Kansanedustaja ja Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen puhui kotikuntansa Veteraanijuhlassa ja muistutti Lopen suurista uhrauksista toisessa maailman sodassa. Heinonen puhui siitä miten Suomi aikanaan pitkän työn ja ”taistelun” jälkeen itsenäistyi mm. Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen tekemän taustatyön johdosta ja siitä miten jo 20 rauhan vuoden jälkeen maamme itsenäisyys oli koetuksella kovimmalla mahdollisella tavalla.
– Ensimmäisen maailmansodan seurauksena 1914-1918 Neuvostoliitto ja Läntisen Euroopan väliin syntyi 10 uutta valtiota, niiden joukossa siis myös piskuinen Suomi. Mutta vain 20 rauhan vuoden jälkeen syttyneessä II maailmansodassa Neuvotoliitto valloitti ne kaikki lukuunottamatta Suomea. Kiitos teidän, totesi Timo Heinonen nyt jo 22. kerran vietetyn Kansallisen Veteraanijuhlan Lopen tilaisuudessa.
Talvisotaan osallistui Lopelta kaikkiaan tuhat miestä. Perustettu pataljoona siirtyi välittömästi Summan kylään valmistelemaan puolustuasemia. Heinonen nostikin elokuisen Kämärän taistelun loppilaisten suurkoitokseksi.
– Useimmat loppilaiset taistelivat jatkosodassa ns. Lopen Pataljoonassa, joka kuului sodan alussa JR3:een. Se kävi elokuussa ankaran torjuntataistelun Kämärässä Kannaksen rintamalla.
– Te silloin – Lopen nuoret miehet torjuitte Viipurista päin hyökänneen ylivoimaisen vihollisen joukot osoittaen suurta urhoollisuutta vuorokauden kestäneessä yhtäjaksoisessa ja verisessä taistelussa. Kämärän taistelussa kaatui 21 ja haavoittui 61 loppilaista yhden vuorokauden aikana. Kaikkiaan Talvi- ja Jatkosodassa kaatui 250 loppilaista ja haavoittui noin 500 loppilaista miestä. Moni perhe jäi ilman poikaa – moni koti jäi ilman isää, totesi Heinonen ja kiitti paikallaolleita veteraaneja ja lottia suuresta uhrauksesta. – Teidän sotiemme veteraanien ja sotiemme lottien ansiosta isänmaamme on tänään itsenäisempi kuin koskaan aikaisemmin. Me rauhan oloissa kasvaneet emme saa unohtaa historian opetusta.
Heinosen lisäksi Veteraanijuhlassa puhui entinen sotilasläänin komentaja kenraali Antti Numminen. Numminen käsitteli omassa puheessaan Suomen sotasyyllistuomioita ja totesikin puheensa lopuksi, että ainoa oikea teko olisi vihdoin kumota vanhat lainvastaiset ja Neuvostoliiton painostamana syntyneet tuomiot.
– Tutustuin kenraali Nummiseen nuorena miehenä kun hän oli meidän vieraanamme kun järjestimme Lopella Marski selviytysmisseikkailuja. Silloin Numminen kiitti meitä Puolustusvoimain Pronssisella Ansiomitalilla. Totesimme, että niin se aika on kulunut, kertoi Heinonen ja totesi Nummisenkin ”kauhistelleen” Lopen antamaa uhria toisessa maailman sodassa.
– 250 loppilaista nuorta miestä. Se on valtava uhraus suurimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi 500 havoittunutta ja kun ajattelemme mitä näiden nuorten miesten perheet joutuivat tämän jälkeen kokemaan ja kestämään niin ei voi muuta kuin nöyränä olla hiljaa ja kiittää, totesi Heinonen.
Kansallista veteraanipäivää vietettiinjälleen huhtikuun 27. päivänä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien Kansallisena veteraanipäivänä. Sotaveteraanit osallistuivat Suomen sotiin vuosina 1939–1945. Talvisota käytiin 30.11.1939–13.3.1940, Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944 ja Lapin sota 15.9.1944–27.4.1945. Rintamalla kului monilta yli 5 vuotta ja moni kokikin menettäneensä siellä parhaan ikävaiheensa ja terveytensä. Sotiemme veteraaneja on vielä elossa 65 000, heistä noin 10 000 on sotainvalideja.
Veteraanipäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Tämän vuoden pääjuhlaa vietettiin Iisalmessa. Pääministeri Matti Vanhanen korosti juhlapuheessaan, että hallituksen tavoitteena on huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista.