Kansanedustaja Timo Heinosen kirjallinen kysymys nosti esille huolen linnojen rapistumisesta ja niiden korjaustarpeista. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on tietoinen asiasta, ja rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi tullaan opetusministeriössä tekemään töitä. Suomalaisten linnojen korjaus- ja rahoitustarve on siis huomattu myös Opetusministeriössä.
Linnojen ja muun kulttuuriperinnön hallinnointia johtaa Museovirasto. Museovirastolla on tällä hetkellä yhteensä 92 kiinteistöä, joissa yhteensä 423 rakennusta. Virastolle osoitetaan näiden kohteiden peruskorjaukseen 1 miljoona euroa vuosittain opetusministeriön momentilta.
-Tässä on nyt kyse asiasta mikä ei voi odottaa. Onneksi ministeriössä asia on nyt nostettu esille, mutta se ei yksin tule riittämään. Asian eteen täytyy jatkaa töitä, totesi kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Timo Heinonen ministerin vastauksen saatuaan.
Osassa muinaisjäännöskohteita on ollut mahdollisuus käyttää myös vankityövoimaa, ja tämän Oikeusministeriön Rikosseuraamusviraston rahoitusosuuden arvioidaan olevan 1 miljoona euroa vuodessa. Lisäksi työllisyysvaroilla on hoidettu vuosittain 200 muinaisjäännöskohdetta. Työministeriön investointimäärärahoja on myös käytetty historiallisten nähtävyyksien, kuten linnojen restaurointiin, mutta tämä rahoitusmuoto päättyy ensi vuonna.
– Tässä tullaan asian ytimeen ja ongelmaan. Eli ensi vuosi vielä menee, mutta sen jälkeen haasteet kasvavat. Itseasiassa ensi vuonnakaan ei aiempien vuosien tapaan voida tehdä mitään merkittävää. Ongelma on siis vanha ja jo edellisen hallituksen ajalta, mutta nyt on haaste, että voisimme tilannetta korjata.
Museovirastossa tehdään vuosittain investointisuunnitelma, jonka avulla kiinteistökannan peruskorjaukset pyritään hoitamaan priorisoidusti. Opetusministeriössä ollaankin tietoisia resurssien niukkuudesta, ja siitä, ettei nykyinen määräraha ole riittävä. Tämä on ministeriössä otettu huomioon tulevien vuosien menokehystä suunniteltaessa, ja lähivuosina Museovirastolle tullaan ohjaamaan lisäresursseja korjaustoimintaan. Ministeri Wallin kuitenkin toteaa vastauksessaan, että linnojen turvaaminen on tärkeää, mutta haasteellista.
….
EDUSKUNNAN ASIAKIRJAT (www.eduskunta.fi)
KIRJALLINEN KYSYMYS 307/2007 vp
Timo Heinonen /kok
Suomalaisten linnojen säilyttäminen
Eduskunnan puhemiehelle
Linnoja ja linnoituksia on Suomessa yhteensä 14 kappaletta. Vanhimpien linnojen alkuvaiheet sijoittuvat 1200-luvulle, ja näistä toiminnassa ovat edelleen Hämeen linna ja Turun linna. Linnat ovat kiistaton osa suomalaista kulttuuri- ja rakennusperintöä. Rakennusten korjaamiseen on osoitettava riittävästi rahaa, jotta linnojen toiminta voi turvallisesti jatkua.
Suomalaisten linnojen ongelmat ovat alkaneet 1990-luvulla, jolloin linnat siirtyivät Rakennushallituksen alaisuudesta Museovirastolle. Siirron yhteydessä osaava työvoima jäi Rakennushallitukselle samoin kuin riittävä rahoituspohja. Museovirasto rahoittaa rakennusperinnön säilyttämistä vuosittain noin 1 000 000 eurolla, mutta rahamäärä jakautuu usealle sadalle eri kohteelle, jolloin keskimääräinen tuki on 2 360 euroa.
Linnojen ongelmat ovat kiireellisiä. Esimerkiksi Hämeen linnassa pitäisi seuraavien viiden vuoden aikana tehdä mittavia korjaustöitä, jotta vältyttäisiin linnan täydelliseltä rapautumiselta. Ongelmia ovat muun muassa vallihaudan romahdusvaara, katon vuotaminen ja veden rapauttama tykkitornin alaosa. Nämä kaikki ovat turvallisuusriskejä. Olavinlinnassa tilanne on jo pitkään ollut se, että linnan kellotornin kuparikatto on kiinnitetty naruilla, jotta tuuli ei sitä veisi.
Linnat ovat oleellinen osa suomalaista historiaa, mutta myös arvokkaita kulttuurillisesti. Linnat ja linnoitukset toimivat museoiden kanssa yhteistyössä sekä myös kulttuurihistoriallisten näyttelyiden ja konserttien pitopaikkana ja ovat näin mukana toteuttamassa ja säilyttämässä suomalaista kulttuuriperintöä. On tärkeää, että linnojen säilyminen tuleville sukupolville turvataan nyt ja tulevaisuudessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen maamme linnojen nykytilasta ja kunnostustarpeesta ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen linnojen säilymisen?
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2007
Timo Heinonen /kok
Eduskunnan puhemiehelle
MINISTERIN VASTAUS:
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 307/2007 vp:
Onko hallitus tietoinen maamme linnojen nykytilasta ja kunnostustarpeesta ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen linnojen säilymisen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Museovirastosta muodostettiin vuonna 1995 valtion kiinteistöyksikkö Rakennushallituksen lakkauttamisen yhteydessä. Tässä yhteydessä siirrettiin viraston hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä, mm. linnoja. Siirron yhteydessä tehtiin selvitys Rakennushallituksessa kiinteistöjen hoitoon käytetyistä resursseista, jonka perusteella Museovirastolle siirtyi Rakennushallituksesta henkilöstöä (mm. kaksi kiinteistöalan asiantuntijaa) ja määrärahoja.
Museovirastolla on tällä hetkellä hallussaan erilaisia museokiinteistöjä, historiallisia arvorakennuksia sekä muinaisjäännöksiä. Kiinteistöjä on 92 kappaletta ja niissä 423 erillistä rakennusta. Museovirastolle on vuosittain opetusministeriön pääluokassa varattu näiden kohteiden peruskorjaamiseen 1 milj. euroa momentilla 29.80.75.
Eräissä historiallisen ajan muinaisjäännöskohteissa, kuten Haminan linnoituksessa, Kyminlinnassa, Hämeenlinnan vankilamuseossa sekä Turun ja Hämeen linnoissa on restaurointitöissä voitu lisäksi käyttää vankityövoimaa. Oikeusministeriön Rikosseuraamusviraston rahoituksen osaksi on arvioitu n. 1 milj. euroa vuosittain. Lisäksi työllisyysvaroin on vuosittain hoidettu n. 200 muinaisjäännöskohdetta.
Museovirasto on voinut hyödyntää edellä mainittujen rahoitusmuotojen ohella työministeriön pääluokan investointimäärärahoja erilaisten historiallisten nähtävyyskohteiden, kuten linnojen ja linnoitusten restaurointiin. Hankkeista riippuen rahoitus on vaihdellut vuosittain 1-3 milj. euron välillä. Tämä työministeriön rahoitusmuoto on kuitenkin ensi vuonna päättymässä.
Museovirasto laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmaan liitetyn investointisuunnitelman, jonka avulla pyritään priorisoidusti huolehtimaan kiinteistökannan peruskorjausten toteuttamisesta. Kiinteistöjen koko, tilanne ja laatu vaihtelevat suuresti, joten määrärahaa ei ole perusteltua tarkastella keskimääräisenä tukena kohdetta kohti. Koska käytettävissä olevat määrärahat ovat rajoitetuttuja, on erityisesti isojen peruskorjaushankkeiden toteuttaminen haasteellista. Esimerkiksi tällä hetkellä Hämeen linnassa on käynnissä tilojen käyttäjien kannalta välttämätön, suurehko keittiöremontti, jonka toteutus on resurssien niukkuuden vuoksi viivästynyt.
Opetusministeriössä ollaan hyvin tietoisia Museoviraston resurssien tiukkuudesta, joka on syntynyt pitemmän kehityksen tuloksena. Vuonna 2004 Museoviraston peruskorjausmääräraha kaksinkertaistui 504 000 eurosta 1 miljoonaan euroon. Kun viraston hoidettavana on yli 400 rakennusta ja muita kohteita, on määräraha kuitenkin edelleen tarpeeseen nähden riittämätön. Tämä on huomioitu valmisteltaessa hallituksen tulevia vuosia koskevaa menokehystä, jonka mukaisesti opetusministeriö tulee lähivuosina ohjaamaan Museovirastolle lisäresursseja korjaustoimintaan. Työministeriön investointiperusteisen rahoitusmuodon päättyminen samanaikaisesti muodostaa kuitenkin lisähaasteen riittävän rahoituspohjan turvaamisessa.
Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2007
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin