Tekemättä ei vain voi olla.

Blogi, torstaina 21.03.2013

Tänään on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeä päivä. Maamme talous ei ole kehittynyt niin kuin muutamat halusivat hallitusohjelmaa tehtäessä uskoa. Nyt ei enää epätodellisuuden varaa voi tulevaisuutta rakentaa. Kasvu ei siis ole tullut itsestään ja tänään se pitää sitten tehdä. Se tarkoittaa veroratkaisua joka tukee työtä ja työllisyyttä. Yhtään veroa ei pidä korottaa jos se vie tästä maasta työpaikkoja ja työllisyyttä, mutta kaikkia niitä veroja kannattaa laskea jotka lisäävät tähän maahan työtä ja sitä kautta verotuloja. Siksi esimerkiksi työnverottaminen ei ole lääke vaan nimenomaan yrittämisen ja työllistämisen verotuksen muuttaminen. Itse olen sanonut aiemmin ja sanon tänäänkin, että päivän ohjenuoraksi on hyvä se, että ei sanota ei yhdellekään sellaiselle toimenpiteelle joka luo tähän maahan lisää työtä ja tukee työllisyyttä.

Pienempiäkin isoja asioita on tänään pöydällä. Itse toivon, että opintotukea kehitetään tänään niin että se olisi entistä kannustavampi ja kannustaisi ja mahdollistaisi myös työnteon ja työkokemuksen hankkimisen opiskelun rinnalla. Älyttömistä takaisinperinnöistä pitäisi nyt päästä eroon ja siirtää rahaa nuorten työnteosta tuleviin veroihin. Niin se toimisi. Itse siis olen valmis luopumaan ns. vapaantulonrajoista kokonaan. Minusta riittävä vaatimus opintotuen saamiselle on yhdessä sovitulla, ehkä hieman tätä päivää nopeamminkin, etenevät opinnot. Sitten itse toivon myös sitä, että tänään korjattaisiin myös muutamia opintotuen epäkohtia. Itse olen esittänyt toisella asteella opiskelevien 18-20-vuotiaiden nuorten aikuisten opintotuen irrottamista heidän vanhempien tuloista. Ei ole perusteita, että aikuisen ihmisen opintotukee vaikuttaa heidän vaikkapa ihan toisaalla asuvien vanhempien tulot. Tämä pitää tänään korjata. Ja sitten sanoa tiukka EI SDP:n leirissä suunnitellulle siirtymiselle vain lainaperusteiseen opintotukeen. On jo nyt kyseenalaista, että nuoret laitetaan elämään lainalla. Nykyinen opintoraha, asumislisä ja opintolaina -malli on hyvä ja sitä voi toki kehittää kannustavammaksi ja esimerkiksi paremmin täysipäiväisen opiskelun turvaavaksi. Siihenkin on olemassa malleja.

Mielenkiintoinen aihe tänään on myös suunnitellun Lastensairaalan rahoitus. Tavoite on, että valtio olisi mukana uuden Lastensairaalan rakentamisessa 40 miljoonalla. Koko kustannus on noin 160 miljoonaa. Itse toivon, että nyt tänään ratkaisu tästä saadaan. Maamme tarvitsee ja lapsemme ansaitsee ajanmukaisen ja parasta hoitoa antavan erikoissairaalan ja sille sanon minä vahvan KYLLÄ.

Ja tänään tarvitaan ratkaisu myös siitä miten sosiaali- ja terveysasiat maassamme hoidetaan. Itse en ole innostunut tiistaisesta työryhmäesityksestä. En usko, että se parhaalla mahdollisella tavalla turvaisi hyvät palvelut koko maahan. Siksi toivon, että tänään hallitus tekee tässäkin asiassa ratkaisun jolla palvelut turvataan. En usko, että asia lähtee kartasta tai ylhäältä antamalla vaan ehdoilla jotka pitää kuntien täyttää itse parhaaksi katsomilla ratkaisuillaan. Tämä on yksi onnistumisen mittareista. Ja myös se miten palvelurakenteiden uudistamisessa muutenkin edetään ja onnistutaan.

Ja onnistumisen mittarina voidaan pitää myös asuntorakentamisen vauhdittamista. Kaksi vuotta asuntorakentaminen on ollut jäissä jääräpäisyyden takia ja nyt on pakko saada ratkaisuja aikaan joilla helpotetaan mm. pääkaupunkiseudun huutavaa vuokra-asuntopulaa. Meillä on tähänkin valmis toimenpidepaketti jonka toimivuus on taattu ja sitä tarjoamme.

Ja iso kysymys on palkkaratkaisu. Sitä ei tänään hallitus päätä, mutta se ratkaisee paljon maamme tulevaisuudesta. Valitettavasti työnantajat ja -tekijät eivät viime yönä ratkaisuun päässeet. 

Tässä muutamia nostoja päivän agendasta. Ja pääehtona ja ohjeena se, että tekemättä ei vain voi enää olla.

Aikainen aamu siis tänäänkin. Onneksi aurinko jo tuo uutta virtaa. Nyt mennään.

..

Kello 18.15 ja sanotaan KYLLÄ!

Tekemättä ei voinut olla ja tekemättä ei oltu. Aivan uskomaton suoritus hallitukselta ja jos kuuden puolueen hallitusta joskus on ja olen arvostellut niin nyt täytyy taas antaa arvostusta. Paketti joka nyt tehtiin pääministeri Jyrki Kataisen johdolla on todellakin tasapainoinen, oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen uskova. Ja mikä tärkeintä myös vastuuta kantava.

Lähtökohta paketissa on se mitä peräänkuulutunkin eli työllisyyden tukeminen ja työn kasvattaminen. Se pitää sisällään merkittävät noin 600 miljoonan euron sopeutustoimet yhteisesti sopimamme linjan mukaan – siis puolet kohdennettuja (ei pienituloisiin kohdistuvia) leikkauksia ja puolet veronkorotuksia.

Sellainen mitä haimme ja minkä saimme on merkittävä yritysverotusuudistus. Laskemme tritysten maksamaa yhteisöveroa aina 20 prosenttiin. Menemme siis alle Ruotsin ja yritysverotuksessa vahvasti mukaan muidenkin naapurimaiden kanssa. 4,5 prosenttiyksikön lasku on elinkeinoelämälle ja suomalaisille työpaikoille todellinen posiitinen jytky. Huomioitava on kuitenkin se, että vastapainoksi leikkaamme mm. yritystukia ja osinkoverotusta.

Mutta niin kuin yrittäjät ovat jo todenneet niin ”yhteisöveron tuntuva alentaminen ei johtanut eräillä tahoilla vaadittuun yrittäjien osinkoverotuksen merkittävään kiristämiseen, vaan myös yrittäjien kokonaisverorasitus kevenee selvästi.” Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi, että kokonaisuus ”parantaa yrittäjien investointi- ja työllistämismahdollisuuksia. Tärkeä kasvua tukeva muutos on, että kevyemmin verotetun osingon enimmäismäärä, 60 000 euroa, poistuu.”

Järventaus myös totesi, että ”on ymmärrettävää, että yhteisöveron tuntuva lasku johti siihen, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta oli muutettava maltillisesti”, mutta ”silti yrittäjän kokonaisverorasitus eli yhteisöveron ja osinkoveron summa jää suurella yrittäjäjoukolla selvästi alle yleisen pääomaverokannan. Se kannustaa yrittäjyyteen suhteessa passiiviseen omistamiseen, kuten osake- tai asuntosijoittamiseen”.

Yhteisöveron lasku parantaa siis myös pienen yrityksen mahdollisuuksia tehdä investointeja sekä omalla että ulkoisella rahoituksella.

Koska yhteisöveron reilu kevennys keventää siis myös osinkojen verotusta, on osinkoverotuksen rakennetta katsottava uudelleen. Tämä oli välttämätöntä jo siitäkin syystä, että tässä valtiontalouden tilanteessa ei olisi mahdollista, että kertaalleen verotettujen osinkojen kokonaisverorasitus olisi vain 20 prosenttia.

Listattujen yhtiöiden osinkovero siis kiristyy hieman. Jatkossa listatusta yrityksestä nostettu osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloveron alaista tuloa, kun se tähän asti on ollut 30-prosenttisesti vain yhteen kertaan verotettua tuloa. Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen osalta pitäydyttiin kohtalaisen korkeassa, 8 prosentin normaalituottomallissa. Tämä tarkoittaa, että kun yrittäjä nostaa yrityksen nettovarallisuuteen suhteutettuna 8 % osinkoa, on osinko edelleen erittäin kevyesti verotettua. Tästä lähtien kahdeksan prosentin huojennusrajan piirissä 25 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja näin ollen loput 75 prosenttia osingosta säilyy yhteen kertaan verotettuna, tai ns. verovapaana osinkona. Tämän pienen kiristyksen vastineeksi osingonsaajakohtaisesta 60 000 euromääräisestä maksimiosinkorajasta luovuttiin siis kokonaan niin kuin Järventauskin kommentissa kehui. Näin ollen yritykselle ei synny kannustinloukkua yrityksen nettovarallisuuden kasvattamiselle.

Kahdeksan prosentin huojennusrajaa suurempi osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa ja verotetaan täten pääomatuloveroprosentin 30 tai 32 mukaisesti.  Jatkossa 32 prosentin verokanta koskee yli 40 000 euron osinkotuloa, kun se tähän asti on koskenut yli 50 000 euron suuruisia osinkoja.

Osinkoverotuksen rakenteeseen tehdyn muutoksen suuri linja on, että yritykseen jätettävää pääomaa verotetaan yhteisöveron kautta nykyistä keveämmin, koska se tuo mahdollisuuden investointeihin, yrityksen kasvattamiseen ja työllistämiseen. Pääomaa verotetaan hieman kireämmin siinä vaiheessa, kun se otetaan ulos yrityksestä. Muutos on askel kohti Virossa käytössä olevaa veromallia. Yrittäjällä on myös mahdollisuus järjestellä tuloutustaan uudelleen palkkatulojen kautta, jolloin tähän osuuteen sovelletaan ansiotuloveroa.

Tässä kehysriihessä päätetyssä kokonaisuudessa annetaan arvoa sille tosiasialle, että yksityisen sektorin työpaikat ja yrittäjyys ovat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta aivan keskeisiä. Verotusta on uskallettava uudistaa. Nyt päätetyllä kokonaisuudella kevennetään yritysten verotaakkaa, panostetaan kilpailukykyyn ja kannustetaan yrityksiä kasvuun ja työllistämiseen.

Pienten ansiotulojen verotukseen tulee kevennystä työtulo- ja perusvähennysten korotuksen kautta. Näin matalapalkkaisen työn tekeminen tulee nykyistä kannattavammaksi.

Päivän ja viime yön neuvottelutulos nostaa myös vaatimuksiemme mukaan kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys nousee nyt 2400 euroon. Ja merkittäviä panostuksia tulee myös nuoriin kun mm. opiskelupaikkaleikkauksia vähennetään ja vahvistetaan oppisopimusjärjestelmää. Nämä tukevat osaltaan nuorisotakuunkin toteutumista. Niin ja perheille tulee myös parannuksia sitä kautta kun käyttöön otetaan ns. joustava hoitoraha ja sen lisäksi päivähoitomaksut porrastetaan aidon toteutuneen käytön mukaan.

Voi siis hyvin todeta, että hallitus teki sen mitä piti ja vielä enemmänkin.

Niin ja aivan lopuksi täytyy vielä kiittää siitäkin, että liikennehankkeiden rahoitukset nyt turvataan. Se takaa jo päätettyjen hankkeiden rakentamisen ja tässä paketissa mukana mm. koko maata palvelevana Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna -pääradan välityskyvyn parantaminen ja Riihimäen asemapihan ja asemalaitureiden remontti mm. esteettömyyden takaamiseksi.

Summa summarum…

Meidän tavoite oli luoda maahamme uutta työtä ja kasvua. Kokoomuksen työn linja näkyy siis todella vahvasti tässä kehysriihen lopputuloksessa. Kokonaisuus on voitto suomalaiselle työlle.

Voisi hyvin kiteyttää, että tuloksia saavutettiin kaikissa Kokoomuksen näkökulmasta tärkeissä kategorioissa:
– valtion velkaantuminen taitetaan laskuun
– lisätään Suomeen työtä ja kasvua sekä suomalaisille työpaikkoja
– kestävyysvajetta kurotaan umpeen

Valtion velkasuhde taitetaan laskuun noin 850 miljoonan euron kehysleikkauksella. Lisäksi veronkorotuksia tehdään yhteensä 300 miljoonan euron edestä. Valtiontalouden riittävä sopeutus on ennen kaikkea uskottavuustoimenpide, joka turvaa Suomelle AAA-luottoluokituksen ja tätä kautta edullisen lainansaannin sekä yrityksille että kotitalouksille. Velkaantumisen pysäyttäminen on edellytys uusille työpaikoille ja kestävälle talouskasvulle.
 
Kestävyysvajetta kurotaan umpeen myös vauhdittamalla kunta- ja sote-palvelu -uudistuksen etenemistä. Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa. Heti alkusyksystä varaudutaan asettamaan suurimmille kaupunkiseuduille erityiset kuntajakoselvittäjät. Sote-uudistusta viedään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa. Sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti pääsääntöisesti vastuukuntamallin pohjalta. Julkisen talouden tehostamiseksi kuntien lakisääteisiä velvoitteita pyritään keventämään tavoitteena noin yhden miljardin euron säästöt.

Eläkeuudistus astuu voimaan viimeistään vuonna 2017. Työuria pidennetään myös työn- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä työelämän tasa-arvoon tehtävillä parannuksilla. Käyttöön otetaan uusi joustava hoitoraha ja päivähoitomaksut porrastetaan käytön mukaan. Työurien alkupäässä opintotukea uudistetaan kannustavampaan suuntaan.

Tässä nyt hieman pitkästikin tätä päivää. Ja palaan varmasti muihin ratkaisuihin tässä vielä. Mutta sen voi sanoa, että tänään suomalainen voitti.

….

Suomeen KriHa-Veteraaniohjelma.

Päivän muista jutuista haluan nostaa vielä lyhyesti esille ensin puolustusvaliokunnan tekemän lausunnon ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Siihen sain tahtomani läpi ja vielä yksimielisesti. Lausunnossa vaaditaan, että maahamme tehdään nyt Kriisinhallintatehtäviin osallistuneiden oma Kriha-Veteraaniohjelma. Henki on se, että jos ja kun olemme mukana kv-kriisinhallintatehtävissä niin meidän tulee myös kantaa vastuut näistä naisista ja miehistä ja heidän läheisistään jos jotain sattuu. Nyt tämä pitää vielä vääntää UAV:n mietintöön ja sitä kautta mahdollisimman pian toteutukseen. Olen tästä niin tyytyväinen.

Itse olisin toivonut lausuntoon tiukempaa kirjausta vuoden 2015 jälkeisen ajan puolustusvoimien määrärahoista. Mutta nyt sitä ei haluttu ylöskirjata, mutta onneksi meillä kokoomuksessa vahva tahtotila tähän ja myös keskustassakin ainakin. Puolustus pitää pitää uskottavalla tasolla jatkossakin.

Ja lopuksi vielä ympäristövaliokunnan iso urakka. Tänään saimme valmiiksi Koloveden kansallispuiston perustavan tai laajentavan lain käsittelyn. Saamme upean alueen joka tukee mm. Saimaan norpan suojelua. Hyvä.

….

Illalla tänään oli mukava istua hetkeksi ihan rauhassa alas eduskunnan parhaiden ystävieni kanssa. Takarivin Taavit Henna Virkkunen, Petteri Orpo, Sampsa Kataja ja minä olemme alusta asti pitäneet yhtä ja tänään jälleen oli ”istunnon” aika. Tiukat viikot takana ja tiukkoja edessä.

 

 

 

Kommentit