Tiistai, 23.11.2010

Blogi, tiistaina 23.11.2010

Sain juuri tiedon, että perustuslakivaliokunta ei saa lausuntoaan haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta tänään valmiiksi. Asia oli jäänyt kokouksessa pöydälle ja siihen valiokunta palaa torstaina. Edelleen siis toivoa siitä, että koko asetus nyt laitettaisiin romukoppaan ja tehtäisiin kokonaan uusi. Tämä olisi minusta ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa kun näyttää yhä vahvemmin siltä, että parsimalla ei asetusta saada enää kuntoon ja lisäksi on hyvin kyseenalaista toimintaa tehdä ylimpäätään näin velvoittavaa säädäntöä asetustasolla. Asia pitäisi nyt valmistella huolellisesti ja tuoda se sitten ensi keväänä laintasolla hyväksyttäväksi. Itse asetuksen tavoitteista kun olemme varsin samaa mieltä.

Itse olen tässä miettinyt mm. tilannetta missä vanhaan kiinteistöön on asennettu pienpuhdistamojärjestelmä ja kiinteistö vaihtaa omistajaa. Uuden omistajan myötä kahden hengen käyttö kasvaakin 5 henkiseen perheeseen. Jätevesiasetus on kirjoitettu niin että puhdistuksen pitää täyttyä koko ajan eikä poikkeuksia suvaita. Siis käytännössä jos laite ei täytä asetuksen vaatimuksia on laite vaihdettava toiseen. Uskomatonta.

Itse kannattaisin selkeästi toisenlaista lähestysmistapaa koko asiaan. Lähtisin liikkeelleä puhdistusvaatimuksista mitkä on pohdittu alueille missä ei vesistöjä ole lähellä eikä pohjavesien pilaantumismahdollisuus ole ilmeinen. Tämän jälkeen sitten tällaisille alueille asetettaisiin tiukentavia vaatimuksia. Siis ajatus kääntyisi totaalisen toisinpäin. Nyt kun nuo lievennykset eivät tulleet arkipäivään oikealla tavalla ja asiaa on tulkittu kovin eri tavalla eri puolilla maata.

Mutta toivo vielä siinä, että asia saadaan kaadettua ja kokonaan uuteen uskoon. Ja voin kyllä kertoa, että täällä talossa vahvasti ihmetellään ympäristöministeri Paula Lehtomäen suoraansanoen jänkkäpäistä asennoitumista asetukseen. Jopa keskustalaisista hyvin monet ihmettelevät miksi hän puolustaa asetusta henkeen ja vereen. Niin ihmettelen minäkin. Olisi kaikkien etu, että työ tehtäisiin uudestaan, otettaisiin opiksi koetusta ja olen myös varma, että Lehtomäki ja keskustakin saisi käännettyä tämän asian niin voitokseen. Minä ainakin lupaan antaa kiitosta jos järki vielä voittaisi.

….

Eduskunnassa siis uusi viikko jo käynnissä. Seuraavaksi sivistysvaliokuntaan ja päivän ohjelmassa myös illalla Hämeen Kokoomuksen piirin syyskokous Hausjärvellä. Tulemme hieman linjaamaan tulevaakin.

….

Lupasin palata tuohon turvekeskusteluun vielä. Hämeen Sanomissa oli siis 18.11.2010 sivun kokoinen juttu otsikolla ”Turve sähköistää keskustelun”. Jutussa viitattiin taannoiseen meidän Hämeen kansanedustajien radiokeskusteluun. Uutisessa koneurakoitsija Mikko Ylöstalo kertoo kutsuneensa meidät vierailulle hämäläiselle turvesuolle. Lehdessä hän toteaa, ”Heinonen sanoi tulevansa ehkä tammikuussa”. En ymmärrä miksi hän antaa tällaisen kuvan. 

Nimittäin välittömästi hänen yhteydenottonsa jälkeen sovimme vierailun Vapon turvesuolle Tervakoskelle. Vastasin välittömästi hänen vierailupyyntöönsä viestillä ”Mielelläni tulen tutustumaan toimintaanne. Loppusyksyn kalenteri on nyt jo täynnä, mutta miten sopisi maanantai 10.1.2011? Tuolloin pääsisin päivänvalolla.” Tämän hän kuittasi sopivan ja sovimme vielä aloitusajan ja olevamme lähempänä yhteydessä ajo-ohjeiden ja muiden käytännön järjestelyjen osalta. Eli todellakin olen menossa tutustumaan heidän toimintaansa. Luonnollisesti. Erittäin suurella mielenkiinnolla. 

Haluan kuitenkin itse aiheestakin sanoa muutaman sanan. Kyseessä oli siis turpeennoston vaikutuksista soiden välittömässä läheisyydessä oleviin vesistöihin, lähijärviimme. Kyseisen radiokeskustelun jälkeen sainkin lukuisia yhteydenottoja, joissa ihmiset vahvistivat turvesoiden aiheuttamat ongelmat lähijärvilleen ja kiittivät aiheen nostamisesta keskusteluun. 

Valtakunnallisesti turpeen osuuden vesistöjen ravinnekuormasta on laskettu olevan alle yhden prosentin luokkaa. Näiden lukujen valossa turvetuotannon vaikutus koko Suomen vesistöihin on vähäinen, mutta on syytä ottaa huomioon, että nämä ovat koko maan keskimääräisiä lukuja. Ministeri Iiro Viinasen sanoin: ”Tulisi muistaa, että tuho on paikallisesti täydellinen, jos järvi turvemössöllä pilataan. Esitetty keskiarvo kokonaiskuormituksesta ei kerro mitään, mutta saa asian näyttämään hyvältä.” 

Kuten Hämeen Sanomien jutussa todetaan, ongelmaan on herätty kunnolla vasta 2000-luvulla. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla turvesoiden vedet laskettiin suoraan järviin ja tämä näkyy edelleen vesistöjemme kunnossa. On totta, että nyt jo joillain turvetuotannossa olevista soista vesien käsittelyyn kiinnitetään riittävää huomiota, mutta ongelmia on edelleen. Turpeennoston vesikuormitusta tulisikin nyt seurata tarkasti, eikä vain typen ja fosforin osalta, vaan myös kiintoainepäästöjen osalta. Ympäristölupien ehtojen tulee olla riittävät ja niissä pitää vaatia toimenpiteitä lähivesistöjen kuormituksen estämiseksi. Tässä työssä on viranomaisilla tärkeä rooli, mutta myös tuottajilla ja etunenässä maan suurimmalla turvetuottajalla VAPO:lla. Nyt on viimeinen aika herätä, ja monien järvien osalta olemme jo auttamattomasti myöhässä. 

Voi myös hyvin kysyä, että kenellä on vastuu jo vakavasti rehevöityneistä, turvesoiden alapuolella sijaitsevista lähijärvistämme. Esimerkiksi huoltoasemien kohdalla toimitaan niin, että vuosienkin takaisten päästöjen vuoksi saastuneiden maiden puhdistuksesta vastaa saastuttaja, vaikka velvoitetta ei vuosikymmeniä sitten ollut voimassa. Mikä on siis toimijoiden vastuu järvien pilaamisessa? 

Itse kannatan vahvasti sitä, että tulevaisuudessa kaikki niin turvesoiden kuin muutkin ihmisten järviin tekemät ja johtamat ojat varustetaan laskeutusaltain. Laskeutusaltaat eivät ole autuaaksi tekeviä, mutta niistä on kiistatta apua lähivesiemme suojelussa. 

Suomi on tunnettu tuhansista, puhtaista järvistämme. Tämän kansallisomaisuuden säilyttäminen tulee olla tavoitteemme jatkossakin, vaikka se vaatisi lisäpanostuksia vesiensuojeluun myös turvetuotannossa. 

Keskustelu tästä varmasti jatkuu…

….

Kello jo 14.43 ja juuri kahvitauolle istunnosta. Valiokunnat takana kuin myös yksi tapaaminen opiskelijoiden ajankohtaisten asioiden parissa. Mielenkiintoisia uusiakin linjauksia ja pohdintoja joista varmasti tulemme vielä kuulemaan. Mutta nyt kahvikuppi ja takaisin istuntoon.

Kello jo puolenyö ja juuri kotiin. Tänään siis täysistunnosta Hausjärvelle Hämeen Kokoomuksen syyskokoukseen. Piirikokous valitsi minut jatkamaan yksimielisesti Hämeen Kokoomuksen puheenjohtajana ja tuntui hyvältä saada vankka yksimielinen tuki parin vuoden työn jatkolle. Piirihallitus uusiutui jonkun verran, mutta riviin jäin monta vankkaa ja ahkeraa tekijää ja uudet tuovat aina jotain uutta niin uskon, että sekoitus aikalailla nappi. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Marjo Kotioja-Partanen Forssasta ja Merja Vahter Lahdesta. Taloudenhoitajaksi valittiin Helena Maattola Hollolasta ja piirihallituksen muiksi jäseniksi Risto Kalermo Heinolasta, Hannu Kaasinen Nastolasta, Sirpa Tilander Hartolasta, Taina Noopila Riihimäeltä, Timo Saviniemi Hämeenlinnasta, Tapio Rytilä Lahdesta, Ilkka Viitanen Hämeenlinnasta ja Jutta Äijälä Hämeenlinnasta. Samalla hyväksyimme ensi vuoden budjetin ja toimintasuunnitelman ja myös kannanottomme Hämeen liikennehankkeista.

Tässä vielä tuo piirikokouksemme kannanotto:

Hämeen Kokoomus haluaa vaalipiirin liikennehankkeet mukaan kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin 

Hausjärvellä tänään kokoontunut Hämeen Kokoomuksen syyspiirikokous nostaa Hämeen vaalipiirin liikennehankkeet vahvasti esille ensi kevään hallitusneuvotteluihin. 

Hämeen Kokoomus pitää tärkeänä, että Hämeessä kootaan nyt kaikki voimat yli maakunta- ja puoluerajojen ja nostetaan hämäläiset liikenne- ja infrahankkeet vahvasti mukaan neuvottelupöytiin. Hankkeita löytyy eri puolilta Hämettä, mutta parhaaseen tulokseen päästään yhtenäisellä viestillä. 

Kilpailu liikennehankkeiden rahoituksesta tulee tiukkenemaan entisestään ja nyt pitää huolehtia, että hämäläiset hankkeet etenevät. 

Hämeen Kokoomuksen kärkihankkeita ovat Päijät-Hämeessä Lahden eteläisen kehätien osuus sekä laajemmin itä-länsi- suuntaisen liikenteen kehittäminen Valtatie 12:n osuudella. Myöskään Valtatie 24 Lahden ja Vääksyn välillä ei suorituskyvyltään vastaa nykyisiä liikennemääriä. 

Kanta-Hämeen puolella on Valtatie 2:lla huolehdittava Helsinki-Forssa –välisen tieyhteyden peruskorjauksen loppuunsaattamisesta sekä koko Hämeen aluetta palvelevien Kymppitien ja Kantatie 54:n kehittämisestä. 

Raideliikennehankkeista Hämeen Kokoomus nostaa hallitusohjelmaan Helsinki-Tampere –pääradan välityskyvyn parantamisen sekä uusina raideyhteysvarauksina selvitykset Helsinki-Forssa-Pori –junayhteyden ja raideyhteyden myös Lahdesta Heinolan kautta pohjoiseen. 

Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen liikennehankkeista päätettäessä on huomioitava myös valtaväyliä pienempien kanta-, seutu- ja yhdysteiden peruskorjaustarve. Hämeessä on lukuisissa eri kunnissa paljon pieniä liikenneväyliä, jotka vaativat viimeistään nyt peruskorjausta kuten myös lukuisat huonokuntoiset sillat. 

Hämeen Kokoomus kutsuu kaikki Hämeen vaalipiirin kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat yli puoluerajojen mukaan nostamaan vaalipiirin liikennehankkeet vahvasti esille yhteistyössä maakuntaliittojen ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Vain yhteistyöllä on mahdollisuus saada näitä asioita eteenpäin, viestin Hämeestä pitää olla vahva ja yksituumainen. Liikennepolitiikan kokonaisuudessaan mm. perustienpidon ja radanpidon tulee olla yksi hallitusohjelman painopistealue.

….

Mutta nyt kello jo niin paljon ja nettiyhteys hieman tukkoinen, että luovutan. Jätevesiasetusta väänsimme tänäänkin ja edelleen olen toiveikas, että koko ”paskalaki” kaatuu. Näyttää siltä, että näin voi hyvin vielä torstaina käydä. Asia kuumentaa tunteita ympärimaan ja kiitos tänäänkin jälleen useammasta viestistä ja puhelinsoitosta liittyen aiheeseen. Useampi kiitteli, että kokoomus sentään asiaa haluaa korjata. Selkeää pettymystä keskustaan ministeri Paula Lehtomäen kautta. Ymmärrän hyvin vaikka keskustassakin mm. Hannu Hoskonen on tehnyt ansiokkaasti samaa työtä kanssani sopan selvittämiseksi. Tosin hän on jäänyt omassa ryhmässä kovin yksin. Valitettavasti ja vielä saanut kovaa kritiikkiä niskaansa, vaikka tässä kritiikkiä ansaitsee kyllä itse tuon kritiikin antaja. Ja hänellä olisi valta ja mahdollisuus tämä kerralla korjata.

Mutta huomenna palaan. Ja myös hieman kuvia illan piirikokouksesta. 


Kommentit