Tiistai ja tänään eduskunnassa käsittelyyn kiistelty tietosuojalaki. Itse olen eniten ollut huolissani siitä miten tämän lain valmistelu on nyt sujunut. On huolestuttavaa, että medissa on tämän päivän Helsingin Sanomien tapaisia juttuja joissa tuodaan esille painostusta lainvalmistelua tehneiden virkamiesten suuntaan. Sinänsä lakihan ei suuresti tule muuttamaan aiemmin jo säädettyä lainsäädäntöä. Voimassa oleva lakihan on jo vuodelta 2004 ja se on antanut jo vuosien ajan yhteisötilaajille mahdollisuuden käsitellä tunnistamistietoja. Nyt kuitenkin arki on osoittanut, että edellisen hallituksen säätämä laki on ollut liian tulkinnanvarainen. Laissa ei siis ole tarpeeksi selvästi säädetty kaikista asioista ja tämä on huonontanut meidän kaikkien oikeusturvaa. Nyt onkin myös minusta erittäin tärkeää, että meillä on tarkat pelisäännöt tietosuojasta ja tätä pakkaa nyt selkeytetään. Tämä tullee hyödyttämään meitä kaikkia – niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin ja on varmasti kansalaisten etu, että laissa on tarkat pykälät siitä, mitä vaikkapa työntekijä saa tehdä ja mitä ei. Uudessa lainsäädännössähän halutaan tarketaan työnantajilla olevaa oikeutta ja tehdä heille tarkoin rajatuissa tapauksissa mahdollisuus käsitellä yrityksen koneelta lähetettyjen sähköpostien sekä verkkoliikenteen tunnistamistietoja. Ei siis missään tapauksessa viestien sisältöä. Näitä lähetystietoja voisi käyttää, kun on syytä vakavasti epäillä keskeisten yrityssalaisuuksien vuotamista tai merkittävän haitan aiheuttamista yritykselle. Eli kun tuon lainsäädännön lukee huolella niin huomaa, että julkisuudessa esitetyt väitteet taloyhtiöiden sähköpostiseurannasta yms. ovat täysin perusteettomia ja mahdottomia tämän lain nojalla.
Tässä tuollainen liikenne- ja viestintäministeriön tekemä yhteenveto julkisuudessa olleista väitteistä ja niiden oikeellisuudesta. Kannattaa tutustua siihenkin niin moni urbaanilegenda putoaa maahan.
Tässä vielä varsin mielenkiintoinen ja yksiselitteinen kokonaisuus: Kysymyksiä ja väitteitä ja niihin vastauksia.
Mielenkiinnolla odotan illan keskustelua ja katsotaan mitä salissa tapahtuu.
Jos en aivan innoissani tällaisesta edellä esitetystä 2004 säädetyn lain korjailusta tai peruslähtökohdasta olekaan niin tyytyväinen olen tämän aamun uutisiin, joiden mukaan RAY on kiinnostunut mahdollisuudesta järjestää nettipelejä. Itse nostin aiheen esille ja toiveen juuri tästä viime viikolla RAY:n ajankohtaisillassa ja on hyvä, että asia saa nyt yhä lisää julkisuutta. Emme pysty ja itse en missään nimessä edes kannata nettipelaamisen estämistä vaan kannatan sitä, että RAY ja Veikkaus elävät 2000-luvulla ja uudistuvat ja tulevat mukaan muuttuville pelimarkkinoille. Tällä hetkellä reilusti yli 100 000 nettipelaajan nettipokerieurot valuvat ulkomaille ja pois meidän yhteisestä hyvästä. Asiaa on siis syytä pohtia ja toimia. Nythän juuri uutta arpajaislakia pohtiva työryhmä tekee työtään ja toivotaan, että heidän vastaus nettipelaamiseen on KYLLÄ. Suomalainen toimija toisi pelimarkkinoille vastuullisen pelimahdollisuuden ja sellaiselle olisi ehdottomasti tilausta ja tarvetta.
Mutta nyt lakivaliokuntaan ja sitten sivistysvaliokuntaan jne. Pitkä päivä luvassa.
….
Lueskelin tuossa eilen illalla aivan tuoreita kotikuntani Lopen verotilitystietoja alkaneelta vuodelta. Niitä on nyt odotettu kunnissa ehkä vielä aiempaakin suuremmalla mielenkiinnolla ja myös muiden kuntien tilanne kiinnostaa nyt erityisesti. Alkuvuoden verotilitykset siis ovat tulleet vielä vanhoilla verokorteilla ja siis näin myös prosenteilla, mutta suuntaa ne kertovat jo hyvinkin. Meillä Lopella ainakin alkuvuoden verotilitykset näyttävät kohtuullisilta. Pelkäsin pahempaa. Edellisvuoteen verrattuna kunnallisverokertymä on alkuvuonna jopa 1,01 prosenttia plussalla, mutta yhteisöverotuotto lähes 30 prosenttia miinuksella (-28,21). Euroissa tämä tarkoittaa 44 000 euroa. Kunnallisveron kasvu on noin 40 000. Miinusta tammi-helmiikuulta 2 270 euroa. Eli vielä kohtuullisesti etenee, mutta katsotaan nyt vielä eteenpäin kun seuraavia tilityksiä tulee. Näitä on tärkeä ja mielenkiintoinen nyt seurata ja toisaalta pitää olla valmius myös toimenpiteisiin jos kehitys muuttuu.
….
Päivä eduskunnassa pikkuhiljaa valmis. Päivällä laki ja sivistysvaliokunnan jälkeen sain vieraakseni veljeni perheineen ja veljen kanssa vielä osallistui illansuussa nyt jo kolmanteen eduskunnan syöpäverkoston seminaariin. Äärimmäisen mielenkiintoinen seminaari myös tällaiselle maalikolle vaikka hieman pelottavalta tuntuukin aina näiden jälkeen. Kuinka lähellä se meitä kaikkia onkaan. Tärkeää olisi minusta nyt ennen muuta päivittää maamme syöpästrategia ja saada mm. eri kunnissa asuvat ihmiset tasavertaiseen asemaan mm. suolistosyöpien seulonnan suhteen. On käsittämätöntä, että tällainen asia voi olla kuntien pöydissä säästökohteena. Ehkä päätäntävalta pitäisi siirtää toisaalle. Minusta pitäisi.
Nyt juuri eduskunnan istuntosalista pois. Omassa puheenvuorossa esitin, että ministeriö asettaisi nyt viestinnän tietosuojalain toimivuutta seuraamaan oman erityisen seurantaryhmän. Tämä olisi nyt kaikkien kannalta paras ja oikea ratkaisu. Ilmassa on ollut niin paljon huhuja, väitteitä ja myös täydellisen vääriä olettamuksia, että olisi tärkeää luottamuksen vahvistamiseksi asettaa tällainen seurantaryhmä seuraamaan miten laki toimii ja tarpeen mukaan niin kuin nytkin korjaamme edellisen 2004 hallituksen lainsäädäntöä esittää myös tulevaisuudessa korjaustarpeita jos niitä huhujen esittämällä tavalla ilmenee. Toivotaan, että näin voitaisiin toimia.
Mutta nyt kello jo puoli kahdeksan ja aika kohta lähteä kotia kohden. Jätin juuri myös eduskuntakysymyksen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteutumisesta ja ohjeistuksesta. Esitys tiedotteena Uutiset sivulla ja pian myös Eduskuntatyö -sivulla kokonaisuudessaan. Aihe vaatii nyt vielä työtä ja tiedotusta. Sitä peräänkuulutan nyt ministeriltä. Aihe myös esillä mukavasti mediassa. Tästä mm. Hämeen Sanomien juttuun.
….
Hetki sitten saimme julkisuuteen myös virallisesti hallituskautemme puolivälin etapin päätöksiä. Yhtenä keskeisenä tehtävänä tai haasteena meillä on ollut jo jonkin aikaa se miten voimme tulevaisuudessa kustantaa hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut. Huoltosuhde muuttuu rajusti kun väki ikääntyy. Eli yhä pienempi työssäkäyvä väki ”kantaa vastuuta” suurimpina veronmaksajina. On totta, että eläkkeelle siirtyvät ovat osansa maksaneet ja kustantaneet ja juuri siksi meillä onkin nyt suuri tehtävä ja haaste antaa heille kaikille arvoisensa elämä myös työuran jälkeen. Jos haluamme hyvinvointipalvelut ja eläkkeet ja kaikki totutut etuudet turvata myös huomenna ja ylihuomenna on keskeisen tärkeää, että työllisyysasteemme nousee nykyisestä noin 68 prosentista 75 ja mielellään jopa ylikin. Itseasiassa tästä aiheesta puhuin itse varsin paljon ja painokkaasti jo ennen eduskuntavaalejakin ja olenkin nyt tyytyväinen, että asiaan tartutaan. Tämä tarkoittaa siis nimenomaan sitä, että meidän pitää saada väki pysymään kauemmin töissä, mutta myös tulemaan noin vuotta aiemmin työhön opiskelemasta.
Nyt opetusministeri Henna Virkkunen onkin määrätietoisesti tarttunut tähän haasteeseen ja mm. yliopistojen opiskeluvalintaa tullaa uudistamaan niin, että se suosii tai ei ainakaan laita huonompaa asemaan uusia ylioppilaita. Tämä on tärkeää ja järkevää. Olen myös iloinen siitä, että Virkkusen johdolla myös ryhdytään uudistamaan opintotukikokonaisuuttakin niin, että opiskelut etenevät. Yksi tärkeä on se, että opintotuki on riittävä ja ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteen mm. perheelliset, mutta myös se, että opintotuki ei ole este mm. työnteolle opiskelun rinnalla. Kun vaatimus opintojen etenemisestä on riittävä on aivan sama tekeekö nuori töitä tai ei. Se on hänen henkilökohtainen päätöksensä ja usein myös satsaus tulevaisuuteen työkokemuksen kautta. Itse siis toivon, että turhanpäiväisestä opintotukien takaisinperinnästä päästää eroon. Laitetaan katse tiukasti opintojen etenemiseen ja kannustavuuteen aiemman rankaisuajattelun sijaan. Tärkeää on kuitenkin se, että opintotukikokonaisuus on sellainen, että se myös mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun niin että työnteko ei ole pakko vaan oma valinta.
Samalla hallitus päätti myös nostaa työeläkkeelle jäämisen alaikärajan nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä on kova päätös, mutta välillä on myös oltava rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä. Itse olen tähänkin valmis jos näillä toimenpiteillä voimme osittain olla turvaamassa vanhemmillemme ja isovanhemmillemme ja lapsillemme tärkeimpiä palveluita ja arvokasta elämää. Tiedän, että mekkalaa tästä riittää, mutta valintoja on tehtävä. Jyrki Katainen totesikin aivan oikein, että ”uudistukset tehdään koskemaan eläkeikää, jotta niiden ei tarvitsisi koskea eläkkeitä”. Tärkeää on myös se, että nyt tällaisessa taloustilanteessa emme muuta varhaiseläkejärjestelmiämme. On tärkeää ylläpitää myös turvaa ja luottamusta huomiseen. Olen tähän tyytyväinen, että maltti varhaiseläkkeiden kanssa säilyi.
Riihessä myös otettiin esille tuo meidän toivoma Toimiva terveyskeskus -asia. Mm. lääkäripulaan tullaan puuttumaan mm. niin, että opiskelijoiden yhdeksän kuukauden lääkäriharjoittelu tehdään tulevaisuudessa terveyskeskuksissa. Nykyisinhän sen on voinut tehdä myös yksityisissä terveyspalveluissa. Tällaista ratkaisua on kunnissa odotettu ja kaivattu.
No tässä nyt lyhyesti näitä päätöksiä. Asiaan palailen tässä vielä hieman laajemminkin.