Aamu taas… kahdensan aikaa sivistystoimenjohtajamme soitteli heti eilisestä kouluinfotilaisuudesta ja sen annista. Tilantarve taajamissamme on akuutti ja sitä asiaa eilenkin pohdittiin. Ratkaisuina esille on noussut viipalekoulu, saneeratut tilat tai koululaajennus. Itse olen sitä mieltä, että viipalekouluun eli väliaikaiseen parakkiratkaisuun ei kannata mennä kuin äärimmäisessä hädässä. Siinä mallissa nimittäin rahat palavat vuokrina ilmaan ja muutaman vuoden, kolmen luokan vuokraaminen, maksaan noin 150 000 euroa. Iso raha. Malliksi ja ratkaisuksi tulee siis etsiä jotain muuta.
Tietysti esille on noussut myös se, että miksi emme sitten kuljeta lapsia kirkonkylältä, Launosista ja Läyliäisistä tilaa tarjoaviin kyläkouluihin? Olemme niin hetken toimineetkin. Kuljetussuunta on silloin ns. vastakarvaan, kun kyliltä kuitenkin aamuisin tulee koulukuljetuksia jo Kirkonkylällä sijaitsevaan yläkouluun. Muutaman oppilaan kuljetus eri suuntaan päälinjasta on ollut todella kallista ja kyllä me aidosti olemme miettineet sitäkin, että myyvätkö tonttialueemme taajamissa enää, jos perheille ilmoitetaan, että lähikouluun ei sitten muuten lapsenne mahdu. Minä uskon, että myynti ainakin hiljenee. Nyt kunta on kuitenkin ottanut strategisen linjan, että hallittua kasvua tavoitellaan ja sen eteen elämme ja teemme päätöksiä.
Toisaalta toivoisin, että kyläkoulujen läheltä löytyisi myös tontteja ja näillekin alueille saataisiin lisää lapsiperheitä. Tiedän monta erittäin onnellista perhettä, jotka ovat valinneet kotinsa esimerkiksi Pilpalasta tai Vojakkalasta muuttaen sinne pääkaupunkiseudulta. Esimerkiksi Pilpalasta on helppo kulkea töihin Helsinkiin ja saa nauttia isoista tonteista ja omasta rauhasta ja kyläkoulu on lähellä. Näitä tontteja kun saadaan myyntiin niin tulijoita varmasti riittää sinnekin.
Samaan aikaan esillä on ollut myös kouluverkkomme muutenkin. Yhteisymmärrys sen säilyttämisestä nykytilassa on myös vahva. Suurin osa kouluista elää vahvasti ja osalle jo sijainti luo olemassa olon perustan esimerkiksi Länsi-Lopen alueella.
Itse olen koulujen säilyttämisen kannalla tässä tilanteessa kun kuntamme kasvaa tasaisesti, haja-asutusalue vetää myös ihmisiä ja kun koulujen uudistettu valtionosuusjärjestelmäkään ei meidän tilannetta heikentänyt. Olemassa oleva valtuuston päätös 20 oppilaan koulunpitorajasta on minusta hyvä ja selvä ja sen kanssa on kaikkien lasten, opettajien, vanhempien ja kylien selkeä elää ja tehdä työtä. Jos oppilasmäärä sitten kuitenkin laskee tai yhteiskunnan tilanne muuttuu suuresti esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä niin silloin asiaan palataan, muuten annetaan kouluille työrauha. Tämä on minun henkilökohtainen kantani nykytilanteessa.
…
Tänään ohjelmassa lähinnä toimistotyötä. Aamun lehdet vielä, pari kuppia kahvia ja kolme karjalanpiirakkaan. Siitä se päivä alkaa.
…
Aamupala syöty ja lehdet luettu. Aamun Hämeen Sanomissa (4.4.2006) kouluasiat nousivat aika vahvasti esillä muidenkin kuntien osalta.
Lehdessä kerrotaan mm., että ”Hattulassa ehdotetaan, että kunnan koulujen oppilasmäärän alaraja olisi 40 oppilasta. Sivistyslautakunta päätti maanantaina esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, että kunnan koulu lakkautetaan, jos sen oppilasmäärä on kahtena peräkkäisenä lukuvuonna alle 40. Tällä hetkellä Hattulan kouluista rajan alle jäävät Kosken ja Nihattulan koulut, ja myös Rahkoila on lähellä.”
Toisessa uutisessa kerrottiin, että ”Hämeenlinnan oppilasmäärät vähenevät ja valtionavut niiden mukana. Hämeenlinna kaavailee kouluverkkonsa karsimista lakkauttamalla Kankaantaan ja Katuman koulut. Asiaa valmistellut ohjausryhmä julkisti maanantaina esityksensä, joka tulee poliittiseen päätöksentekoon kevään kuluessa.” ”Koska valtionosuudet tulevat oppilasmäärän mukaan, Hämeenlinnan koulutoimelta häviää vuoteen 2012 mennessä noin neljä miljoonaa euroa valtion rahaa. Opetustoimenjohtaja Kirsti Mäensivu ei usko, että kaupungilla on varaa panna koulutoimeen neljää miljoonaa euroa lisää. ”
Eli tässä nyt näkyy ainakin Hämeenlinnan kohdalla juuri tuo valtionosuusuudistus, jossa ns. pienten alle 80 oppilaisten koulujen korotettu valtionosuus poistuu ja se korvataan kunnan asukastiheyteen perustuvalla laskukaavalla. Tässä mallissa tiuhaan asutut kaupungit mm. Hämeenlinna ja Riihimäki mutta myös Hausjärvi häviävät, mutta harvaan asuttu kunta, esimerkiksi Loppi (reilu 13 as/km2) saa rahaa paremmin. Enää ei siis kysytä kuinka monta koulua kunnassa on vaan laskenta tapahtuu asukastiheyden mukaan. Nyt meitä loppilaisia ainakin hiukan onnisti. Hyvä niin.
…
Päivä edennyt mukavasti. Kunnan asioista tuo koulupuoli työllistänyt tänään jonkun verran. Oman ryhmän jäsenten kanssa asiaa läpikäyty puhelimitse ja myös muutaman muunkin ryhmän jäsenen kanssa. Päivällä teklan puheenjohtajan Rautiaisen Jussin kanssa kävimme vielä kahvilla ja pohdimme asian teknisiä puolia. Katsotaan miten asia etenee.
Oman leipätyön parissa tänään aikaa myös käytetty – onneksi välillä niinkin. Tv:n katsojalukuja mittaavalta Finnpanelilta sain ensimmäisen Enduron MM-sarjan tv-ohjelman katsojaluvut ja täytyy sanoa, että yllättivät positiivisesti. Ohjelma oli lauantaina alkuillan kaikkien kanavien katsotuin 252 000 katsojalla, kun tavoitteemme oli 100 000 katsojaa/ohjelma. Kun laitoin tiedon sponsoreillemme ja sarjan suomalaiskuljettajille niin palaute oli hyvää ja tyytyväistä. Tästä on hyvä jatkaa.
Työpäivän jälkeen pyörähdin vielä Riihimäellä ja hain ystävältäni pellettikorin Pekkalaan. Ajattelin hieman säästää tuossa alati kallistuvassa sähkössä uusiutuvaan energiaan turvautumalla.
Tulipiipun 50 kWh pellettipoltin sopii Pekkalan mökkini suureen varaavaan takkaan ja uskon, että saan sillä järkisäästöä aikaan. Yksi pellettitäyttö (12 kg pellettiä) vastaa kolmea sylillistä klapeja ja pellettien suursäkki 500 kg pellettiä maksaa noin 70 euroa. Säkistä lämmittää 50 kertaa keskimäärin.
Kun tuossa tutkailin mitä se sitten oikeastaan voisi tarkoittaa. Lämmitys maksaa pelletillä kWh 2,5 – 3,0 snt . Kun öljyllä hinta on noin n. 6,0 senttiä ja suoralla sähköllä n. 8,0 senttiä. Säästöä 30 000 kWh:n vuosikulutuksella saa näin aikaan jopa 1500 euroa vuodessa. Tällaisiin säästöihin en mökilläni pääse, sillä jo nyt on takkaa käytetty ja talvi on ollut peruslämmöllä. Eikä ole tarvekaan, mutta säästää aion ja ainakin käyttää uusiutuvaa metsiemme energiaa hyödyksi. En siis yhtään ihmettele, että muutamat ystäväperheeni jo valitsevat kotinsa lämmitysmuodoksi pelletin. Kanattaa muuten jokaisen tutkailla. Tässä perustietoa pelleteistä ja sitten näistä polttokoreista, jotka sopivat takkaan kuin takkaan.
Nyt vielä hieman töitä illan suussa ja sitten iltaa viettämään ja saunaan.