Marraskuussa jätin eduskunnassa uudelleen vaalikauden vaihtuessa rauenneen lakialoitteeni terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimiseksi. Meillä ei myöskään rikollisjärjestöön kuulumista ole kriminalisoitu eikä meillä omaa lainsäädäntöä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Rikollis- ja terrorijärjestöt ovat enenevissä määrin uhka länsimaalaisille sivistysvaltioille.
Useissa maissa suunnitellaan nyt lakeja ja on jo säädettykin, joilla pystyttäisiin ennaltaehkäisemään kansalaisten lähtemistä terroristien hallussa oleville taistelualueille. Esimerkiksi Saksa kriminalisoi DAESH (Isis)-järjestön propagandan ja värväystoiminnan sekä järjestön symbolien esittämisen. Tämä olisi perusteltua myös tehdä Suomessakin.
Eduskunnassa on aiemmin jo käsitelty hallituksen esityksenä lakia, jossa kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädettiin rangaistavaksi. Myös terrorismin rahoittaminen on laitonta. Tämän takia terrorijärjestöön kuuluminenkin tulee nyt kriminalisoida. Terroristijärjestöt ovat globaalinen uhka maailmalle. Niiden kukistamiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön.
Istunto päättyi 03.09. Lakialoitteeni tuli esitellyksi.
Esittelin lakialoitteeni eduskunnassa torstai-perjantain välisenä yönä noin kello kolmelta. Oheinen kuva on muuten juuri niiltä hetkiltä. Halusin lakialoitteen esitellä nyt vielä siksi, että tämä laki pitää saada voimaan mahdollisimman pian. Esittelyni jälkeen se siirtyikin jo lakivaliokunnan käsittelyyn ja toivottavasti oikeusministeriökin ryhtyy sen myötä toimii. Asialla on kiire.
Samaan aikaan pitää kiirehtiä myös tiedustelulainsäädäntöä. Esitys siviili- ja sotilastiedustelua koskeviksi lainsäädännöiksi on tarkoitus nyt tehdä kolmella erillisellä lainsäädäntöhankkeella.
Toisena lakialoitteenani jätin eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi esityksen millä vapautuvien vankien vaarallisuusarvioinnit tehtäisiin jatkossa myös hovioikeutta sitoviksi.
Henkirikosten ja muiden väkivalta- ja seksuaalirikosten uusimiset nostavat aika-ajoin esille vapautuville vangeille tehtävien vaarallisuusarviointien tarpeellisuuden. Laajemmin asia nousi esille muutama vuosi sitten ns. Porvoon tapauksen yhteydessä, kun tekijä ehti olla vapaana vain puoli vuotta ennen uusia henkirikoksia. Tämän jälkeen lakia ja käytäntöä muutettiinkin, ja sen jälkeen oikeuspsykiatrit ovat arvioineet aina elinkautisvankien väkivaltariskin, kun vangin on määrä päästä ehdonalaiseen vapauteen. Vaarallisuusarviointeja on laajennettu myös muihin koko vankeustuomionsa suorittaviin rikollisiin. Nykykäytännön mukaan arvioita tehdään siis koko tuomionsa istuneille sekä elinkautisesta vankeusrangaistuksesta vapautuville, mutta esimerkiksi taposta tuomitut vapautuvat yleensä määräajassa suoritettuaan tietyn osan tuomiostaan ilman vaarallisuusarvion tekoa.
Vaarallisuusarvio on oikeuspsykiatrinen tutkimus, jossa arvioidaan vangin todennäköisyyttä syyllistyä uudelleen väkivaltarikoksiin. Vaarallisuusarvion allekirjoittaa aina psykiatrian erikoislääkäri. Arvion laatimiseen osallistuu myös kliininen psykologi, sosiaalityöntekijä ja joukko hoitajia, jotka seuraavat vangin käyttäytymistä hoitojakson aikana.
Ns. Oulun pitseriasurma nosti myös vaarallisuusarvioinnit esille. Ampuja oli surmannut aiemminkin ja saanut 11 vuoden henkirikostuomion. Tästä hän oli istunut vain kolmasosan ennen vapautumistaan. On aihetta kysyä, olisiko laajalla vaarallisuusarviolla ollut vaikutusta tämänkin rikoksentekijän vapautumiseen.
Nämä pohdinnat eivät uhreja takaisin tuo, mutta ovat perusteltuja ja aiheellisia tulevaisuuden näkökulmasta. Asiantuntijoiden mukaan vaarallisuusarvioinneilla voitaisiin ennalta ehkäistä uusien rikosten riskiä. Julkisuudessa on myös todettu edelleen, että vankiloista vapautuu sellaisia vankeja, joille olisi syytä tehdä laaja vaarallisuusarvio, ja myös vankeja, joita ei ammattilaisten mukaan tulisi päästää vapaaksi. On enemmän kuin aiheellista laajentaa vaarallisuusarvioiden tekeminen koskemaan kaikkia väkivaltarikostyyppejä, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet elinkautiseen vankeuteen tai joissa koko tuomiota ei vanki joudu suorittamaan.
Tuorein tapaus on Tuuli-tytön murhaaajan vapautuminen. Kyseinen mies raiskasi vuonna 1993 Tampereella puukolla uhaten 13-vuotiaan tytön. Hänet tuomittiin teosta vajaan kolmen vuoden vankeuteen, josta hän vapautui syksyllä 1995. Vain muutama kuukausi tästä hän teki raskaimman rikoksensa. Marraskuussa 1995 hän murhasi veitsellä itselleen tuntemattoman 15-vuotiaan tytön Tampereen Aitovuorentiellä lyömällä ja viiltelemällä tätä useita kertoja. Kymmenen vuotta myöhemmin 2005 kesäkuussa vanki pääsi lyhyelle muutaman tunnin vartioimattomalle lomalle. Sen aikana hän käytti seksuaalisesti hyväkseen pientä lasta. Mies tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Ja nyt jälleen kymmenen vuotta myöhemmin mies pääsee ehdonalaiseen vapauteen hovioikeuden päätöksellä. Vapaus on koittamassa syyskuussa 2016. Rikosseuraamuslaitos on vastustanut vangin vapauttamista, mutta hovioikeus päätti toisin. Tuomittu on suorittanut elinkautista vankeuttaan nyt jo lähes 20 vuotta, mutta syyllistynyt sen puolivälissä lyhyellä vankilomalla jo jälleen uuteen rikokseen. Tästä huolimatta hovioikeuden mukaan rangaistuksen pitkä kesto puoltaa vapauttamista eikä hänen vankeusaikanaan tekemiä rikoksia voi pitää painavana esteenä vapauttamiselle. Hovioikeuden mukaan ”hakijan selviytymistä vankilan ulkopuolella tukee hänen sosiaalinen verkostonsa ja myös se, että hän on vankeusaikanaan opiskellut”. Hovioikeus myös totesi, että ”hakija ei käytä alkoholia eikä hänellä ole päihteidenkäyttöhistoriaa”. Tämäkin puolsi hovioikeuden mukaan miehen vapauttamista.
Rikosseuraamuslaitos vastusti edelleen vaaralliseksi katsomansa rikollisen vapauttamista. RiSe haki hovioikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmasta oikeudesta sitä kuitenkaan saamatta. Vapaus on siis koittamassa asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta syyskuussa 2016.
Lainsäädäntö vaatiikin nyt muutosta niin, että ehdonalaiseen vapauteen hakevan vangin hakemusta ei oteta hovioikeuden käsittelyyn, jos Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vastustaa vapauttamista tai jos arvio vangin riskistä käyttäytyä väkivaltaisesti ei puolla vapauttamista. Vaarallisuusarvion tulee siis jatkossa olla sitova este vapauttamiselle.
Nyt lauantain päivän ohjelman pariin.
….
Kello 22.12 ja mukava päivä takana. Pyöräretkeä, leffaretkeä, MM-salibandyä ja naisille taistellen hopeaa ja yhdessä oloa. Ja täytyy kyllä taas todeta, että kyllä meillä osataan tehdä upeita koko perheen elokuviakin tänä päivänä. Tänään kävimme katsomassa SolarFilmsin Hevisauruksen Verkatehtaalla Hämeenlinnassa ja täytyy kyllä jälleen antaa kehua niin näyttelijöille, ohjaajalle, toteutukselle kuin juonellekin. Mainio leffa ja jäämme nyt sitten odottamaan alkuvuonna tulevaa uutta Risto Räppääjää ja muita. Mutta ehkä sitä ennen yritän kuitenkin käydä Bondinkin katsomassa.
Päivän iso uutinen tuli jälleen Pariisista ja nyt myönteinen ja iloinen uutinen. Pariisissa pääsitiin historialliseen ilmastosopuun. 195 maata. mukana mm. myös Kiina, Intia ja Saudi-Arabiakin on sitoutuneet sopimukseen ja sillä tavoitellaan ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä selvästi alle 2 celsiusasteeseen. Kovana tavoitteena jopa 1,5 astetta. Sopimuksessa teollisuusmaat ovat tärkeässä vetäjän roolissa ja ne tarjoavatkin tukea kehitysmaille näiden leikatessa päästöjään. Isona asiana yhteinen lupaus kerätä vuodesta 2020 lähtien vuosittain 100 miljardia dollaria auttamaan kehitysmaiden selviämistä ilmastonmuutoksesta. Ja lisäksi viiden vuoden välein tarkistetaan kaikkien ns. kansalliset suunnitelmat ilmastonlämpenemisen pitämiseksi kurissa. Pariisin kansainvälisessä ilmastokokouksessa solmittu sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa, mutta liikkeelle lähdetään heti. Palaan tähän laajemmin varmasti tässä vielä.
Nyt taidan jatkaa mukavaa vapaapäivää ja pistää sohvalle pitkälleen. Huomenna lähdetään Glögikiertueelle. Nähdään!
Tagit: terroristijärjestö, vaarallisuusarviointi,