Tiistai, 18.03.2008

Blogi, tiistaina 18.03.2008

Maakuntakierros jatkuu tänään. Tapaamisia ja illalla sitten puhetilaisuus Hämeenlinnassa. Mutta nyt aamulla aikaa hieman kirjoitustöille ja paperitöille. Pöydällä mm. muutama ilmoitus eteenpäin saatettavana ja myös muutaman kolumnin kanssa saa aikaa vielä kulumaan.

Hämeen Sanomissa Verkatehtaan toimitusjohtaja Jouko Asker visioi minusta erittäin hyvin tulevaisuutta kulttuurin ja urheilun välillä. Astor esittää huippu-urheilun halleja osaksi Hämeenlinnan kulttuuripuistoa. Ajatuksessa Verkatehtaan ympäristöön tulisi tulevaisuudessa palloiluhalli ja jäähallikin vaikka juuri kaupunki ja HPK ovat ryhtymässä saneeraamaan nykyistä hallia nykyolosuhteisiin sopivaksi. Itse pidän Astorin ajatuksia erittäin kannatettavina vaikkakin juuri tuo hallisaneeraus voi ainakin osaltaan hidastaa ja vaikeuttaa ajatuksen etenemistä. En kuitenkaan näe mahdottomana sitäkään, että joskus lisätarvetta tulee ja erityisesti liikunnan monitoimihallille joka se ainakin voisi olla osana Verkatehtaalta alkavaa ja aina Aulangolle ulottuvaa kulttuuri- ja vapaa-aikapuistoa. Juuri tuota Astorin peräänkuuluttamaan strategista suunnittelua kaivataan monessa muussakin kaupungissa ja näin Hämeenlinnan urheilu- ja kulttuuripalveluiden käyttäjänä en voi muuta kuin tukea Astorin ajatuksia.

Olen myös tyytyväinen siihen, että myös Riihimäellä on uudelleen nostettu esille Matkakeskuksen ja Prismakeskuksen kainalossa oleva vanha Voimala ja sen tulevaisuus. Ymmärrän hyvin talouden reunaehdot, mutta todellakin toivon, että vanha Voimala rakennus saadaan osaksi kehittyvää Riihimäen keskustaa. Minusta tämäkin alue nähtävä nimenomaan osana elinvoimaista Riihimäen keskusta-aluetta. On totta, että vie jonkin aikaa ennen kuin tyhjät tilat mm. Hämeenkadun varrella täyttyvät, mutta ajatelkaapa tilannetta, kun Hämeenkatu on jälleen täynnä, Graniitilla liittää liikettä ja myös asemanseutu elää. Se vie jonkun vuoden kokonaisuutena, mutta suunta on oikea.

Aamun Hesarista on pakko vielä nostaa näiden kulttuuri ja liikunta-asioiden rinnalla esille myös ruuhkamaksut. Lehden mukaan lähes jokaisella pääkaupunkiseutulaisella eli Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkaalla on selkeä mielipide alueen ruuhkamaksuihin. Vain viisi prosenttia vastanneista ei osannut valita puolta kyllä tai ei ruuhkamaksuille. Suomen Gallupin tekemän tutukimuksen mukaan hieman yli puolet eli 54 prosenttia helsinkiläisistä kannattaa ruuhkamaksuja ja vantaalaisista ja espoolaisistakin 41 prosenttia. Ehkä mielenkiintoisinta tuossa tutkimuksessa on juuri se miten vastustus kasvaa kun siirrytään Helsingin ydinalueelta kauemmaksi. Espoolaisista 54 prosenttia vastustaa ruuhkamaksuja ja vantaalaisista jo 56 prosenttia ja mitä luvut ovatkaan kun tullaan Nurmijärvelle, Hyvinkäälle, Riihimäelle tai jopa Hämeenlinnankin seudulle mistä sieltäkin päivittäin monet käyvät työssä pääkaupunkiseudulla.

Mielenkiintoista onkin odottaa millaisia tuloksia liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala saa työryhmänsä kanssa selvittäessään ruuhkamaksuja. Eilen ryhmä lähestyi – onneksi kaiken kaikkiaan kymmentä muutakin Uudenmaan kuntaa. Keväällä 2009 ryhmältä on lupa odottaa jotain vastauksia ja esityksiä asiassa.

Vielä meidän Helsingissä työssäkäyvien kannalta keskeisen tärkeä kysymys oli Helsingin Sanomien toinen kysymys, jolla selvitettiin tietullien paikkaa pääkaupunkiseudulla. 44 prosenttia hesalaisista haluaa maksut keskustan rajalla ja 38 prosenttia sekä rajalla että kehäteille. Mutta espoolaisista yli puolet eli 53 prosenttia ja vantaalaisista vieläkin useampi eli 55 prosenttia laittaisi tullit Helsingin porteille, mutta vain alle kolmannes haluaa maksuja omille kehäteilleen. Niinpä niin. Aattelepa ite.

Mielelläni tuon Tervalan selvityksen joskus käsiini saan, mutta sitä ennen on tärkeää saada julkinenliikenne toimimaan myös kehyskunnissa ja pääkaupunkiseudunkin kehyskunnissa. Olen nimittäin aivan vakuuttunut, että pääkaupunkiseutu ei tulevaisuudessakaan selviä yksin. Alue tarvitsee työvoimaa myös 100 kilometrin päästä kaupungista ja onko tätä voimavaraa järkeä tukahduttaa. Kun julkinenliikenne toimii, saattoliikenne matkakeskuksiin ja radan varteen toimii niin jo luontaisesti liikenne siirtyy näihin. Nyt vain tilanne on se, että yksinkertaisesti maassamme ei julkisilla tule toimeen kuin aivan muutamassa suurimmassa kaupungissa. Älkää nyt unohtako tätä.

Juuri vielä puhelin piippasi ja kertoi STT:n välittämänä, että työttömien määrä väheni jälleen helmikuussa. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 168 000 mikä oli 29 000 vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Toimenpiteet siis purevat.

Nyt kuitenkin töiden pariin ja sitten liikkeelle.

….

Niin tänään tuli sitten kuluneeksi tasan vuosi viime vuoden vaali-illasta. Niitä tuntoja ja tunnelmia on aina kiva muistella. Kiitoksen paikkakin jälleen on. Kello nyt 20.59 ja juuri hetki sitten kotiin Hämeenlinnan Kokoomusnaisten kevätkokouksesta. Tulikin istuttua sitten koko kevätkokous läpi. Hieno ryhmä paikalla naisia – tekijöitä – mm. viime vuoden vaalivoittomme takaa. Omassa puheenvuorossani kävin läpi hieman politiikan ajankohtaisia asioita. Samoja joita hieman aiemmin käsittelimme suorassa Radio Hämeen Politiikan Puhemylly -lähetyksessäkin. Tänään poikkeuksellisesti tuo lähestys suoraan Hämeenlinnan toimituksesta ja paikalla Tarja Filatov ja Kirsi Ojansuu lisäkseni ja esillä yllätys yllätys vaalikauden kehysratkaisu. Filatov moitti hallitusta päivähoitomaksujen korotuksesta. On totta, että korotukset kirpaisevat montaa perhettä, mutta on myös totta, että vuoden 2002 jälkeen ei maksuja ole korotettu. Kyse siis niiden palauttamisesta reaaliarvoltaan tuon vuoden 2002 tasolle. Ja toisaalta samaan aikaan mm. lapsilisiin tehdään korotuksia – nyt ensimmäisenä yksinhuoltajille ja myös palkkaratkaisut ovat olleet varsin merkittäviä. Toki itse hieman radiossakin ihmettelin SDP:n leiristä esille noussutta vaatimusta koko päivähoitomaksuista luopumisesta. Rehellisyyden nimissä oli pakko kyllä todeta se mahdottomaksi yhtälöksi. En usko, että hallitusvastuussa SDP:kään sitä olisi ajanut. Uskotko sinä?

Itse nostin esille myös yliopistojen rahoituksen jota on julkisuudessa kyllä varsin väärin käsitelty. En tiedä onko sitten oppositio ymmärtänyt väärin hallituksen esityksen vai onko kyse tahallisesti vääristelystä, mutta halusin nyt radiossakin sen oikaista, kun myös ohjelman juontaja väitti hallituksen laittavan yliopistot kerjuulinjalle. Tämä ei pidä siis paikkaansa. Kaiken a ja o on se, että yhdeltäkään yliopistolta ei varat tule vähenemään. Fakta on se, että jokaisen yliopiston rahat lisääntyvät. Jokainen yliopisto saa lisää valtionrahaa ja nimenomaan juuri tärkeimpäänsä eli perusopetuksensa kehittämiseen. Kasvavien valtionapujen päälle tulee vielä lisätukea ja juuri tästä on nyt kyse. Lisätuesta normaalin valtionavun rinnalle, mikäli yliopistot haluavat ja onnistuvat omassa varainhankinnassaan. Tämä tulee kaikkien yliopistojen mahdollisuudeksi vuodesta 2015 lähtien. Samalla siis kaikille yliopistoille annetaan lisää autonomiaa. Lisää varoja. Ja lisää näin ollen myös mahdollisuuksia kehittää opetusta ja tutkimusta koko Suomen hyväksi.

Edellisen kehyksen mukaan yliopistojen perusrahoitusta lisättiin jo 80 miljoonalla eurolla nyt käynnissä olevan hallituskauden aikana. Nyt tähän pottiin tulee lisää toimintamenoihin vielä 10 miljoonaa vuodelle 2011 ja 30 miljoonaa vuodelle 2012. Näiden perusrahojen lisäksi innovaatioyliopiston valtionapuja korotetaan 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2012 mennessä ja tämä 100 miljoonan potti sitten jatkossa kaikkien yliopistojen tavoitelvissa, kun innovaatioyliopisto on saatu liikkeelle. On meidän maamme yhteinen etu luoda edellytykset huippuosaamiselle ja sillä tiellä tämä hallitus nyt on. Ja juuri tämän takia edellisten lisäksi myös tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta lisätään yli sadalla miljoonalla eurolla. Tässä siis faktat ja tästä myös kyse.

Näihin aiheisiin saamme palata vielä monta kertaa. Nyt kuitenkin maakuntapäivä jälleen takana. Paljon ehti tapahtua.

Kommentit