Lastensuojelun keinoja tulee edistää entisestään ja siksi lainsäädännön ensisijainen lähtökohta pitää aina olla lasten suojeleminen ja auttaminen. On siis helppo yhtyä myös niihin vaatimuksiin joita on esitetty kirkkoa kohtaan ja vaadittu heiltä aloitteellisuutta lasten suojelemiseksi. Mutta meillä lainsäätäjinä pitää olla myös valmnius tarttua toimeen jos näin ei tapahdu. Lainsäädäntöteitse pitää olla valmius rikkoa myös rippisalaisuus jos ja kun lapsen etu sitä maassamme vaatii. Mutta olen vakuuttunut, että kirkon kannalta on parempi olla tässä asiassa itse aloitteellinen ja hoitaa epäkohta kuntoon.
Kyse siis rippisalaisuudesta, joka on myös kirkossa koettu ongelmaiseksi. Rippisalaisuus on salannut ja jopa käytännössä pakottanut kirkon muutkin työntekijät kuin papit vaikenemaan kauheuksista uskalluksen puutteen takia ja pedofiilit ovat saaneet suojan päälleen.
Tämä asia on minusta nyt kirkon korjattava. En missään nimessä kannata koko rippisalaisuuden murtamista, mutta niin kuin alussa totesin on lapsen etu ja suojeleminen nostettava näissäkin tapauksissa ykkösvelvoitteeksi. Siksi annankin kaiken tukeni ministeri Paula Risikolle, joka viikonloppuna Helsingin Sanomissa totesi, että ”jos evankelisluterilainen kirkko kieltäytyy murtamasta rippisalaisuutta lasten seksuaalisen hyväksikäytön paljastuessa, se pakotetaan siihen”.
Kyse siis siitä, kun lastensuojelulakia uudistettiin 2008 niin nämä toimenpiteet eivät siirtyneetkään kirkon puolella kirkkolakiin lasten suojelemiseksi. Nyt hyväksikäyttötapauksia on tulltu ilmi ja on varmasti aivan viimeinen hetki puuttua ongelmaan myös lainsäädännön kautta ja vaikkapa sitten lastensuojelulain kautta jos kirkkolakia ei muuteta.
On hämmästyttävää, että kirkko on pitänyt kovaa kiinni siitä, että vain torkeimmissä tapauksissa papin salassapitovelvollisuus olisi murrettavissa. Voi hyvin kysyä kantaa tiukasti puolustaneelta Mikkelin piispa Seppo Häkkiseltä, että minkälaisen lapsen hyväksikäytön kirkko siis on sallimassa? Eikö asian voi näinkin päin tällöin ymmärtää. Kyllä. Valitettavasti. No onneksi kirkkommekin piiristä löytyy vastuullisia kantoja. Eli kirkkokaan ei ole yksimielisesti esimerkiksi Häkkisen esittämien kantojen takana vaan mm. Oulun piispa Samuel Salmi on lausunnoissaan pitänyt lapsen suojelemista ykkösasiana. Näin siis rippipappi ei saisi vaieta pedofiilin tunnustuksista. Tai kirkko ja sen työntekijät ummistaa muutenkaan silmiä hyväksikäytöltä. Näinkin nyt tapahtuu. Ilkassa Kirkkohallituksen perheasiain johtaja Martti Eskohan totesi, että lapsen seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia ja pahoinpitelyjä jää Suomessa piiloon nimenomaan pappien rippisalaisuuden vuoksi.
Kyse siis tilanteista joissa esimerkiksi lapsi kertoo papille hyväksikäytöstään ripin aikana. Nykylaki eli aivan tuore tämän vuoden alussa voimaan tullut lastensuojelulaki ei vieläkään velvoita pappia ilmoittamaan asiasta viranomaisille. Kyse siis vanhasta ”perinteestä”, rippisalaisuudesta, joka tulee kirkkolaista ja kävelee tässä lastensuojelulain yli mennen tullen.
Esimerkiksi lääkäreiltä poistettiin jo 94 täysi salassapito-oikeus ja olen vakuuttunut, että näin on myös tehtävä pappien kohdalla. Kaiken tasoinen lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on mielestäni aina poliisiasia ja tästä ei saa vaieta tai tätä ei saa salata.
On huolestuttavaa, että nyt kirkon piiristä on tullut koko ajan kiihtyvällä tahdilla esille uusia uusia hyväksikäyttöepäilyjä. Edellä mainittu Martti Esko kertoi, että jo 38 hyväksikäytön uhria on ottanut häneen yhteyttä parissa viikossa. Jopa kuusi yhden päivän aikana.
Mitä mieltä te olette. Saako rippisalaisuuden mielestäsi murtaa rikosten selvittämiseksi?
….
Tänään jatkamme eduskunnassa energia-asioiden käsittelyä, mutta sitä ennen valiokunnat ja paljon muutakin. Palaan aiheisiin varmaankin vasta illansuussa.
Mutta ennen kuin käännän auton nokan kohti Helsinkiä niin haluan jälleen kerran muistuttaa teitä aivan uudenlaista tilaisuudestani. Eli ylihuomenna torstaina 20.5. kello 19-20 Riihimäellä Graniitin aukion Cafe Feeniksissä Keväinen Hetki -tilaisuuteni, missä tarjolla Feeniksin herkkuja ja musiikkia ja tanssia. Rennon tilaisuuden ohjelmasta vastaavat tanssijat Derya Özgün ja Jaakko Kivijärvi, musiikista Leila Tschokkinen ja mukana myös ryhmä Timotein laulajia. Olette enemmän kuin tervetulleita mukaan.
….
Kello 14.46 ja tässä juuri Valtion Liikuntaneuvostosta energiakeskusteluun. Suuri oli ihmetys kun saimme viime viikolla käsiimme tiedon kuluvan vuoden liikuntapaikkojen rakentamisavustuksista. Ministeriu Stefan Wallin oli hylännyt viime vuotisen rahoitussuunnitelman linjaukset ja mm. Espoon Hiihtoputki oli vedetty yli. Päätöksen tekee erikoiseksi se, että viime syksynä tai loppuvuodesta ministeri hyväksyi mm. kyseisen hankkeen rahoitussuunnitelmaan tälle vuodelle ja tämän jälkeen niin hankkeen tekijät kuin mukana olevan Espoon kaupunkikin ovat sitä normaalin tavan mukaan eteenpäin vieneet. Tässä valossa myös Valtionliikuntaneuvosto kannatti ministerin viime vuotista linjaa ja tahtoa ja esitti hanketta myös tämän vuoden varsinaiseen avustettavien hankkeiden listaan. Sitten tapahtui jotain ihmeellistä. Vanhat suunnitelmat ja linjaukset ja rahoitussuunnitelmapäätökset heitettiin roskakoppaan ja rahat jaettiin muille? Sinänsä ihan tärkeisiin hankkeisiin.
Toinen Valtionliikuntaneuvoston esitys joka joutui ministerin punakynän alle oli Seinäjoen kaupungin ja mm. Kuortaneen Urheiluopiston suurhanke kahden luistelukaukalon ja pikaluisteluareenan rakentamiseksi. Hankkeella oli vahva sitoutumus Seinäjoelta ja myös Työ- ja elinkeinoministeriö oli näyttänyt hankkeelle ministeri Mauri Pekkarisen suulla tukensa. Näin myös me katsoimme hankkeen tärkeäksi ja eteenpäin vietäväksi. Punakynä kuitenkin vei nämäkin rahat pois.
No kaikenkaikkiaan hankkeita nyt eteenpäin onneksi merkittävä määrä ja vielä nyt elvytyksen näkökulmasta selkeästi aiempaa suuremmin valtionavuin. Uudenmaan ELY:n alueelle 8 hanketta, Varsinais-Suomeen kolme, Pohjanmaalle seitsemän, Pohjois-Savoon yksi, Pohjois-Pohjanmaalle 2, Lappiin kaksi ja lisäksi valtakunnallisena hankkeena Selgin Olympiastadionin peruskorjaukseen lähes 1,6 miljoonaa euroa jälleen tänäkin vuonna. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että stadikka pitäisi irrottaa tästä rahoitusjärjestelmästä kokonaan. Laskelmien mukaan tuo valtakunnallisten hankkeiden rahoitus menee Stadioniin kymmeniä vuosia tästä eteenpäin jos paikkaa näin parsitaan. Urheilumme pyhättö ”mätänee” toisesta päästä samaa vauhtia kun korjaus pikkuhiljaa etenee toisesta päästä. Minusta Stadionin peruskorjaus pitäisikin nyt nostaa erityisrahoituksen piiriin esimerkiksi 2011 hallitusneuvotteluissa. Se tarkoittaa jopa 30 miljoonan euron saneeraushanketta. Työ on niin suuri, että se pitäisi hoitaa erillishankkeena ja niin, että Stadion palvelisi tulevaisuudessa entistä suurempia ja erilaisempia tilaisuuksia ja tapahtumia. Myös Stadionin kattamista pitäisi vakavasti harkita ja aivan uudenlaisia lisätiloja. Katsotaan miten asia etenee.
Näin saisimme irroitettua tämän valtakunnallisten hankkeiden miljoonapotin tulevaisuudessa muihin hankkeisiin joita meillä on jonossa kymmenkunta.
Mutta tässä vielä nämä tämän vuoden hankkeet: Avustukset liikuntapaikkahankkeille 2010.
Mutta nyt istuntoon. Pian alkaa tai oikeastaan jatkuu keskustelu maamme tulevaisuuden energiaratkaisuista.
….
Kello 20.48 ja juuri pidin pääpuheenvuoroni liittyen maamme tulevaisuuden energiaratkaisuihin. Debatissa kyselin lisäksi jälleen kerran tällä kertaa energiaministeri Mauri Pekkariselta toimia hevosenlannan polton sallimiseksi muiden Euroopan maiden tapaan. Olen itse kertakaikkiaan menettänyt toiveeni sen suhteen, että ympäristöministeri Paula Lehtomäki asiaa hoitaisi ja siksi käännyinkin nyt energiaministerin puoleen. On järjenvastaista hukata joka päivä 210 000 litran polttöljyä vastaava määrä energiaa hevosenlannan muodossa. Pekkarinen vinkkasi ja lupasi asiaa hoitaa. Katsotaan.
Itse jo aiheesta hetki sitten tein kolmivaiheisen esityksen jolla hevosenlantaongelman voisi halutessaan kuntoon saattaa. Ministeri ei tähänkään tarttunut. Onneksi Ypäjän Hevosopisto tarttui ja nyt mallin toimivuus katsotaan sitten lupaprosessitietä. Olisi ollut vain tuhatkertaa järkevämpää, että ympäristöministeri olisi asialle antanut tukensa. Mutta ei – niin nyt näin.
Tämä esittämäni malli etenee näin: ”Suomessa olisi mahdollista ottaa käyttöön malli, joka sallisi tietyin rajoituksin lannanpolton ilman nyt vaadittuja laitteita. Ensivaiheessa ympäristökeskukselta haettaisiin lupa rajoitettuun jätteenpolttoon, joka tarkoittaisi ainoastaan kuiviketta, joka sisältää tietyn määrän hevosen lantaa ja virtsaa. Tämän jälkeen voitaisiin hakea poikkeusta jätteenpolttoasetuksen mukaisiin mittauksiin esimerkiksi tekemällä tarkistusmittaus vuosittain, jos ympäristökeskus niin vaatii.Tällaiseen polttoon tarkoitettuja laitteita on jo markkinoilla muun muassa Ruotsissa, ja ehtona lannanpolton mahdollistamiselle voisikin määrätä, että laitteiston toimittaja sitoutuu jätteenpolttoasetuksen mukaisiin päästöarvoihin. Lisäksi laitteistossa olisi mahdollisuus mitata polttolämpötilaa jatkuvasti, ja tämä vaikuttaa myös mahdollisiin päästöihin. Tällä tavoin Suomikin voisi edetä asiassa pitkän odotuksen jälkeen. Samalla voisimme seurata useiden muiden EU-maiden esimerkkiä ja aidosti mahdollistaa hevosenlannan energiakäytön. Hevostaloudessa piilevä energiamäärä on liian suuri hukattavaksi”.
Seurataan miten Ypäjän tämän mallin mukainen lupaprosessi etenee ja odotetaan sitten seuraavaksi toimia vaikkapa ministeri Pekkariselta.
Keskustelu jatkuu. Oma puheenvuoroni tulee eduskunnan nettisivuille varmaankin huomenissa ja sen löydätte helpoiten täältä kotisivujeni kautta linkin Eduskuntatyö kautta ja sieltä puheenvuoroihin. Keskustelu jatkuu varmasti.