Tänään se on sitten takaisin businekseen päivä. Eli paluu arkeen myös Helsingissä ja paluu eduskuntaan. Tänään aamusta nyt ensin toki aamukahvittelut Lopella ja sitten autonnokka kohti eduskuntaa ja siellä puoluehallitukseen. On upea nähdä vaalitauon jälkeen kavereita ja toki haikea mieli monen ystävän takia jotka eivät nyt tässä tsunamissa paikkaansa saaneet uusittua. Tsemppiä heille ja ajatuksia. Mutta meidän on pakko jatkaa ja sen myös teemme.
…
Kello 22.24 ja päivä pakettiin. Tosin tänään jo illan sain olla kotona ja se tekikin hyvää. Päivä kuitenkin ensin eduskunnassa jo uuden eduskuntakauden asioiden parissa ja puoluehallituksessa. Puoluehallituksessa upea tunnelma kun saimme juhlistaa puolueemme nousua historian ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Se on kova jytky. Jyrki Kataisesta tulee maamme pääministeri ja se on onni ja pelastus. Edessämme nimittäin vaikeat ajat ja jos joskus niin nyt tarvitaan vastuunkantajaa ja rohkeaa päättäjää. Sellaista Suomi on kaivannut jo muutaman vuoden. Kaksilla rattailla ajava pääministeri ei vain yksinkertaisesti ole toiminut.
Toki puoluehallituksessa pientä haikeuttakin. Hyvä ystävä Suvi Linden oli yksi vaaleissa pudonneista ja hetki olikin tunteikas kun Suvi käytti kiitospuheensa. Mainettaan paljon parempi. Arvostan.
Mutta sitten kävimme läpi tilannetta piireittäin ja merkille pantavaa oli esimerkiksi se, että vaikka Helsingissä onnistuimme lisäämään äänisaalista 2007 vaaleista niin siitä huolimatta menetimme kaksi edustajanpaikkaa. Ja meillä Hämeessäkin miinusta edellisvaaleihin vain vajaa 1200 ääntä ja menetyksenä yksi paikka. Ja sama neljä paikkaa olisi itseasiassa näissä vaaleissa tarvinnut meillä Hämeessäkin selkeästi suurempaa äänipottia kuin 2007 vaaleissa tarvittiin. Ja toisaalta kun nyt valtakunnallisesti menetimme 18 000 ääntä niin paikoissa se tarkoitti miinus 6 paikkaa. Ja samaan aikaan kristilliset menettivät 16 000 ääntä ja sillä vain yhden paikan. Eli se siitä reiluudesta ja hieman ehkä vastausta Päivi Räsäsen ainaiselle valitukselle, että nykyinen vaalilaki on epäreilu pienille puolueille. Joskus niin ja joskus näin. Taitaa toimia kuitenkin aika hyvin keskiarvona.
Hieman tässä keskustelussa on toki hymyilyttänyt myös Jungnerin ja SDP:n hehkuttama Jutta-Hurmos. Lähes 2,5 prosenttiyksikön kannatuksen pudotuksella toisissa vaaleissa peräkanaa on minusta ainakin vaikea löytää aiheita hurmokseen. Mutta mielikuvan muodostamista varmaan sekin.
Keskustelu varmasti jatkuu ja samasta aiheesta puhuimme tänään myös Ylen Politiikan Puhemyllyssä. Itse uskon, että hallitus tästä rakentuu ja tärkeimmät kysymykset heti alkumetreillä hallitustyöskentelyn pelisäännöt, EU:ssa olo tai sieltä irtaantuminen ja kolmantena maamme talous ja verotus. Ei siis aivan helppoja paloja purktavaksi. Nyt punnitaan vastuunkanto tosissaan sloganeiden sijaan.