Iso paketti kerää kiitosta.

Blogi, perjantaina 22.03.2013

Eilen hyväksytty kehyspaketti valtion taloudesta on kerännyt valtavasti myönteistä palautetta. On tietenkin totta, että kaikki eivät voi olla tyytyväisiä, mutta kun katsoo kokonaispakettia ja tilannetta mihin se tehtiin niin tyytyväisyyteen on laajasti aihetta. Emme esimerkiksi nostaneet alv:a tässä tilanteessa vaan kohdensimme veronkiristyksiä haittaveroihin kuten alkoholiin ja tupakkaan. Toisaalta emme pystyneet alentamaan työnverotusta, mutta emme sitä myöskään tiukentaneet. Kohdistimme nyt merkittävät voimavarat työllisyyttä tukeviin verouudistuksiin. Tavoitteena siis se, että tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja ja lisää kasvua.

Kokonaisuutena hallituksen yritysveropaketti siis alentaa yritysten kokonaisverorasitusta. Voisi hyvin todeta, että otimme ison askeleen kohti Viron mallia jossa kannustetaan nimenomaan keräämään pääomaa ja investoimaan se omaan yritykseen ja sen kasvuun ja työpaikkoihin.

Eilen tehty odotettuakin suurempi yhteisveron alennus siis hyödyttää kaikkia yrityksiä. Siitä hyötyy siis niin pienemmät kuin suuremmatkin yritykset. Ja kun eilen mediassa on annettu ymmärtää, että osinkoverotus muuttuisi dramaattisesti niin lainaan tässä verojaoston puheenjohtajan Sampsa Katajan kommenttia, jossa hän tarkensi eilistä päätöstä toteamalla, että ”toisaalta yrittäjät voivat jatkossakin nostaa osinkoja, joista on maksettu vain yhteisövero”. ”Yritysverotuksen rakenteeseen tehdyn muutoksen suuri linja on, että yritykseen jätettävää pääomaa verotetaan yhteisöveron kautta nykyistä selvästi keveämmin. Se kannustaa yrityksiä työllistämään Suomessa ja antaa menestymisen mahdollisuuksia yrityksille etenkin kansainvälisessä kilpailussa.”

Listaamattoman yhtiön osinkoverohuojennuksen laskentaprosentti laskee nyt siis 9 prosentista 8 prosenttiin yhtiön nettovaroista. Tämän puitteissa maksetuista osingoista 25 prosenttia on veronalaista. Näin yhteisöveron ja osinkoveron kokonaisvaikutukseksi tulee 26 prosenttia.

Myös Perheyritysten liiton keskustalainen toimitusjohtaja Matti Vanhanen kehui eilistä ratkaisua. Hän piti kehysriihen lopputulosta onnistuneena. Vanhasen mielestä tehdyt päätökset ovat kasvun ja työllisyyden kannalta tärkeitä.

Mutta tottakai joitain veroja joudumme korottamaan. Valtion taloutta on tasapainotettava ja siitä meidän jokaisen tulee nyt kantaa vastuuta hartioittemme mukaan. Ja tätä paketti myös muuten varsin hyvin tukee ja edustaa. Emme leikkaa heikoimmassa asemassa olevilta ja teemme arvovalintoja veronkorotuksissa.Ja toisaalta esimerkiksi opintotuen indeksiin sitomista päätettiin varhentaa jne.

Mutta rehellisyyden nimissä on pakko todeta sekin, että työ ei tähän lopu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen totesi Iltalehdessä tänään, että ”Jos hallitus noudattaisi omaa ohjelmaansa velkasuhteen taittamisen osalta, se edellyttäisi 1,8 miljardin sopeutusta. Se merkitsee, että seuraavalle hallitukselle tulee miljardiluokan sopeutustarve.”

Kotilaisen kuitenkin totesi, että tässä tilanteessa ”hallitus toimi oikein rajatessaan valtiontalouden sopeutustoimet 600 miljoonaan euroon”. Juuri näin. Nyt haetaan kasvua.

Eduskunnassa takana jo ympäristövaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta. Kohta täysistuntoon ja sitten Turkua kohden. Suuntaamme Lopen Yrittäjien kanssa tänään kevätkokousmatkalle. Keskustelu suomalaisesta työstä siis varmasti jatkuu koko viikonlopun.

Lopen kunnan tilinpäätös vahva.

Muutama sananen vielä kotikuntani Lopen asioista. Ensi maanantaina kunnanhallitus allekirjoittaa viime vuoden tilinpäätöksen. Viimeiset kaksi vuotta minulla oli kunnia saada johtaa kunnanhallitusta ja nyt on etten sanoisi aikalailla hieno fiilis saada ”esitellä” viime vuoden tilinpäätös ja antaa uudelle kunnanhallitukselle helppo ja mukava tehtävä se allekirjoittaa.

Kuntamme tilikauden tulokseksi muodostui 2.190.208,76 euroa ylijäämää. Meillä yksi kunnallisveron veroprosentti on noin 1 miljoona euroa. Se hieman avaa ja suhteuttaa miten kovasta tuloksesta oikein puhutaan. ”Olennaisilta osin tuloksen muodostumiseen vaikuttivat verotulojen ja valtion-osuuksien hyvä toteutuminen talousarvioon nähden, perusturvalautakunnan ja kasvatus- ja sivistyslautakunnan toimi¬alueiden hyvä kehitys sekä yleisen korkotason historiallinen alhaisuus, joka on jatkunut ennakoitua pitempään.”

Lopen kunnalla on taseessa edellisiltä tilikausilta ylijäämää 6.192.181,18 euroa, joten kertyneen ylijäämän määrä nousee 8.382.389,94 euroon. Asukasta kohti laskettuna taseen ylijäämän määrä on nyt 1.005 euroa, kun kaikkien kuntien keskiarvo vuoden 2011 tilinpäätöksissä oli 1.398 euroa.

”Tilikauden tulos on 1.867.058,76 euroa parempi kuin talousarviossa. Toiminta¬¬tuotot ylittivät talousarvion 8,1 % ja toimintakulut alittivat 0,5 %, minkä ansiosta toimintakate oli 827.985,77 euroa talousarviota parempi. Kun vero-tulojen ja valtionosuuksien sekä rahoituserien¬ toteutumat ylittivät selvästi budjetoidun, muodostui vuosikate 1.808.826,06 euroa paremmaksi kuin talous¬arviossa. Vuosikate oli 3.501.806,06 euroa, mikä riitti hyvin kattamaan poistot ja tulo¬rahoitus näin oli hyvällä tasolla. Vuosikate ylitti myös inves-tointien määrän, minkä ansiosta kunnan lainakantaa kyettiin vähentämään.”

Vielä neljä vuotta sitten tai ennen viime valtuustokautta kuntamme oli konkurssitiellä ja kriisikunnnan tiellä. Mutta nyt tilanne on aivan toinen ja laiva seilaa hyvässä myötätuulessa. Loppi teki tuloksella mitaten hyvän tilinpäätöksen nyt neljäntenä vuonna peräk¬käin. Kehitys oli Lopella myös parempi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Kun tarkastellaan talouden tunnuslukuja, ne ovat tuloslaskelman ja osittain myös rahoituslaskelman osalta hyvää tasoa.

Kunnan taserakenne on kuiten-kin yhä keskimääräistä velkaantuneempi, mikä näkyy taseen kautta laske-tuissa tunnusluvuissa. Mutta pystyimme kuitenkin vähentämään lainakantaansa nyt kolman¬tena vuonna peräkkäin, edelliseen tilinpäätökseen verrattuna lainamäärä väheni viime vuonna 1.917.790 euroa. Sen ansiosta Lopen asukasta kohti laskettu lainamäärä, 1.946 euroa/asukas, painui jo alle valtakunnallisen keski¬arvon, 2.282 euroa/asukas, ja myös taseen tunnusluvut paranivat. Tase¬rakenteen parantaminen vaatii kuitenkin yhä erityistä huomiointia.

Lopen Kunnan vuoden 2012 investoinnit olivat 2.580.641,43 euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat maanhankintaan ja Maakylän vesi¬huoltolinjan rakentamiseen. Kirkonkylän esiopetustilojen rakentamisen ja Vanhakosken alueen kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset painottuvat alun perin suunniteltua enemmän vuoteen 2013.

Tässä siis pieni katsaus siihen millaisessa kunnossa viime vuoden kunnanhallitus jätti talouden nykyisen kunnanhallituksen käsiin. Lähtökohdat siis etten sanoisi erinomaiset. Maanantaina kunnanhallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen ja kesäkuussa sen valtuustossa sitten vahvistamme.

Hyvältä siis näyttää ja nyt vain pitää uuden kunnanhallituksen huolehtia, että Loppi pysyy hyvällä ja vakaalla uralla myös jatkossa. Velkaantumisen ja kriisikunnan tielle ei kotikuntaamme enää saa laskea.

Muutama huomio palautteenne perusteella yritysverotuksesta.

Niin siis kiitos palautteesta. Teistä muutamat olette olleet huolissanne valtiovarainministeri Urpilaisen tiedotustilaisuudessa kertomasta viestistä, että päätösten jälkeen ns. ”verovapaita osinkoja” ei ole enää olemassa. Useat yrittäjät ovat ymmärtäneet viestin väärin niin, että jatkossa osingosta maksettaisiin täysimääräisesti pääomatuloveroa. Oiotaanpa nyt siis hieman tätä uutisointia.

Uusi osinkoveromalli on siis aidosti rakenteeltaan kasvun ja yrittäjyyden kannustimia vahvistava. Uudessa mallissa yrittäjän kokonaisverorasitus, eli yhteisöveron ja osinkoveron summa, jää suurella yrittäjäjoukolla selvästi alle yleisen pääomaverokannan. Se kannustaa ottamaan yrittäjyyden ja työllistämisen riskin passiivisen omistamisen sijaan. Lisää työtä ja kasvua Suomeen!

Osinkoverotuksen rakenteen uudistamisesta listaamattomien yritysten osalta
 
Hallituksen päätös keventää yhteisöveroa 20 prosenttiin hyödyttää siis kaikkia yrityksiä – niin pieniä kuin suuria. Alempi yhteisöverokanta tarkoittaa, että yritys saa pitää suuremman osan voitostaan. Yrittäjä voi päättää nostaako hän voiton osinkona, vai jättääkö osan voitosta yritykseen yrityksen nettovarallisuutta kasvattamaan.

Uudessa mallissa yritystä kannattaa kasvattaa suuremmaksi ja taseeltaan vahvemmaksi. Mitä suurempi yrityksen nettovarallisuus on, sitä enemmän yrittäjä voi euromääräisesti nostaa ulos huojennetun verotuksen piirissä olevaa osinkoa. Kun yhteisöveroprosentti laskee, on yritykseen jätettävä voitto entistä kevyemmin verotettua.
 
Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen osalta pitäydyttiin kohtalaisen korkeassa, 8 prosentin normaalituottomallissa verrattuna tällä hetkellä voimassa olevaan 9 prosenttiin. Normaalituotto tarkoittaa, että kun yrittäjä nostaa yrityksen nettovarallisuuteen suhteutettuna enintään 8 prosenttia osinkoa, on osinko edelleen erittäin kevyesti verotettua. Tällä hetkellä kyseisen rajan piirissä nostetut osingot ovat kokonaan ”verovapaita”, eli vain yhteen kertaan verotettuja osinkoja. Jatkossa 25 prosenttia osingosta tulee pääomatuloveron alaiseksi ja 75 prosenttia säilyy yhteen kertaan verotettuna osinkoina.
 
Tämän pienen kiristyksen vastineeksi osingonsaajakohtaisesta 60 000 euromääräisestä maksimiosinkorajasta luovutaan kokonaan. Näin ollen yritykselle ei synny kannustinloukkua yrityksen nettovarallisuuden kasvattamiselle, koska nettovarallisuuden ollessa suuri, myös keveämmin verotettua osinkoa on mahdollisuus nostaa euromääräisesti enemmän.
 
Yritysverotuksen rakenteeseen tehdyn muutoksen suuri linja on, että yritykseen jätettävää pääomaa verotetaan yhteisöveron kautta nykyistä selvästi keveämmin, koska se tuo Suomeen lisää työtä ja menestymisen mahdollisuuksia yrityksille etenkin kansainvälisessä kilpailussa. Alhaisempi yhteisöverokanta houkuttelee myös ulkomaisia investointeja sekä ylipäänsä näyttämään voittoa Suomessa. Pääomaa verotetaan hieman kireämmin siinä vaiheessa, kun se otetaan ulos yrityksestä.

Esimerkki 1:

Yrityksen nettovarallisuus on miljoona euroa.

Mikäli yrittäjän nostama osinko on alle tai tasan 8 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, on osingon verotus tällöin huojennetun osinkoverotuksen piirissä.

Miljoonan euron nettovarallisuudesta 8 % = 80 000 euroa. Näin ollen yrittäjä saa nostaa huojennetun osinkoverotuksen piirissä maksimissaan 80 000 euroa osinkoa.
•    1 000 000 e x 0,08 = 80 000 e.

Oletetaan, että tämä yritys tekee 100 000 euron tuloksen.
 
•    Tuloksesta verotetaan ensin yhteisövero 20 %, jonka jälkeen nettotulokseksi jää 80 000 euroa.
•    Yrittäjä voi nostaa tuloksen ulos yrityksestä osinkona tai jättää voiton yritykseen ja kasvattaa nettovarallisuutta.
•    Tässä esimerkkitapauksessa yrittäjä voi nostaa koko osingon ulos huojennetun verotuksen piirissä, sillä se on tasan 8 % yrityksen nettovarallisuudesta.

Oletetaan, että yrittäjä päättää nostaa koko 80 000 euron osingon voittona ulos yrityksestä.

•    Huojennetussa osinkoverotuksessa osingon määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa – tässä tapauksessa yrittäjä maksaa pääomatuloveroa siis 20 000 euron osuudelta.
o    80 000 e x 0,25 = 20 000 euroa.
•    Pääomatuloveroprosentti on 30 (40 000 euroa tai suuremmista osingoista maksetaan 32 % pääomatulovero)
o    20 000 e x 0,30 = 6 000 euroa.
•    Loput 75 % yrittäjän nostamasta osingosta ovat ns. ”verovapaita osinkoja”, eli yhteen kertaan verotettuja osinkoja – tämä tarkoittaa sitä, että tuosta tuloksesta on jo kertaalleen alussa verotettu yhteisöveron osuus.

Yrittäjä on siis näiden toimenpiteiden seurauksena maksanut yrityksensä tuloksesta (100 000 euroa) yhteisöveroa 20 000 euroa ja osinkoveroa 6 000 euroa, eli yhteensä veroa 26 000 euroa. Näin ollen kokonaisverorasitus on 26 %.
o    26 000/100 000 = 0,26

Esimerkki 2:

Yrityksen nettovarallisuus on 500 000 euroa.

Tästä 8 % maksimiosinko, jonka yrittäjä voi nostaa huojennetun osinkoverotuksen piirissä on 40 000 euroa.

Oletetaan, että yritys tekee 50 000 euron tuloksen.
 
•    Tuloksesta maksetaan yhteisövero 20 %: 50 000 e x 0,2 = 10 000 e
•    Yhteisöveron jälkeen nettotulokseksi jää 40 000 euroa. Yrittäjä nostaa sen ulos osinkona.
•    40 000 euron osingosta 25 % on pääomatuloveron alaista osinkoa
o    40 000 e x 0,25 = 10 000 e
•    10 000 euron osuudesta maksetaan 30 % osinkovero
o    10 000 e x 0,3 = 3 000 e
•    Loput 75 % osingosta on yhteen kertaan verotettua osinkoa, joista on maksettu vain yhteisövero 20%.

Yrittäjä on siis näiden toimenpiteiden seurauksena maksanut yrityksen tuloksesta (50 000 euroa) yhteisöveroa 10 000 euroa ja osinkoveroa 3 000 euroa, eli yhteensä veroa 13 000 euroa. Näin ollen kokonaisverorasitus on 26 %.
o    13 000/50 000 = 0,26

………………

 

Kello 13.48 ja nyt eduskuntaviikko päätökseen. Kohta Turkua kohden yhdessä yrittäjien kanssa.

 

Kommentit