Eilen illalla sain vielä lisätietoa Riihimäen Matkakeskuksen tulipalosta ja tänään aamulla olemme selvitelleet tilannetta lähinnä asuntoministeri Jan Vapaavuoren Riihimäen vierailun suhteen. Tavoitteenamme on nyt, että ministerin kanssa voisimme alueeseen tutustua suunnitellun aikataulun mukaisesti ja onhan alueella jo paljon muutakin tehty ja nähtävää ja toki tämä tulen tuhoama matkakeskuskokonaisuuskin tämänkin jälkeen ajankohtainen. Tuho ei pysäytä alueen kehitystä. Viivytystä se aiheuttaa.
Järkyttyneinä olemme saaneet seurata myös sitä tuhoa mitä Myanmarin hirmumyrsky on saanut aikaan. Kuolleiden määrä on noussut huikealla tahdilla ja yhä kateissa on noin 30 000 ihmistä. Hirmumyrskyn kuolonuhrien määrä kasvaa koko ajan. Luonnon voimat ovat kauheat. Tällaisten toki aivan eri luokan tuhojen jälkeen katse on kuitenkin käännettävä eteenpäin. Akuutti avun tarve on Myanmarin myrskyn jäljiltä valtava.
….
Myönteisiäkin uutisia kotimaamme tarjoaa. Olin enemmän kuin iloinen siitä, että peruspalveluministerimme Paula Risikko nosti esille tänään yhteisen huolemme lapsilisistä ja niiden jatkuvasta kehittämistarpeesta. Me kokoomuslaisethan olemme luvanneet ja asettaneet tavoitteeksi lapsilisien sitomisen indeksiin ja siitä tavoitteesta emme ole luopuneet vaikka emme sitä nyt hallitusohjelmaan saaneetkaan mahtumaan. Risikko vaati nyt linjamme mukaisesti, että kaikkia lapsilisiä korotettaisiin vuosittain yleisen palkkatason ja hintojen nousun mukaisesti. Hän totesi, että ”harva sosiaalietuus on sitomatta indeksiin, ja lapsilisien kohdalla tämä täytyy korjata”.
Olen Risikon kanssa täysin samaa mieltä ja myös tuo hänen esittämänsä aikataulu asian korjaamiseksi on realistinen ja tavoiteltava. Uskon, että sinivihreä hallitus asian korjaa. Risikko totesi Keskisuomalaisessa, että hän uskoo asian etenevän vielä tällä hallituskaudella eli ennen vuotta 2011. Tämäkin asia siis esillä Satan työssä kun sosiaaliturvauudistusta viedään eteenpäin. Ja mikä parasta, että meidän lisäksi myös keskusta, vihreät ja RKP ovat samalla linjalla ja kannattavat kannattavat lapsilisien säännöllistä korottamista. Merkit siis tässäkin asiassa hyvät ja punai.. eikun sinivihreälanka selkeä.
Tänään sain myös ympäristöministeri Paula Lehtomäen vastauksen kysymykseeni liittyen hevosenlannanpolttoon. Harva asia ja kysymys saa tällaista yhteydenottojen määrä kuin tämä. Valitettavasti ei ministerin näkemys ainakaan aikatauluamme järkiasian kuntoonsaamiseksi tule nopeuttamaan – katse siis tiukasti EU:ssa. Liitän tuo kysymykseni ja ministerin vastauksen myös tänne sen saaman suuren huomion takia:
*******************
KIRJALLINEN KYSYMYS 222/2008 vp
KK 222/2008 vp – Timo Heinonen /kok
Hevosenlannan jätestatuksen poistaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Hevosalan ammattilaisia on jo pitkään ihmetyttänyt Suomen viranomaisten muista EU-maista poikkeava linja hevosenlannan poltossa. Muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa hevosenlanta katsotaan biomassaksi ja sen poltto pelletteinä tai briketteinä on sallittua. Suomessa taas hevosenlanta ja kuivike katsotaan jätteeksi, jonka polttaminen on sallittua vain erikoisasemilla, joissa on jatkuvatoimiset mittauslaitteet.
Aihetta on tutkittu EU:ssa paljon. Hevosenlannan polttamisessa on kyse siitä, että lanta ja kuivikkeena oleva kutteripuru murskataan, kuivatetaan ja puristetaan briketeiksi tai pelleteiksi. Tämän jälkeen ne toimivat samalla tavalla kuin tavalliset puupelletit, mutta ovat lämpöarvoltaan jopa hieman parempia. Yhden hevosen päivässä tuottama lanta kuivikkeen kanssa vastaa noin kolmen polttoöljylitran polttamista. Suomessa on hevosia noin 70 000, ja näiden päivittäinen lanta vastaa 210 000:ta litraa polttoöljyä. Näiden lukujen perusteella 4-5 hevosen lannalla voisi lämmittää omakotitalon ja suuremmilla talleilla muitakin rakennuksia.
Hevostilojen korkeat jätehuoltokustannukset ovat lannan myötä talleille suuri kustannuserä ja myös ympäristöongelma. Samalla jää suuri energiavarasto hyödyntämättä. Alati kasvavalla hevosalalla on suuri merkitys niin maaseudulla kuin pääkaupunkiseudun kehyskunnissakin. Olisikin tärkeää, että hevosyrittäjyyttä tuettaisiin antamalla mahdollisuus lannanpolttoon muiden EU-maiden linjan mukaisesti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin hevosenlannan jätestatuksen poistamiseksi niin, että sen polttaminen ilman erikoislaitteita sallitaan ja hevosenlantaa käsitellään biomassana muiden EU-maiden linjan mukaisesti, vai ovatko sellaiest väitteet totta, että muut EU-maat rikkovat lakia salliessaan hevosenlannan polton ilman jätteenpolttoon vaadittavia laitteita ja
onko hallitus tietoinen muutoksen luomista mahdollisuuksista hevosenlannan poltto- ja energiakäytössä?
Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2008
Timo Heinonen /kok
VASTAUS:
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 222/2008 vp:
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin hevosenlannan jätestatuksen poistamiseksi niin, että sen polttaminen ilman erikoislaitteita sallitaan ja hevosenlantaa käsitellään biomassana muiden EU-maiden linjan mukaisesti, vai ovatko sellaiset väitteet totta, että muut EU-maat rikkovat lakia salliessaan polton ilman jätteenpolttoon vaadittavia laitteita ja onko hallitus tietoinen muutoksen luomista mahdollisuuksista hevosenlannan poltto- ja energiakäytössä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hevosenlanta on EY:n jätedirektiivissä tarkoitettua jätettä (NDir 75/442/ETY) ja sen polttamiseen sovelletaan EY:n parlamentin ja neuvoston direktiiviä jätteenpoltosta (2000/76/EY). Jätteenpolttodirektiiviä ei sovelleta maa- ja metsätalouden kasviperäiseen jätteeseen eikä eläinten ruhoihin. Hevosenlannan polttamista eivät siten nämä EY:n jätenormien soveltamisalan ulosrajaukset koske. Hevosen lanta on myös määritelty eläinperäiseksi aineeksi EY:n parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Tämän ns. eläinsivutuoteasetuksen määritelmän mukaan lannaksi luetaan tuotantoeläinten ulosteet, virtsa ja kuivikkeet.
Neuvoston ehdotus EY:n parlamentin ja neuvoston uudeksi jätepuitedirektiiviksi on EU:n parlamentin ja neuvoston käsittelyssä parhaillaan. Neuvoston yhteisessä kannassa pääsääntönä on, että direktiiviehdotuksen mukaan jätepuitedirektiiviä ei sovelleta kotieläinten lantaan, jos sitä käytetään maa- ja metsätaloudessa tai biomassaan perustuvassa energiantuotannossa. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä ovat eläinsivutuoteasetuksen mukaiset nimenomaan poltettavaksi tai mädätettäväksi säädetyt sivutuotteet. Niihin on sivutuoteasetuksen mukaan sovellettava EY:n jätepuite-, jätteenpoltto- ja kaatopaikkadirektiiviä. Näitä rajauksia valmisteltiin Suomen puheenjohtajakauden aikana ja Suomi on ollut EU:n neuvostossa niiden kannalla.
Uusi jätepuitedirektiivi ei kuitenkaan ratkaise kysymystä lannan polttamiselle asetettavista vaatimuksista, sillä niistä säädetään EY:n jätteenpolttodirektiivissä. Ympäristöministeriö on 20.6.2007 päivätyssä kirjeessä esittänyt Euroopan komissiolle, että komissio harkitsisi esityksen tekemistä jätteenpolttodirektiivin muuttamiseksi. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tulisi rajata maataloudessa ja sen sivuelinkeinoissa syntyvien vaarattomien jätteiden kuten eläinrasvan, lannan ja muun vaarattoman luonnonmateriaalin poltto. Vaihtoehtoisesti jätteenpolttodirektiiviä muuttamalla voitaisiin helpottaa tällaisten vaarattomien jätteiden polttolaitoksille asetettuja polttoaineen, polton ja savukaasun seurantavaatimuksia.
EY:n jätteenpolttodirektiivin uudistaminen sisältyy Euroopan komission esitykseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollisuuden päästöistä (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen, IPPC) (21.12.2007 KOM(2007) 844 lopullinen). Ehdotuksessa tarkistetaan ja yhdistetään yhteensä seitsemän direktiiviä mukaan lukien jätteenpolttodirektiivi. Ehdotuksen mukaan jätteenpolton päästöjen seuranta- ja mittausvelvoitteisiin tulisi lisää joustoa.
Maa- ja metsätalousministeriön käynnistyvässä lannan ja eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisvaihtoehtojen tutkimusohjelmassa selvitetään vuosina 2008-2010 muun ohella näiden jätteiden käyttökelpoisuutta energiantuotannossa uusiutuvan bioenergian käytön lisäämiseksi.
Voimassa oleva EY:n jätedirektiivi on siirretty kansalliseen lainsäädäntöön jätelain (1072/1993) ja ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla. EY:n jätteenpolttodirektiivi on pantu toimeen jätteenpoltosta annetulla valtioneuvoston asetuksella (362/2003). Suomen viranomaisten linja on lannanpoltossa ollut voimassa olevan EY:n lainsäädännön ja Suomen lainsäädännön mukainen. Ympäristöministeriö on selvittänyt lannanpolton tilannetta muissa maissa, mutta näissä selvityksissä ei ole ilmennyt, että lannanpoltto olisi rajattu viranomaisohjeissa jätteenpolttodirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. EY-lainsäädännön noudattamisen valvonta jäsenmaissa on Euroopan komission tehtävänä. Euroopan yhteisön jäsenmaiden lupa- ja valvontaviranomaisten päätösten lainmukaisuutta koskevat lainrikkomusasiat käsitellään Euroopan yhteisön tuomioistuimessa.
Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2008
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
********
Kello 23.21 ja juuri Helsinki-Vantaan lentokentältä takaisin kotiin. Pitkäksi venähti tämäkin päivä ja paljon ehti tapahtua. Aamulla onneksi tuo parin tunnin sähköposti ja ”toimistoaika”, mutta sitten jo mentiinkin tukkaputkella. Sivistysvaliokunta kuitenkin tänään vain tunnin mittainen ja ehdimme Tabermannin Tommyn kanssa piipahtamaan Kampin Narikka torilla Kirjan ja Ruusun -päivän suurtapahtumassa. Onneksi tänä vuonna sää päivää suosi ja väkeä oli keskellä päivääkin liikkeellä kivasti. Hienoa oli minusta myös se, että nyt mukana oli myös suuret kustantamot ja niiden rinnalla kymmeniä pienempiä tekijöitä joilla vähintääkin yhtä tärkeä rooli meidän kirjallisuuden kannalta. Myös kirjakustantamon uutusmallit olivat esillä eli digitaalisuuden myötä mahdollisiksi tulleet yksittäispainokset tai painatukset tilausten perusteella sekä myös laajasti verkkotarjonta. Mainio tilaisuus kaiken kaikkiaan.
Tämä hieman korvasi sitä menetys minkä koin sitten illan osalta. Tänään järjestimme Lopella Juhani Peltosen kirjallisuusseuran kanssa iltatilaisuuden hengessä ”Sen runon olen aina halunnut kuulla”. Ideoimme seurassamme tapahtumaa pitkään ja illan ohjelma oli hieno ja sellainen missä olisin todella halunnut olla mukana. Tänään kuitenkin illalla oli tärkeä puolueemme varapuheenjohtajatentti Kuopiossa ja katsoin, että nyt on velvollisuuteni mennä sinne. Ilta siis tänään Kuopiossa ja sali täynnä ja hyvää keskustelua. Vpj-kiertueemme jatkuu tästä aina kesäkuun puoluekokoukseen asti ja täytyy kyllä nyt jo todeta, että pelissä on todella hieno joukko. Tänään matkassa oli samassa koneessa Ulla Karvo ja Jukka Mäkelä, jotka tavoittelevat puoluevaltuuston puheenjohtajuutta ja vpj-paikkoja kanssasi tavoitteleva Sampsa Kataja. Joukossa mainio tunnelma ja hyvää keskustelua läpi reissun ja ainakin minä katson tässä porukassa luottavaisena tulevaisuuteen. Valitaan tästä porukasta ketkä tahansa. Itse toki heistä haluan yksi olla ja sen eteen teemme nyt enemmän kuin kovaa duunia. Mukava Kuopiossa oli myös toisesta suunnasta matkannut Aulikki Sihvonen. Hän ehdolla myös valtuuston johtoon ja hyvä tekijä ja osaaja hänkin. Mitä keskusteluun tulee niin esillä tuttuja teemoja ja aiheita energiasta, kunta- ja aluehallinnon uudistamiseen ja vero- ja koulutuspolitiikkaan.
Mutta ennen Kuopion iltakeikkaa ja lentoja ehdin vielä täysistuntoon ja salissa esillä tänään kollegani Merikukka Forsiuksen lakialoite jolla hän haluaisi peruskoulun ykkös-kakkosluokilla rajattavan luokkakoon maksimissaan kahteenkymmeneen. Olen Merikukan kanssa perusteluista ja taustoista enemmän kuin samaa mieltä. Huolemme on yhteinen myös lapsista, opetuksesta ja resursseista. Itse kuitenkaan en lähtisi rajaamaan luokkakokoa sitovasti esimerkiksi kahteenkymmeen oppilaaseen. Sen sijaan kannustaisin kuntia oman kotikuntani Lopen tapaan itse määrittelemään oman kunnan opetuksen kannalta järkeviä maksimiluokkakokoja. Nimittäin tiukka normitus helpolla tekisi rajasta alarajan ja myös olisi helpolla kuolinisku monelle kyläkoululle kun taajamakoulussa 21 oppilaan tilanteessa tarvittaisiin lisäopettajaa. Itse en haluaisi sellaista kehitystä olla edesauttamassa. Olen tiukasti sitä mieltä, että meillä on monissa kouluissa aivan liian suuria luokkia ja niihin on puututtava. Tarvitaan riittävät resurssit ja kuntatason päätöksiä. Syksyn kuntavaaleissa voi tähänkin asiaan vaikuttaa. Myös valtiovalta asiaa on korjaamassa mm. nyt käynnistetyllä POP-ohjelmalla jossa rahaa ohjataan 80 miljoonaa juuri erityis- ja tukiopetukseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Mutta varovainen olisin sitovasta ja kuntia ja kuntien päätösvaltaa kahlitsevasta normituksesta. Kuntiin pitää saada järkeviä päättäjiä jotka tekevät asiassa järkeviä päätöksiä tarve- ja tapausharkinnan mukaan. Turvaten opetusta ja opetuksen kaikille niin erityistä tukea tarvitseville kuin myös lahjakkaille. Ne lahjakkaat usein tässä unohdetaan kokonaan. Olen siitäkin huolissani. Mutta Merikukan lakialoitteen perustavoite on oikea ja huoli on oikea ja toimenpiteitä tarvitsemme. Ennen muuta lisää resursseja laadukkaaseen perusopetukseen.
Vielä ennen Kuopion menolentoa ehdin mukaan Radio Hämeen Politiikan Puhemyllyyn. Tänään mukana keskustelemassa sosiaaliturvasta ja sen uudistamisesta kanssasi juontajana Pertti Lampinen ja Päivi Räsänen, Tarja Filatov ja Johannes Koskinen. Hyvä ja mielenkiintoinen keskustelu asiasta jossa vihdoin saadaan jotain aikaan. Nimenomaan luodaan ja uudistetaan välittävää ja kannustavaa sosiaaliturvaa siinä hengessä mitä täälläkin olen kirjoittanut. Mutta nyt en jatka. Kiitos tästä päivästä. Huomiseen.