Tiistai, 27.11.2007

Blogi, tiistaina 27.11.2007

Aamun lehdet jo luettu. Tänään Hämeen Sanomat luonnollisesti pullisteli Hämeenlinnan ja naapurikuntien kuntaliitospäätöstä. Aikalailla yhtenevässä hengessä. Samassa lehdessä esille nostettiin uudistusta vaativa maakuntajakokin. Hallituksemme on uudistamassa aluehallintoakin ja tämän myötä maakuntaliittojen rooli tullee nousemaan niille siirtyvien lääninhallitusten tehtävien myötä. Tärkeintä siis toiminnan uudistaminen, mutta samalla myös on todennäköistä, että maakuntien määrä tulee laskemaan ja se koskettelee varmasti meidänkin aluettammme. Eilen kokoontunut Hämeen maakuntavaltuusto päätti ottaa kantaa asiaan joulukuun kokouksessaan ja Etelä-Suomen liittoutuma eli ELLI tammikuussa 08. Tarkoitus asiaa on saada eteenpäin maaliskuun loppuun mennessä niin, että tämän jälkeen uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2010 alusta. Isoista asioista siis kyse ja vaativat perusteellista ja nyt jo pitkään jatkunut pohjatyötä.

Olen täysin samaan mieltä kollegani Jari Koskisen kanssa siitä, että ensin tulee tietää tehtävät uudelle hallinnolle ja vasta sitten pohtia ja päättää se suunta minkä kanssa toimitaan. Tässä ei kuitenkaan minusta pidä edetä tunteella. Häme ei mihinkään katoa eikä hämäläisyyskään vaan nyt on kyse hallinnollisista alueista joita on syytä päivittää 2000-luvulle. Esillä on erilaisia mahdollisuuksia ja olen kuullut, että pääkaupunkiseutukin tullee olemaan tässä mylleryksessä. Jos Helsingin alueesta syntyisi oma alue niin tämän jälkeen Uudenmaan keski- ja pohjoisosalle ja Kanta-Hämeenllä voisi olla luontevat mahdollisuudet jatkaa yhdessä Helsinki-Tampere-moottoritien ja junaradan kasvukäytän varressa. Hyvin luonteva ratkaisu tässä tapauksessa. Mutta jos etelässä ei pakkaa jaeta uudestaan niin silloin esille noussee muitakin toimivia suuntia ja luontevia suuntia vaikkakin toiminnat edellä asiassa pitää edetä.

Hämeen Sanomien uutisessa maakuntajohtaja Juhani Honka pohtii myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen liittämistä. Alueemmehan ovat jo yhteistä vaalipiiriä ja TE-keskusaluetta. Hongan mukaan ns. helpoin tie ei ole välttämättä paras (HäSa 27.11.2007). Honka toteaa: ”Ei olisi katastrofi yhdistyä Päijät-Hämeen liiton kanssa, mutta kumpikin voisi hyötyä enemmän katsomalla erikseen pohjois-etelä-suuntaan. Kyllä TE-keskusten ja vaalipiirienkin rajoja pitää voida tarkistaa.” Lehden mukaan Hämeen liitto tähyääkin nyt idän sijaan etelään ja länteen. Hongan ajattelussa siis samaa kasvukäytävä ja toiminta-alueajattelua mitä itsekin olen jo ennen vaaleja ja vaalien jälkeen eri paikoissa esille tuonut. Nyt asia etenemässä ja pakko edetä – suuntaan tai toiseen.

Tänään myös pitäisi kansallisen 141-tukiasian edetä. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on näytönpaikan edessä ja tiukassa paikassa onkin. 141-tukiohjelman kestosta ja tasosta ei ole saavutettu vielä neuvottelutulosta ja nyt alkaa aikataulu painaa päälle. Tänään iltapäivällä Brysselissä Anttila tapaa jälleen maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin ja pöydällä edelleen tuen kokonaistaso ja kesto. Viljelijöiden etujärjestö MTK on aivan oikeutetusti torjunut tuen lisäleikkaukset ja sellaista tulosta ei Brysselistä pidäkään matkaan ottaa. Nyt on näytön paikka ja tekemisen paikka. Toivotaan Anttilalle voimia ja tiukkuutta – onnea ei kannata toivottaa – hyvällä onnella ei tämä asia nimittäin ratkea.

Heaarissa tänään kirjoitettiin, että Maataloustuottajien MTK pelkää Anttilan vievän Brysseliin esityksen, joka alentaisi maamme elintärkeää 141-tukea yli neljänneksellä vuoteen 2013 mennessä. Aiheestakin MTK on huolissaan ja erityisesti kansallisesta sika- ja siipikarjatuesta, jotka ajetaan MTK:n mukaan kokonaan alas vuosina 2012–2013.

Tänään toimisto- ja kirjoitustöitä aamupäivä. Kohta pitäisi siirtyä Helsinkiin ja sitten iltapäivällä talolla töitä ja mm. viikon ensimmäinen täysistunto.

….

Päivä alkaa pimentyä. Töitä kuitenkin vielä kasassa aikalailla eli syytä jatkaa. Tänään isossa salissa mielenkiintoista keskustelua mm. lisätalousarvioista ja koitan vielä kohta päästä ääneen oppisopimuskoulutuksen laajentamisesta myös virkasuhteisiin. Juuri Radio Hämeen Politiikan puhemyllystä pyörähtämään työhuoneessa. Siellä esillä Hämeenlinnan seudun kuntaliitos ja meidän Hyvinkää-Riihimäen talousalueen selvitystyön vaihe ja sitten isona asiana periaatteellinen keskustelu valtionvelasta ja sen hoidosta. Itse edustan vahvasti sitä poliittista enemmistöä joka vastuullisesti kantaa huolta maammme taloudesta ja tulevaisuudesta myös hyvinä aikoina. Tällä siis tarkoitan sitä, että nyt olisi helppo tapa levitellä rahaa ja jättää valtionvelka lapsien maksettavaksi. Näin ei minusta pidä kuitenkaan toimia. Nyt vuoden vaihteessa valtiomme velkataakka on noin 55 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että korkoja maksetaan joka vuosi noin 2,4 miljardia. Eli pelkkien lainojen korkojen hoitoon menee rahaa saman verran kuin on koko puolustusministeriön budjetti. Kyllä. Juuri näin. Eli joka vuosi korkoina karkaa taivaantuuliin noin 2,4 miljardia euroa jos lainoja ei hoideta.

Nyt kun hallitus jatkaa edellisen hallituksen kokoomuslaista talouspolitiikkaa niin tämän vuoden noin 3 miljardin lainanlyhennysten jälkeen tulevina vuosina on 150 miljoonaa euroa enemmän ns. pelivaraa. Eli lainankorot vähenevät tämän verran. Ensi vuonna lainoja on tarkoitus lyhentää 2 miljardilla eli pelivaraa ja liikkumavaraa tulee lisää noin 100 miljoonaa. Näillä toimilla varaudutaan Euroopankin laajuisesti ottaen erityisen suureen väestön ikärakenteen muutokseen ja sen tuomiin kustannuksiin. Terveydenhuollon menot kasvavat ja tarvitsemme satsauksia myös teihin ja ratoihin eli pelivaraa pitää saada.

Uskon, että näin toimii myös jokainen vastuullinen omien lainojensa kanssa. Lyhennetään silloin kun siihen on varaa vaikka vähän enemmän ja saadaan näin aikaan hieman pelivaraa jos tulee tiukempia aikoja.

Ihan näin lopputoteaman voisi todeta, että ennen lamaa meidän maamme velkataakka oli vajaa 10 miöjardia. Laman myötä se nousi 70 miljardiin ja nyt velkaa siis jäljellä noin 55 miljardia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiandet totesi Hesarissa syksyllä, että ihanteellista olisi saada valtionevlka sille tasolle jolla se oli ennen lamaa.

Nyt saliin…

….

Kello 19.59 ja juuri hetki sitten kotiin. Salissa sainkin vastuuta aivan kivasti. Kiitos siitä. Puheenvuoroja useammasta aiheesta takana. Tämän vuoden lisätalousarvioissa nostin esille samoja teemoja kuin tänään aiheen parissa esillä radiossakin. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kertoi lainan lisälyhennyksistä ja niiden ympärillä pyörin myös oman puheenvuoroni kanssa. Vastuullisen poliitikan ympärillä. Sen jälkeen vielä puheenvuoro ensi vuoden budjetin korjaukseen, jossa lähinnä käsittelin hallituksen esitystä veikkausvoittovarojen ohjauksesta liikunta ja kulttuurin. Lisäsatsauksia tämän myötä merkittävästi lisää. Lisäksi nostin esille ensi ja seuraavaksi vuodeksi tulevan 5 miljoonan lisärahoituksen yliopistoille kehitystyöhön. Nämä sellaiset nostot jotka halusin erityisesti nyt esille nostaa. Sitten vielä puheenvuoro meillä sivistysvaliokunnassakin esillä olleeseen oppisopimusuudistukseen. Nyt hallitus esittää, että tulevaisuudessa oppisopimus olisi mahdollinen työsuhteen muodosta riippumatta. Nykyisinhän virkasuhteisille oppisopimukset eivät ollet luontevasti onnistuneet ja järjestelmän ”kiertäminen” on vaatinut virkavapauksia ja vastaavaa. Nyt asia muutetaan niin, että oppisopimukset tulevat mahdollisiksi myös virkasuhteissa toimiville. Nuo puheet jälleen kokonaisuudessaan tuolla Eduskuntatyö-sivulla, jos joku haluaa tarkemmin katsoa mitä Heinonen puhui 🙂

Illansuussa saimme myös tietoa 141-tukineuvotteluista. En tiedä vielä tarkkaan sopimuksen sisältöä, mutta voittoa neuvotteluista ei tullut – ehkä enintään se Ville Itälän pelkäämä torjuntavoitto. Palataan aiheeseen kun sopimuksen sisältö ja yksityiskohdat selviävät.

Kommentit