen puolueettoman työryhmän selvittämään miten vuodenvaihteen myrskyjen hoidossa onnistuttiin. Selvityksessä on syytä tarkastella sähköyhtiöiden toiminnan lisäksi myös viranomaistatoimintaa ja myös kriisiajan huoltovarmuutta.
– Pitkien sähkökatkojen vuoksi esimerkiksi GSM-verkossa ja VIRVE-verkossa oli häiriöitä, jotka haittasivat joillain alueilla pelastusviranomaisen toimintaa. Lisäksi pelastusviranomaisilla oli osin vaikeuksia saada yhteyttä sähköyhtiöihin, jotta pelastustöissä tarvittavia tietoja olisi saatu viranomaisille viivytyksettä. Pelastuslaitos sai kahden myrskypäivän aikana yli 9 000 tehtävää, joista esimerkiksi Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus vastaanotti tapaninpäivänä noin 3000, mutta pystyi vastaamaan vain noin 50 prosenttiin sisään tulevista puheluista. Hätäkeskukset ruuhkautuivat osittain lukuisista sähkönsaantia koskevista puheluista, luetteli Heinonen.