Tiistai, 31.08.2010

Blogi, tiistaina 31.08.2010

2003 demariopetusministerin aikana suomalaisesta peruskoulusta karsittiin kovalla kädellä taito- ja taideaineiden opetusta ja valinnaisuutta. Tiesimme jo silloin, että metsään mennään ja suunta on väärä ja nyt 7 vuotta myöhemmin jo kaikki puolueet aina demareita myöten on samaa mieltä. Siksi peruskoulun tuntijakoa päätettiin uudistaa näinkin nopeasti toistamiseen ja tavoitteenamme nimenomaan valinnaisuuden lisääminen, liikunnan lisääminen ja muidenkin taito- ja taideaineiden lisääminen. Tätä varten asetettiin laaja työryhmä valmistelemaan uudistusta. Työryhmä jossa hallituspuolueiden lisäksi oli myös mukana SDP ja oikeastaan kaikki mahdolliset tahot koulumaailmaa läheltä ja laajemminkin. Työryhmän puheenjohtajana toimii Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen.Työryhmän kokoonpano oli seuraava: 

johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus
kehittämispäällikkö Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto
erityisasiantuntija Riitta Sarras, Opetusalan ammattijärjestö OAJ
asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK
asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala, Kunnallinen työmarkkinalaitos
rehtori Päivi Laukkanen, Suomen Rehtorit ry – Finlands Rektorer rf 
kansanedustaja Tuomo Hänninen, Suomen Keskusta
kansanedustaja Raija Vahasalo, Kansallinen Kokoomus
rehtori Risto Rönnberg, Vihreä liitto
kansanedustaja Mikaela Nylander, Ruotsalainen kansanpuolue
kansanedustaja Tuula Peltonen, Suomen Sosialidemokraattinen puolue
toiminnanjohtaja Tuija Metso , Suomen Vanhempainliitto 
ekonomi Christel von Frenckell-Ramberg, Hem och Skola rf 
rehtori Jukka Tanska, Yksityiskoulujen liitto
Työryhmän sihteereinä toimivat Opetushallituksesta opetusneuvos Irmeli Halinen ja opetusneuvos Ritva Järvinen.

Asia siis haluttiin valmistella ja keskusteluttaa mahdollisimman kattavan ja laajan ryhmän yhteistyöllä.

Työryhmä sai sitten työnsä päätökseen tämän vuoden toukokuun loppupuolella ja ehdotuksessa se esittää mm. vähimmäistuntimäärää esitetään nostettavaksi, perusopetuksen valinnaisuutta lisättäväksi, kieliohjelmaa laajennettavaksi ja uusiksi oppiaineiksi etiikkaa ja draamaa. Hyvinkin juuri sitä mitä toimeksiannossakin toivottiin.

Työryhmä esittää oppilaan vähimmäistuntimäärää korotettavaksi neljällä vuosiviikkotunnilla ja nämä lisätunnit suunnattaisiin nyt 1. ja 2. vuosiluokalle siten, että oppilaan vähimmäistuntimäärä viikossa olisi 20 tuntia kummallakin vuosiluokalla, sekä 5. ja 6. vuosiluokalle, siten että oppilaan vähimmäistuntimäärä viikossa olisi 25 tuntia molemmilla vuosiluokalla.

Mutta kyllä ehdottomasti merkittävin muutos nykyiseen vuoden 2003 tuntijakoon verrattuna on vallinaisten opintojen tuntimäärän erittäin huomattava lisääminen. Nythän tuntijaossa valinnaisuuteen on varattu vain 13 vuosiviikkotuntia, mutta työryhmän esityksessä valinnaisten opintojen määrää ehdotetaan nostettavaksi 34 vuosiviikkotuntiin. Eli aivan erityisen merkittävästä painopisteen muutoksesta on kyse. Ja näistä 21 vuosiviikkotuntia tulisi vuosiluokille 7-9 ja loput 13 tuntia vuosiluokille 3-6. Eli käytännössä läpi peruskoulun aivan alaluokkia lukuunottamatta lisättäisiin valinnaisuutta merkittävästi.

Nyt lausunnolla olevan ehdotuksen mukaan A1-kielen opinnot alkaisivat viimeistään toiselta vuosiluokalta ja tulevaisuudessa oppilaalle tulisi tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi, joista yksi olisi toinen kotimainen kieli. B1-kielen opiskelu tulisi aloittaa viimeistään 6. vuosiluokalta. Tuntijakotyöryhmän ehdotuksen mukaan opetuksen järjestäjän tulisi käynnistää kielen opetusryhmä viimeistään siinä tapauksessa, että kyseisen kielen valinneita oppilaita on vähintään kymmenen.

Merkittävä uudistus on sekin, että jatkossa ns. kansalaisen taidot määriteltäisiin osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja ne liitettäisiin myös oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin sekä niiden arviointiperusteet määriteltäisiin. Kansalaisen taidot jäsennettäisiin viideksi taitoryhmäksi: ajattelun taidot, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot, osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot.

Tämä kaikki on siis vasta työryhmän esitystä. Painotan ja alleviivaan, että mitään ei ole päätetty ja tämä on vasta laaja-alaisen työryhmän esitys. Nyt Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin pyytänyt eri tahojen lausuntoa perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän ehdotuksista 3.9.2010 mennessä. 

Jos ja kun kaikki etenee suunnitellusti niin opetusministeri voisi vahvistaa uuden tuntijaon vielä tällä hallituskaudella ja uuteen valinnaisuutta ja taito- ja taideaineita painottavaan tuntijakoon siirtyminen tapahtuisi opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien laadinnan jälkeen lukuvuoden 2014 – 2015 alussa.

Itse olen työryhmäesitykseen perehtynyt erittäin tarkasti ja itseasiassa seurannut keskustelua jo hyvinkin pitkään. Itse pidän kaikista tärkeimpänä, että tulevassa tuntijakouudistuksessa turvataan suunniteltu taito- ja taideaineiden ja liikunnan lisääminen. Peruskoulun tutkijakoa lähdettiin uudistamaan nimenomaan sen takia, että haluamme kouluihin lisää käsillä tekemistä ja liikuntaa. Liikunta on hyvinvoinnin ja jaksamisen sekä sitä kautta myös kaiken oppimisen perusta.

Samalla minä kuitenkin vielä pohtisin sitäkin, että löytyisikö uudelle suunnitellulle draama-oppiaineelle ehkä sopivampikin oppiainenimi esimerkiksi ilmaisutaidosta. Mitä mieltä tästä olisitte?

Mutta itse siis koen tärkeäksi, että teoreettispainotteinen peruskoulu saa nyt lisää luovuutta tarjontaansa. Odotukset olivat työryhmää asetettaessa hyvinkin korkealla myös muiden taito- ja taideaineiden osalta. Mutta nyt julkisuudessa on nyt esitetty väitteitä puolesta ja vastaan tuntijakotyöryhmän ehdotusten vaikutuksista taito- ja taideaineille. Pidänkin nyt erittäin tärkeänä ja välttämättömänä, että nyt tehdyt ehdotukset arvioidaan ja tarkistetaan huolella esitetyn kritiikin pohjalta. Emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että yksi työlle asetetuista keskeisistä tavoitteista oli nimenomaan taito- ja taideaineiden tarjonnan aito vahvistaminen ja tämän pitää toteutua. 

Tässä työssä näen uuden tuntijaon ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta tärkeänä seikkana myös esitysten taloudellisten vaikutusten huomioimisen kuntien valtionosuuksissa. Muun muassa ehdotettu kokonaistuntimäärän lisääminen on hyvä tasa-arvoa edistävä esitys, sillä nykyisin kuntien tarjoaman opetuksen määrässä voi olla suuriakin eroja. Kuitenkin huomioiden kuntien herkän taloustilanteen, olisi syytä harkita, että valtio korvaisi kunnille uudesta tuntijaosta koituvat lisäkustannukset täysimääräisinä. 

Keskustelu siis asiasta jatkuu ja lausuntoaika päättyy vielä tällä viikolla. Katsotaan mitä eri tahot työryhmän esityksestä lausuvat. Sen voin taata ja luvata, että huomattavasti parempaan suuntaan menemme joka tapauksessa jos tilannetta verrataan 2003 vuoden fiaskoon. Seitsemän vuotta oli jo liian pitkä koeaika, kun kyse lapsista.

Mielelläni otan myös teidän blogini lukijoiden kommentteja ja ajatuksia asiasta vastaan. Laittakaapa postia tulemaan: timo.heinonen(a)eduskunta.fi. Tuon työryhmän pohjaesityksen löydätte täältä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr01.pdf?lang=

….

Tänään tiistaina eilisen Riihimäki-päivän jälkeen Hämeenlinna-päivä. Hämeenlinnassa kalenteri täynnä työasioita ja hieman myös aikaa muutenkin. Käytetään päivä nyt siellä tehokkaasti hyväksi ja sitten iltapäivällä kello 15.30 jälleen suora radiokeskustelu Ylellä. Mutta sitä ennen vielä paljon ja monenlaista.

….

Kello 20.43 ja juuri kunnantalolta kotiin. Tänään siis päivä Hämeenlinnassa, mutta ilta sitten taas Lopella. Tänään kävin moikkaamassa meidän kirkkovaltuustoehdokkaiden joukkoa. Kiva tekemisen meininki. Mutta päivä siis Hämeenlinnassa. Monta asiaa hyvään malliin ja niistä tulette vielä kuulemaan, mutta ei vielä kuitenkaan. Politiikan Puhemylly olikin tänään sitten Ylessä jälleen erikoinen. Paikalle ei ilmaantunutkaan ketään muuta kansanedustajaa ja näin puolituntinen kahden toimittaja Pertti Lampisen kanssa. Esillä laajasti aselain uudistaminen, mutta myös valtion talous ja kunta- ja palvelurakennekin.

Itse toistin sen saman viestin joka minusta nyt tässä taloustilanteessa kaiken a ja o. Vaikka tänään jo uutisoitiin, että elvytyksemme on toiminut erinomaisesti ja olemme voittaneet jo taantuman. Myös uuden jälkijäristyksen eli taantuman kakkosvaiheen uhka on pienentynyt ja osan ekonomisteistä mielestä jo ohikin. Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila kommentoi tilannetta Iltalehdessä mm. näin: ”Yritysten tilauskannat ovat nousseet, ja konkurssitkin jäivät aika matalaksi verrattuna 90-luvun alun lamaan. Hyvin positiivinen havainto tämän vuoden Suomesta on se, että työttömyyskin kääntyi jo alamäkeen. Se ei toteutunut läheskään niin korkeana kuin ennustettiin, että työttömyysaste nousee 10 – 11 prosentin paikkeille. Se ylti yhdeksään ja kääntyi sen jälkeen alaspäin.”

Mutta siis tästäkin huolimatta pelkkä talouskasvu ei tule maamme julkisentalouden alijäämää korjaamaan. Tarvitsemme hyvän talouskasvun ja sitä pitää tukea, mutta tarvitsemme myös lisää työtä ja työntekemistä ja kolmanneksi vielä palveluiden rakenteiden uudistamista. Näistä kolmesta ja niissä onnistumisesta sitten riippuu se onko edessä kuinka kova kulukuuri ja myös millaiset veronkorotukset. Siksi itse toivon, että kolmessa ensimmäisessä ”lääkkeessä” onnistuisimme mahdollisimman hyvin.

Kuntarakennekeskustelu oli esillä sitten Päijät-Hämeen tilanteen valossa. Lahden seudun Uusi Kunta -hanke koko kovan kolauksen kun useamman kunnan kuntalaiset sanoivat jyrkän ein kuntalaisäänestyksessä. Itse totesin, että kuntaliitoksista ja uusista kunnista päättää jokainen kunta aina itse ja itsenäisesti ja itse en ylhäältä sanelua ja pakkoliitoksia kannata. Siksi haluan kunnioittaa näiden kuntien ja kuntalaisten sanomaa. Jos he haluavat ja uskovat, että pystyvät peruspalvelut itse tuottamaan ja vielä järkevään hintaan niin silloin he tekevät niin. Päätös on jokaisen kunnan täysin oma ja itsenäinen.

Toki itse näen niin, että palvelurakennetta tulee uudistaa ja tehostaa. Niin kuin edellä totesin niin se on yksi taloutemme tervehdyttämisenkin kulmakivi. Itse painotan ennen muuta palveluita ja lähipalveluiden turvaamista ja niin kuin radiossakin tänään totesin niin itse Jyrki Kataisen sanoin rakastan enempi peruskoulua ja päivähoitoa kuin vaikkapa valtuuston puheenjohtajan titteliä ja asemaa. Minulle tärkeintä siis hyvät ja laadukkaat peruspalvelut tulevaisuudessakin ja tätä kautta hyvinvointiyhteiskunta 2020:kin.

Mutta tuo koko haastattelu tai keskustelumme Ylen Radiossa on kuultavissa tästä linkistä: http://www.yle.fi/media/asxgen.php?file=radiosuomi/radiohame/popu310810.wma.

….

Huomenna sitten jatkamme Benin kanssa Kesärundiamme ja kohteena nyt Lahti. Olemme Lahden kuukausimarkkinoilla mukana klo 11-13 ja minä itseasiassa jo aina kello 10 alkaen. Zyskowicz & Heinonen KESÄRUNDI jatkuu siis syksylläkin 🙂 Tervetuloa mukaan.

Toritapahtumia syyskuussa

ke 1.9. klo 11-13 Zyskowicz & Heinonen KESÄRUNDI: Lahden kuukausimarkkinoilla, mukana myös Ben Zyskowicz
la 4.9. klo 10-11 Kärkölän Maalaismarkkinoilla
la 4.9. klo 12.30-13.30 Hartolan markkinoilla
su 12.9 klo 10-15 Zyskowicz & Heinonen KESÄRUNDI: Riihimäen Asematapahtumassa, mukana myös Ben Zyskowicz

Kommentit