Pääsiäisviikonloppuna julkaistu uutinen vahvistaa kansanedustaja Timo Heinosen eduskuntavaalikampanjansakin aikana esille nostamaan huolta siitä, että koulutus ja työvoiman tarve eivät tällä hetkellä kunnolla kohtaa Suomessa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät eivät vastaa tulevaisuuden kysyntää ja uutisten mukaan suurin pula tulee olemaan jo pian ns. suorittavan työn tekijöistä, sillä kuluvalla vuosikymmenellä on panostettu erityisesti korkeakoulutukseen. Ensi syksynä koulutuksensa aloittavat nuoret valmistuvat ensi vuosikymmenellä, jolloin työvoimapula kohtaa Suomen eläkepoistuman vuoksi.
– Koulutuspolitiikkaan pitää saada pitkäjänteisempi kehityksen ote. Nyt ongelma on se, että muutokset tapahtuvat liian myöhään ja ovat usein tekohengitystä, kun tietynlainen ennaltaehkäisevä luonne pitäisi saada tähänkin työhön, totesi Timo Heinonen.
Tuoreen uutisen mukaan koulutusjärjestelmämme ei esimerkiksi tuota kaupan alalle tarvittavia ammattilaisia mm. merkonomeja. Viikonlopun uutisissa SOK:n pääjohtajana Kari Neilamo totesi, että tilanne kuvaa hyvin meidän koulutuksemme vinoutumia. Suomessa koulutus on painottunut liikaa korkeakouluihin ja yliopistoihin ja näin ollen määrät ns. suorittavalla tasolla ovat aivan liian pienet. Tuoreiden työvoimalaskelmien mukaan palvelusektori vetää ensi vuosikymmenellä ja osaajia kaipaavat niin kotitaloudet kuin tietointensiivinen liike-elämäkin.
– Tarve on siis näillä sektoreilla kiistaton, mutta fakta on sekin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla pula tulee olemaan suurin ja nopein.
Myös teollisuudessa tarvitaan työvoimaa vaikka viime aikoina uutiset ovatkin kertoneet tavara- ja materiaalituotannon pakenemisesta halvan työvoiman maihin.
– Meidän tarvitsee saada järjestelmästämme joustavampi ja paremmin tulevaisuuteen näkevä. Rahoitusjärjestelmän tulee olla sellainen, että oppilaitokset aidosti joutuvat miettimään sitä miten nuoret saadaan työllistettyä eikä sitä miten koulutuksen aloituspaikat saadaan täytettyä. Tässä on haaste, totesi Timo Heinonen, joka itse toimi neljä vuotta 2000-luvun alussa Riihimäen Seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän hallituksessa mm. yhtymähallituksen varapuheenjohtajana.
– Esimerkiksi nyt vasta on monessa paikassa herätty putkialan ammattitarpeeseen. Ammattilaisista on pulaa ja valmistautuminen olisi pitänyt aloittaa jo huomattavasti aiemmin. Toisaalta toisenlainen tilanne on media-alan koulutuksessa. Siellä on ylikoulutusta. Me tarvitsemme osaajia ja osaajia oikeille aloille.
– Suunnitelmallisuutta tulee kehittä ja katse pitää olla reilusti yli 10 vuoden päähän. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat sinne eikä huomiseen.