Aivan mahtava urheiluilta takana. Sain kutsun ensimmäistä kertaa Suomen Urheilugaalaan ja olikin ilo ja kunnia olla mukana. Toinen toistaan upeampia urheilumuistoja ja -hetkiä viime vuodelta ja vuosiltakin ja tunnelma upea. Odotetusti Vuoden Urheilijaksi valittiin Aino-Kaisa Saarinen. Pohtimaani rohkeutta ei ainakaan vielä löytynyt vaikka Aikkukin todellakin tuon ansaitsee. Ehdottomasti. Upea urheilija, tiukka antidopingtyöntekijä ja puolestapuhuja ja hieno ihminen muutenkin. Se varmasti välittyi myös tv-kuvista eilenkin.
Itselleni upea hetki oli kun moottoriurheilun taustavaikuttaja Timo Jouhki palkittiin elämäntyöstään. Paikalla upea joukko hänen suojattejaan eli heitä joille mies on elämänsä aikana tietä aurannut. Hetki kun Jouhkin palkinto julkistettiin oli ikimuistoinen – maailmanmestarit ja voittajat nousivat ylös ja taputtivat ja kiittivät. Hieno tunnelma. Samalla tuli myös lyötyä vetoa alkavasta MM-rallikaudesta. Ruotsin ralli – Kimi Räikkösen lupasivat jättää yli 6 minuutin päähän taakse. Katsotaan miten käy. Mutta paljon hienoja palkintoja ja tunnelmaa ja mieleenpainuvat olivat myös keskusteluni legenda Sebastian Coen kanssa.
Mutta nyt jo uusi aamu ja työpäivä alkamassa. Tänään Helsingissä töitä ja sitten Riihimäen kautta Hämeenlinnaan missä aloitamme jälleen Ylen Radio Hämeen Politiikan Puhemyllyt 15.30 ja sitten illalla viellä HPK:n peliin HPK-Naisten vieraaksi.
Tänään muuten myös juhlapäivä kun Sinivihreä hallituksemme täyttää 1 000 päivää. Ja Iltalehden selvityksen mukaan nykyhallituksen ehdottomasti suosituin ministeri on kukapas muu kuin ulkoministerimme Alexander Stubb. Hän nousee hallituksen pätevimmäksi, edustavimmaksi, ahkerimmaksi ja rehellisimmäksi tuossa lehden suuressa haastattelussa. Niin lisäksi me suomalaiset katsomme, että Stubbista on ollut ministereistä eniten hyötyä maallemme. Niin ja ja varmasti Alex ansaitsee tuon tunnustuksen. Uudenaikainen, avoin ja rehellinen sekä näkyvä ulkoministeri, jonka ääni kuuluu ja vaikutusvalta näkyy. Arvokkaaksi nostan myös sen työn mitä Alex on tehnyt sen eteen, että tänään Suomessa ulkopolitiikasta puhuminen on ”luvallista” ja jopa suositeltavaa ja kannustettava. Tämä on suuri muutos edellisiin.
….
Kello 22.18 ja hetki sitten Hämeenlinnasta jälleen Lopelle. Päivä siis venyi pitkäksi ja ilta HPK:n Naisten hallituksen vieraana liigapelissä Saipaa vastaan. Harmillisen tyhjää tänään hallissa ja paras tunnelma puuttui ja pelistäkin se jokin. Hyvät etsikkoajat ja mahdollisuudet Kerholla oli peli hoitaa, mutta ne hukattiin ja muutama synkkä minuutti vei pisteet Lappeenrantaan. Sellaista se joskus on. Muuten erittäin mielenkiintoinen ilta naisten jääkiekko ja lentopalloasioiden parissa ja myös hieman Hämeenlinnan seutukunnankin asioiden parissa. Hämeenlinnassa on tehty isot uudistukset ja mielenkiinnolla olen seurannut tilannetta siellä. Talouden taantuma tuli heillekin pahaan aikaan niskaan, mutta siitä huolimatta olen vakuuttunut, että Hämeenlinna on tulevaisuuden voittajien joukossa.
Hämeenlinnassa avasimme tänään myös Ylen Radio Hämeen Politiikan Puhemyllyn uuden vuoden. Ojansuun Kirsin kanssa olimme tänään kahden Pertti Lampisen piinapenkissä ja aiheina mm. eläkeasiat ja myös hallituksen alkanut vuosi.
Nythän vuoden vaihteessa astui voimaan edellisen hallituksen tekemä eläkepäätös, joka laittaa meidät nuoret sukupolvet aikalailla koville. Tuota tehtyä päätöstä olisi helppo lyhytnäköisesti ja populistisesti arvostella, mutta itse en siihen halua sortua. Tiedän hyvin, että me kun kokoomuksessa haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan niin se tarkoittaa vastuullisia ja koviakin päätöksiä.
Demari-keskusta hallituksen 2005 tekemä eläkeuudistus merkitsi sitä, että niin sanottu elinaikakerroin leikkaa nuorten ikäluokkien eläkkeitä, koska suomalaisten odotettavissa oleva elinaika pitenee. Esimerkiksi vuonna 1970 syntyneen kuukausieläke laskee elinaikakertoimen takia arviolta 13 prosenttia, mutta hän voi korvata sen työskentelemällä puolitoista vuotta pitempään.
Samalla tuo vuoden 2005 eläkeuudistus pidentää työuria noin yhdellä vuodella. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan ennen kaikkea siitä, että pääsyä niin sanottuun työttömyysputkeen ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle hieman rajoitettiin. Samalla yleinen eläkeikä laski 63 vuoteen, mutta jos työskentelee 68-vuotiaaksi, saa eläkkeeseensä niin sanotun superkarttuman. Myös eläkkeen laskusääntöjä muutettiin niin, että nyt esimerkiksi opiskelusta ja lastenhoidosta kertyy eläkettä.
Lisäksi on syytä muistaa, että nyt koko työuran tulot otetaan eläkeindeksoinnissa entistä paremmin huomioon, ja tämä nostaa nuorten eläkkeitä noin kuusi prosenttia. Pidempi työura tuo puolestaan 4-5 prosenttia lisää eläkettä. Näin tutkijoiden mukaan vuoden 2005 eläkeuudistus ei siis juurikaan laske seuraavien sukupolvienkaan kuukausieläkkeitä. Mutta fakta on sekin, että heti sodan jälkeen syntynet suuret ikäluokat saavat jonkin verran korkeammat eläkkeet kuin kukaan ennen heitä tai kukaan heidän jälkeensä.
Mutta tuo demari-keskusta hallituksen tekemä uudistuskaan ei ole riittävä. Kotimaiset ja kansainväliset arvioijat ovat pitäneet tätä eläkeuudistusta välttämättömänä mutta riittämättömänä. Tämän takia nyt sinivihreä hallitus onkin asettanut kaksi työryhmää pohtimaan työurien pidentämistä. Ryhmät etsivät keinoja, joilla keskimääräisiä työuria pidennetään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Eläketurvakeskuksen johtajan Jukka Rantalan johtama työryhmä tähtää eläkejärjestelmän korjaamiseen ja toinen EK:n johtajan Jukka Ahtelan johtama ryhmä pohtii työelämän laadun parantamista. Itseasiassa jokin aika sitten ryhymät saivat lisäaikaa tammikuun loppuun ja tuloksia ja esityksiä on siis lupa odottaa pian.
Itse odotan erityisellä mielenkiinnolla Ahtelan työryhmän esityksiä. Itse en kannata tässä kysymyksessäkään pakkoa ja en usko sen toimivuuteenkaan vaan tarvitsemme panostuksia työviihtyvyyteen, työterveydenhuoltoon yms. On kiistatta mahdotonta, että jatkossa jäädään 59 vuotiaina eläkkeelle ja tämän keskiarvoeläköitymisiän nosto vaatii rohkeita satsauksia työhyvinvointiin. Olen joskus esimerkkinä nostanut Abloyn tekemät toimet ja sellaisia tulemme tarvitsemaan jatkossa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
On myös totta, että me nuoret ja pienet ikäluokat saamme nyt harteillemme ison vastuun ja taakan. Valtion velka kasvaa, tuo elinaikakerroin ja kasvavat työeläkemaksut ovat arkipäivää kuin myös usein pätkätyöt yms. Mutta tiedän sen, että näin on toimittava kun haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan huomennakin ja kantaa huolta jokaisesta, myös heistä jotka ovat aikaan meistä huolen kantaneet. Uskon, että tähän olemme valmiita, mutta talkoissa tarvitaan meidän kaikkien ja kaikkien ikäisten panosta. Se on tosiasia.
Päivä muuten siis Helsingissä ja eduskunnassa. Talo edelleen tyhjillään vain muutama kollega työntouhuissa. En sano, että hiljaista kuin huopatossutehtaalla, kun saamani palautteen mukaan huopatossutehtaalla on kaikkea muuta kuin hiljaista. Kiitos siis tästäkin tiedosta. No tuo tuttu Ben Zyckowitcz tänäänkin pelipaikalla. Sitä ei periaatteessa edes tarvitsisi kertoa – mies on eduskunnassa ehdottomasti ahkerin puurtaja. Mutta tänään siis itsekin monta työasiaa sain kuntoon ja huomenna yritän pitää hieman rennomman päivän. Katsotaan onnistunko sen kanssa. Yritetään ainakin ja illalla tarkoitus ehtiä vielä ratkaisellekin.