Tänään vietetään autotonta päivää ja se näkyy varsinkin Helsingissä. Perusidealtaan minusta päivä on aivan hyvä ja paikallaan, mutta samaan aikaan on kyllä muistettava, että pitkienetäisyyksien maassa myös oman auton käyttö on monelle välttämätön asia. Autoa tarvitaan jo esimerkiksi vajaan 100 kilometrin päässä Helsinkiä työmatkoihin ja se pahimmalla tavalla kertoo tilanteen vaikeuden. Esimerkiksi omasta kotikunnastani Lopelta työmatkat pääkaupunkiseudulle vaihtelevine työaikoineen on käytännössä täysin mahdotonta. Tänään autottoman päivän päätapahtuma järjestetään aiemman Espanpuiston sijaan Kampin Narinkkatorilla. Siellä tarkoitus tänään myös ehtiä piipahtamaan. On hyvä, että julkisenliikenteen kehittämisestä puhutaan ja sen eteen tehdään työtä, mutta vielä on paljon tehtävää.
Eilinen kunnanhallituksen kokous on aiheuttanut aikalailla keskustelua ja kiitokset myös viesteistä ja palautteesta mitä olette lähettäneet. Yritän tänään aamupäivän aikana vastata teille kaikille. Toivotaan myös, että lehdet käyvät nyt tuon asian kokonaan ja huolella läpi. Ainakin aamuisesta Hämeen Sanomista sai hieman vajavaisen tiedon eilisillan kokouksen kulusta ja esityksistä ja niiden käsittelystä. Aiheeseen tulemme palaamaan varmasti.
Vaalirahakohun yksi huolestuttavimmista asioista on nyt vasta julkitulleet säätiöiden antamat tuet. Erityisen huolestuttavaa on se, että nyt on jaettu Matti Vanhasen kampanjaan sellaista rahaa joka on tullut RAY:n ja sen käyttö tällaiseen on ollut ja on ehdottoman kiellettyä. Nämä Keskustaa lähellä olevat säätiöt eli Nuorisosäätiö ja Kukkaissäätiö rikkoivat myös omia sääntöjään antamalla avustuksia keskustapoliitikoille. Mediassa olleen tiedon mukaan nämä säätiöt ovat rahoittaneet ainakin pääministeri Matti Vanhasen presidenttikampanjaa ja myös itse säätiön hallituksen puheenjohtajan Antti Kaikkosen vaalikampanjoita. Nuorisosäätiö rahoittaa toimintaansa oikeastaan pitkälti vain juuri RAY:n sekä valtion avustuksilla ja esimerkiksi presidentinvaalivuonna säätiö sai RAY:ltä peräti 1,7 milj. euroa. Tämän rikkomuksen seurauksena onneksi RAY eli Raha-automaattiyhdistys ilmoitti heti lopettavansa ns. yleisavustusten jakamisen säätiöille ja siirtyvänsä vain erityisavustuksiin, joita on helpompi valvoa. Hyvä näin vaikka toisaalta harmi, että tällaiset rikkomukset vaikeuttavat myös oikein ja rehellisesti toimineiden säätiöiden työtä. Mutta nyt ei ole kyllä mitään muuta tietä kuin se, että nämä saadut laittomat vaalituet palautetaan. On myös syytä selvittää kyseisten ja muidenkin säätiöiden talous nyt huolellisesti ja olla valmis myös takaisinperintöihin jos tällaisia selkeitä rikkeitä löytyy.
….
Kello 13.31 ja juuri pieni tauko. Päivä ollut aikamoista härdelliä ja vielä palohälytys sotki sivistysvaliokuntamme kokouksen ja keskeytti sen toviksi. No onneksi turha- tai väärähälytys ja työ pystyi jatkumaan. Eilinen kunnanhallituksen kokous liittyen kouluverkkoomme on kirvoittanut aikalailla mielipiteitä ja yhteydenottoja. Yksi laittoi tuossa palautteena kommenttini siitä kun aikanaan Lopella lakkautettiin Sajaniemen koulu. Olin jonkun lehden siteerauksen mukaan todennut silloin, että ”Rahasta ei ole kyse, eikä säästöä saada aikaan koulun lopettamisella, sillä perustelut ovat ensisijaisesti pedagogisia”. Näin silloin olikin. Kun muistamme minkä verran Sajaniemen koulussa oli oppilaita lopettamishetkellä (muistaakseni reilusti alle 15) ja vain yksi opettaja kantoi vastuun opetuksesta 1-6 luokilla. Niin näin se minusta oli ja allekirjoitan tuon sitaatin edelleen. Mutta on totta, että kouluverkkoa pitää voida tarkastella pedagogisten perusteiden lisäksi myös taloudenkin näkökulmasta ja näin olen itse aina tehnytkin. Nyt taloustilanne on entistä ahtaampi ja jos haluamme nyt kuntamme itsenäisenä säilyttää niin se tarkoittaa sitä, että meidän tulee suhteuttaa palvelumme sellaisiksi, että reilun 8000 asukkaan hartiat riittävät niiden kantamiseen. Se tarkoittaa valitettavasti sitä, että korkealle laadulle joudumme sanomaan hyvästit ja karsimaan nykypalveluita tulevaisuudessakin. Mutta itse en voi hyväksyä sellaista toimintatapaa missä esimerkiksi koulut nyt lopetetaan tietämättä aidosti mitä se tarkoittaa päivähoidon ja esiopetuksen näkökulmasta. Tämän selvityksen tulemme vaatimaan vielä valtuustossa enkä suinkaan nyt tarkoita sitä, että laskelma voisi tehdä viikossa. Siihen en usko. Mutta kiitos palautteista ja vastailen niihin jälleen tässä tämän päivän aikana. Jatketaan hyvää keskustelua ja yhteydenpitoa.
Mutta nyt siis päiväkahvit juotu ja kohta alkaa täysistunto. Aikamoinen päivä vielä edessäkin.
…..
Päivä eteni hyvin ja mielenkiintoinen keskustelu tänään käytiin mm. kuntien tulevaisuudesta ja mm. kuntaliitoksista. Uusien linjauksien mukaan kuntaliitos voidaan jatkossa tehdä myös ilman kuntien yhteistä maarajaa eli kummalliset kaistaleratkaisut jäävät historiaan ja esimerkiksi vesiraja kelpaa. Mielenkiintoinen linjaus on myös se, että tulevaisuudessa hallitus voisi päättää kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, vaikka kyseisen kunnan valtuusto olisi liitosta tai luovusta vastaan. Mutta sen sijaan koko kunnan pakkoliitos toiseen kuntaan ei olisi jatkossakaan mahdollista. Mutta ehkä kuitenkin kiivain keskustelu käytiin PARAS-lain nykyhenkilöstön viiden vuoden suoja-ajasta. Nykyisinhän homma etenee niin, että kuntaliitoksissa ja muissa vastaavissa kuntaorganisaation fuusioissa nykyhenkilöstölle tulee taata työ viideksi vuodeksi. On totta, että tämä betonivirka-säädös on tehnyt monesta uudistuksesta taloudellisesti lähes kannattamattoman ja ehkä olisi syytä pohtia sen järkevyyttä tulevaisuudessa. On kuitenkin mahdoton perustella, että esimerkiksi kymmenen tai vaikkapa vain viiden tai neljän kunnan kuntaliitoksessa kunnanjohtajien paikat tai palkat kuitenkin turvattaisiin. Itseasiassa tämähän ei oikeastaan koske kuin juuri näitä ylimpiä ja keskeisimpiä virkoja sillä opettajille, hoitajille ja muille suorittavalla tasolla työtä tekeville löytyy varmasti työtä jatkossakin vaikka organisaatioita ja hallintoa uudistettaisiinkin. Itse olisin valmis pohtimaan siis tuota viiden vuoden säädöstä.
Tänään myös kokoonnuimme oman sivistyspuolen työryhmämme kanssa tapaamiseen opetusministerimme kanssa. Kävimme läpi tulevia syksyn ja talven asioita ja valmistelun nykytilannetta ja paljon tämänkin talven aikana tullee tapahtumaan. Niihin palaan kun asiat etenevät ja tulevat käsittelyyn. Näistä ensi vuoden talousarvioasioista voisi kuitenkin tässä nyt todeta sen, että ensi vuonna tulemme ohjaamaan yli 60 miljoonaan perusopetukseen ns. ikäryhmien pienentymisestä säästyvää rahaa. Tämän rahan palautus tai käyttö perusopetuksen laadun parantamiseen oli muuten myös edellisen hallituksen linjaus, mutta se ei oman päätöksensa mukaan kuitenkaan niin toiminut. Nyt Sari Sarkomaan ja sittemmin Henna Virkkusen johdolla nykyhallituksen uusima lupaus on lunastettu ja ensi vuonna rahaa saadaan merkittävästi mm. koulujen kerhotoimintaan, erityisopetukseen, opetusryhmiin sekä kaikkien opettajien pakolliseen täydennyskoulutukseen. Tästä vuodesta poiketen tulemme kuitenkin muutamaan tuotan opetusryhmien pienentämiseen suunnattua jakoperustetta niin, että käytössä olevan 30 miljoonaa euroa tullaan jakamaan hakemuksien kautta. Ei siis tämän vuoden tasajaon tapaan kaikille kunnille ns. valtionosuuksien pohjissa. Tätä itseasiassa esitimme jo viime vuonna, mutta silloin se ei mennyt läpi, mutta nyt siis meni. Tarkoitus on siis kontrolloida vielä tarkemmin, että tämä raha mennee sinne mihin se on tarkoitettu ja kunnat joutuvatkin ensi vuonna raportoimaan myös jälkikäteen miten raha on käytetty.
Itse olen siis sitä mieltä, että tämä nyt käyttöönotettu malli on kuitenkin tämän vuoden käytäntöä parempi. Siitäkin huolimatta, että tänäkin vuonna yli 370 kunnasta 80 prosenttia ilmoitti käyttäneensä rahat kokonaan tai osittain ryhmäkokojen pienentämiseen. Mutta sitten taas kuitenkin 18 prosenttia kunnista ei kohdistanut rahaa opetusryhmiin. Osalla toki syynä se, että ryhmät olivat jo pieniä. Ja vain kolme prosenttia kunnista ei suunnannut rahaa lainkaan opetustoimeen.
Tällä hallituskaudellahan muuten selvitettiin vasta ensimmäistä kertaa myös se minkä kokoisia kuntien koulujen luokat ovat. Oli aivan käsittämätöntä, että aiemmin ei tällaista selvitystä oltu tehty. Nyt selvityksestä tehdään säännöllinen jatkumo ja jo ensi vuonna on tarkoitus tehdä uusi selvitys ja tästä eteenpäin noin kahden vuoden välein seurata miten luokkakoot muuttuvat. Itse tosin pelkään, että merkittävästä valtion lisätuesta huolimatta koulujemme luokkakoot nyt hetkittäin kasvavat, mutta toivotaan, että saamme mm. uusien perusopetuksen laatukriteerien myötä luokkakoot pienenemään lähemmäksi 20-25 maksimiluokkakokoja. Se on oma tavoitteeni läpi maan.
Koulupuolella työstämme paraikaa myös uutta tuntijakoa peruskouluun ja myös uuden perusopetuslain ja erityisesti siitä erityisopetuksen lainsäädännön uudistustyö on käynnissä. Ne isoja töitä tälle syksylle. Mutta tämä tällä erää sivistyspuolen ajankohtaisista aiheista ja muihin siis palaan mahdollisimman pian.
Talouspuolella tänään valtiovarainministerimme Jyrki Katainen pohti taloutemme nykytilaa. Aivan oikein Financial Timesin haastattelussa Jyrki nosti esille keskustelun tarpeen EU:n laajuista keskustelua elvytystoimista irtaantumisesta. Itse aiheeseen otin kantaa viime viikolla eduskunnassa budjettikeskustelussa Tapiola-pankin talousennusteiden valossa ja niiden esillenostama viesti kutakuinkin sama kuin tänään Jyrkin. Eli elvytyksestä irtautuminen ei ole välttämättä ajankohtaista vielä, mutta siihen pitää yhdessä valmistautua. Samalla Jyrki toisti tulevaisuuden tilannettamme toteamalla, että koko Euroopassa on eläkeikää nostettava kuten myös verotusta. Jyrki totesi, että ”koko eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja kilpailukyvyn tulevaisuus riippuu nyt siitä, kuinka hyvin ja kuinka nopeasti pystymme luomaan elvytyksestä irtautumisstrategian. Se on poliittisesti vaikeaa, mutta meillä ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa. Meidän on tehtävä hyvin kivuliaita ratkaisuja tulevina vuosina, kunhan talous taas kääntyy nousuun”.
On hyvä, että näistä vaikeistakin aiheista uskalletaan nykyisin puhua avoimesti ja rehellisesti ja että rahaministerimme kantaa huolta aivan uudella tavalla tulevaisuudestamme. Itse ainakin uskon, että meistä valtaosa kuuntelee mieluummin realistisia tilannearvioita ja kuvauksia tulevasta, kuin unelmahöttöä, jolla ei ole mitään totuuspohjaa tai mahdollisuutta edes toteutua. Itse ainakin näin.
…
Tänään illalla tapasin vielä hyvän ystävän vuosien takaa. Kävimme läpi hieman korkeakoulujen tilannetta ja uudistuksia erityisesti ammattikorkeiden osalta. Erittäin mukava tapaaminen ja antoisakin. Mutta nyt päivän lehdet ja sitten nukkumaan. Kello jo kuitenkin taas 21.32.