Aikainen herätys uuteen aamuun. Itsenäisyyspäivän juhlinnat jälleen takana ja nyt aika jatkaa siis työtä itsenäisen Suomen eteen. Tänään jo heti valiokunnat normaalilla aikataulutuksella ja paljon muutakin. Illalla vielä seuraamaan salibandyn MM-kilpailuja ja toivotaan, että Suomi juhlii sielläkin. Ja näin tekee.
Kiitokset vielä kymmenistä viesteistä liittyen eiliseen niin puheeseeni Lopella kuin illan juhlaan Presidentinlinnassakin. Kiitokset paljon. Oli kunnia saada edustaa niin kotikuntaani Loppea kuin koko Hämettä ja paljon muutakin. Iloinen juhla.
….
Lunta aivan valtavasti. Tänään rikkoutui jo Helsingin kaikkien aikojen lumiennätys ja liikenne pahasti sekaisin. Jäin vain miettimään, että luulevatkohan Helsingin herrat, että Jumala lumetkin luo? Siltä ainakin näyttää ja tuntuu.
Mutta nyt päivä takana. Juuri Hartwall Areenalta salibandyn MM-kisoja seuraamasta kotiin. Venäjä oli suupala ja niin pitikin olla, mutta tästä eteenpäin loppuviikko mennäänkin sitten veitsi kurkulla periaatteella eli jokainen peli on voitettava. Itse uskon vankasti, että edelliskisojen kulta saa nyt jatkoa. Siinä määrin hyvin pelit ovat kulkeneet ja henki joukkueessa hyvä. Mutta muutama peli vielä ennen finaalia edessä ja pidetään peukkuja.
Eduskunnassa tänään päivä mm. veikkausasioiden ja peliasioiden parissa ja isona asiana kaksi erillistä palaveria ja kokousta liittyen haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen. Pikkuhiljaa alkaa paketti selvitä ja päästää eteenpäin. Mutta kiiruhtaa ja hosua ei tässä nyt enää pidä. Asia pitää valmistella huolella ja tarkkaan ja edetä vasta sitten. Pidän teidät ajantasalla. Ja kiitokset muuten palautteista liittyen Aamupostin kirjoitukseeni liittyen kyseiseen asiaan. Sama kirjoitus löytyy täältäkin tuolta Kynästä-sivulta.
Päivän iso uutinen oli tuoreimpien Pisa-tulosten julkistus. Odotetusti olimme jälleen kärjessä, mutta nyt kakkosena ja se vain vahvistaa sitä käsitystä, että peruskouluamme pitää uudistaa 2010-luvulle. Vuosituhannen alussa tehdyt uudistukset siis osoittautuvat näin pikku hiljaa yhä enemmän virheellisiksi ja korjausliikettä tarvitaan. Tänään jo opetusministerimme Henna Virkkunen nosti esille lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tärkeyden ja nuo Pisa-tulokset kertoivat tästäkin lohdutonta tarinaa. Lukuharrastus on jyrkässä syöksykierteessä ja siinä kouluille ja kodeille tärkeä tehtävä.
Tässä Opetus- ja Kulttuuriministeriön hyvä tiedote asiasta. Se kertoo hyvin sisällön tiiviissä muodossa.
***********
***********
Suomi jälleen PISA-tutkimuksen kärkeä
Suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä luonnontieteiden osaaminen on PISA 2009 -tutkimuksen mukaan jälleen huipputasoa.
Päätutkimusalueena olleessa lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo oli kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Korean jälkeen. Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Suomen edelle sijoittuivat Shanghai, Singapore, Hongkong, Korea ja Taiwan. Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain jälkeen toiseksi paras.
Suomalaisnuorten lukutaito on hieman heikentynyt, taso silti OECD-maiden kärkeä
Lukutaidon kansalliset keskiarvot osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkitasoa. Vuoden 2000 arviointiin verrattuna (jolloin lukutaito oli edellisen kerran tutkimuksen pääalue), on lukutaidon pistemäärä kuitenkin hieman heikentynyt. Suoritustasoltaan heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt 7 prosentista 8 prosenttiin ja erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt 18 prosentista 15 prosenttiin. Erinomaisia lukijoita oli Suomessa edelleen selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Lukutaidon osa-alueiden hallinnassa eroja
Lukutaidon eri osa-alueista suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt selvästi tiedonhaun sekä luetun ymmärtämisen ja tulkinnan osa-alueilla. Sen sijaan luetun pohdinnan ja arvioinnin osa-alueella suomalaisnuorten suoritustaso on pysynyt lähes samana vuoteen 2000 verrattuna.
Tytöillä huima etumatka lukutaidossa
Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin. Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. Vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia suurempi. Myös lukemisen harrastamisessa tytöt ovat selvästi aktiivisempia kuin pojat.
Kiinnostus ja strategioiden hallinta tärkeää lukemisessa
Hyvään lukutaitoon liittyvät Suomessa erityisesti nuorten asenteet lukemista kohtaan, lukemisstrategioiden hallinta sekä lukemisen monipuolisuus. Nämä tekijät selittävät suomalaisnuorten lukutaidon vaihtelua enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvä oppilaan sosioekonominen tausta selitti nuorten lukutaidon vaihtelua Suomessa vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Koulujen väliset erot edelleen pienet
Suomalaisten koulujen väliset erot lukutaidossa ovat edelleen varsin pieniä. Koulujen välisen vaihtelun osuus Suomessa oli PISA 2009 -arvioinnissa vain 8 prosenttia kokonaisvaihtelusta. Tämä osuus oli kansainvälisessä vertailussa kaikkein pienin, vaikka koulujen väliset erot ovatkin hieman kasvaneet vuoden 2000 arvioinnista. Tuolloin koulujen osuus oppilaiden lukutaidon vaihtelusta oli 5 prosenttia.
Matematiikan osaaminen ennallaan, luonnontieteissä hieman laskua
Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen taso on yhä korkeatasoista ja tasa-arvoista. Matematiikan osaaminen on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2003, jolloin matematiikka oli tutkimuksen pääalue. Matematiikan osaamisessa heikosti menestyneiden oppilaiden osuus oli Suomessa OECD-maiden pienin. Luonnontieteiden osaaminen on puolestaan hieman heikentynyt vuodesta 2006, jolloin tutkittiin erityisesti luonnontieteitä. Tästä huolimatta suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen on yhä OECD-maiden huippua.
PISA-tutkimus laajenee, osallistujia jo 65
PISA-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen alueilla.
Ensimmäisenä tutkimusvuonna (2000) PISAssa oli 32 osallistujamaata. Nyt neljänteen, vuoden 2009 arviointiin, osallistui jo 65 maata/aluetta. Vuoden 2009 tutkimus aloitti toisen kokonaisen PISA-kierroksen, pääalueena jälleen lukutaidon arviointi. Lukutaito on PISAssa määritelty kirjoitettujen tekstien ymmärtämisenä, käyttönä ja arviointina sekä niiden lukemiseen sitoutumisena lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
PISAn tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa, vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia mahdollisimman todenmukaisissa arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa.
Suomessa PISA 2009 -tutkimuksen (Programme for International Student Assessment) otokseen valittiin 203 koulua. Otoskoko oli 6 415 oppilasta. Oppilaista 91 % vastasi koetehtäviin. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
********************
********************