”Tarvittaisiin kaksi maapalloa, jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuin suomalainen”

Blogi, keskiviikkona 28.09.2011

Elätkö yli varojesi?

Tästä päivästä lähtien laskennallisesti me kaikki maapallon ihmiset elämme ainakin yli maapallon varojen. Olemme siis kuluttaneet tämän alkuvuoden aikana sen määrän luonnonvaroja ja päästäneet sen määrän hiilidioksidia ilmakehään mitä yhden vuoden aikana ”saisi” käyttää. Siis sen verran mitä maapallomme pystyy yhden vuoden aikana tuottamaan ja hiilidioksidin kohdalla taasen sitomaan. Puhutaan siis ns. ekologisesta jalanjäljestä ja sen koko siis kasvaa vuosi vuodelta.

Tänään menee siis yli. Tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen.

Earth Overshoot Day eli Maailman ylikulutuspäivä on tänään. Ihmiskunnan tarpeet siis ylittävät tänään tämän vuoden osalta ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, mutta toisaalta myös käsitellä jätteitä ja meidän ihmisten tuottamia päästöjä.  Voi hyvin todeta, että jälleen elämme loppuvuoden maapallolla velaksi ja sen voi jokainen itse miettiä kenelle jätämme tuon velan?

Vuosi vuodelta Ylikulutuspäivä on aikaistunut keskimäärin kolmella vuorokaudella vuosittain jos tilannetta verrataan samoilla mittareilla. Maailmanlaajuisesti ylitämme siis planeetamma ns. biokapasiteetin 1,2 – 1,5-kertaisesti. Koko maailman biokapasiteetti on 2,1 globaalia hehtaaria jokaista ihmistä kohden. Mutta me emme siihen tyydykään vaan kulutumamme siis keskimäärin jokainen maapallon asukas nyt 2,7 hehtaaria. Ja meidän suomalaisten ekologinen jalanjälki on noin 5,2 hehtaaria. Meillä suomalaisilla oli jo vuoden 2008 laskennassa itseasiassa maailman 16. suurin ekologinen jalanjälki. Tästä voi hyvin todeta, että meidän tahdilla ja menolla tarvittaisiin kaksi maapalloa, jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuin suomalainen.

Mietitäänpä tänään vaikkapa hieman itse kukin mitä voisimme tehdä? Vai tarvitseeko sinusta mitään tehdä? Voimmeko vain elää ja jatkaa näin? Olemmeko silloin itsekkäitä? Vai onko meillä siihen täysi oikeus.

Minusta kannattaa nyt pysähtyä hetkeksi.

Nimittäin fakta on se, että valtaosa meidän jokaisen ekologisesta jalanjäljestä on meidän omassa päätäntävallassaan. Siis jopa noin 80 prosenttia hiilipäästöistä olisi leikattava pois, jotta pääsisimme tasolle, jonka maapallo kestää.

Viime vuonna vietimme maailman biodiversiteettivuotta. Silloin tavoitteenamme oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Siinä emme onnistuneet viime vuonna ja emme onnistu tänäkään vuonna. Valitettavasti. 

Tänään eduskuntaan aamusta. Kuntapäivää eduskunnassa. Ja toivottavasti puhetta nimenomaan kuntien peruspalveluista ja lähipalveluista kunnantalojen ja kunnanrajojen sijaan. Katsotaan mitä tulee.

Kello 20.44 ja aika luovuttaa tältä päivältä. Eduskunnassa saimme tänään puolustusvaliokunnassa päätökseen jalkaväkimiina-asian käsittelyn. Kyseessä siis aikanaan Matti Vanhasen I hallituksen tekemä periaatepäätös ns. Ottawan sopimukseen liittymisestä. Silloin 2003 Kokoomus vastusti tätä keskustan ja SDP:n yhteishanketta ja nyt sitten asian loppuunvieminen on jätetty meidän harteille. Tekisi mieli siis viheltää peli poikki, mutta ymmärrän sen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää käsitellä pidemmällä aikajänteellä kuin poukkoillen aina eri suuntaan vaalien jälkeen ja toisaalta nyt Vanhasen pääministerikaudella ja myös Mari Kiviniemen pääministerikaudella on maamiinojen korvaamiseksi tehty jo kymmenien miljoonien uusia hankintoja. Siis juna on mennyt kovaa vauhtia ja asia on enää vain tuota allekirjoitusta vaille valmis. Itseasiassa nuo varastossa olevat maamiinatkin alkavat pian tulla tiensäpäähän eli vanhenevat. 

No valitettavaa on se, että aikanaan kun keskusta ja SDP tekivät tästä ratkaisun niin silloin ei tarpeeksi hyvin selvitetty Ottawan sopimuksen henkeä ja vaatimuksia. Meidän maamiinat ovat aivan muuta kuin monen muun maan pommikoneista kylvämät miinat. Yhtään miinaa ei ole maassa valmiina ja jos niitä joskus puolustusmielessä käytettäisiin niin ne merkittäisiin karttoihin ja niin ne olisivat myöhemmin 100 prosenttisesti myös pois korjattavissa. Maamiinat ovat siis erittäin hyvä ja tehokas keino hidastaa vihollisen maahyökkäystä ja 2003 sovitut ja nyt jo siis pääosiltaan tehnyt muka korvaavat hankinnat korvaavat vain osaltaan tätä menetettyä puolustustehoa. Pahaa pelkään, että tämän jälkeen on koko maan yksin puolustaminen entistä vaikeampaa. Varmasti jo mahdotontakin. Itse uskon, että tämä on selkeä askel kohti Natoa, missä sinänsä minun mielestä ei ole mitään pahaa. Mutta sitä en ymmärrä, että Natoa kovaa vastustavat puolueet rapauttavat näin koko maan puolustamista ilman, että kädessä olisi aitoa korvaavaa mallia. Keskustelu siis tulee varmasti jatkumaan vaikka tätä minusta typerää ja väärää 2003 tehtyä päätöstä ei enää voidakaan peruuttaa.

Nyt asia siirtyy puolustusvaliokunnan pöydästä meille ulkoasiainvaliokuntaan ja sieltä sitten mietintö lopulta suureen saliin. Tänään sain läpi puolustusvaliokunnassa kaksi tärkeää lisäkirjausta lausuntoomme. Esitin, että eduskunnan tulee päättää nyt samalla siitä, että puolustusvoimien säästöpaineista huolimatta maamiinojen korvaavan hankintaohjelman ostot viedään loppuun suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa 2016 mennessä ja toisena esitin tiukkaa kirjausta siihen, että eduskunnan puolustusvaliokunnalle tulee antaa vuosittain tästä eteenpäin selvitys siitä miten korvaavien hankintojen ohjelma etenee. Kokoomuslainen puolustuspolitiikan kädenjälki siis näkyy. 

Istunnossa tänään sitten keskustan välikysymys. Keskusta oli huolissaan lähidemokratiasta ja lähipalveluista. Siis sama puolue jolla on ollut kuntaministerin salkku viimeiset kahdeksan vuotta ja jonka johdolla mm. Paras-lakia on tehty ja toimeenpantu. Keskustan johtamassa Paras-hankkeessahan kaikki alle 20 000 asukkaan kunnat laitettiin pakolla sosiaali- ja terveysasioissa yhteen. Siis valtaosa maamme kunnista pakotettiin lailla siirtämään sosiaali- ja terveyspalvelut pois itseltään. Tämä pakko tarkoitti siis yli 60 prosentin vallan siirto lähidemokratiasta kuntayhtymiin tai isäntäkuntiin. Onneksi tämä ei siis toteutunut.

Kuntaministeri Henna Virkkunen totesikin, että hallituksen mielestä ”kunta on kaikkein paras, tehokkain ja demokraattisin tapa järjestää asukkaiden palvelut. On aika koota palveluiden rahoitus ja järjestäminen samoihin käsiin.”

Virkkunen totesi samalla, että ”Kuntaliitospäätös ei lakkauta suoraan yhtäkään lähipalvelun toimipistettä. Sen sijaan kuntaliitos merkitsee usein taloudellisesti heikossa asemassa olevan kunnan asukkaille palvelujen parempaa turvaamista.”

Meidän ryhmäpuheenvuoron keskustelussa piti Petteri Orpo. Liitän tähän paljon kertovan puheenvuoron alun:

”Tarvitsemme palveluille vahvemman järjestämisperustan. Samalla tarvitsemme palvelurakenteiden uudistuksia ja tuottavuuden parantamista. Vain siten kunnallisen itsehallinnon olemassaolo ja kuntalaisten palvelut voidaan turvata tulevinakin vuosikymmeninä.”

Näin totesi ministeri Mari Kiviniemi puhuessaan Paras-hankkeesta huhtikuussa 2008. Tämä kertoo, ettei kuntauudistus todellakaan ole mikään uusi keksintö. Kuusi vuotta sitten aloitettiin keskustan johdolla ja tulostakin tuli. Kuntien määrä väheni lähes sadalla.

Kuntauudistuksessa on kyse saman hankkeen jatkamisesta. Nyt uudistusta vain tehdään uudella otteella ja korkeammalla kunnianhimotasolla. Tätä ennen, kahdeksan vuotta, kuntaministerin pallilla ovat istuneet keskustalaiset ministerit Manninen, Kiviniemi ja Tölli. Joten onhan tämä välikysymys vähän kuin itseltään kysyisi.”

Puheensa lopussa Orpo kiteytti tilannetta näin:

”Keskusta välikysymyksen kärki on lähipalveluiden turvaamisessa. Keskustalaisten kuntaministerien aikana terveyskeskusten määrä on koko ajan vähentynyt. Peruskoulujen määrä on pienentynyt noin sadalla koululla vuodessa 2000-luvun aikana. Varmasti olette parhaanne yrittäneet, mutta tällä rakenteella kehitystä on mahdoton pysäyttää. Jos mitään ei tehdä, jäljelle jäävät hallinnon rakenteet ja huonot palvelut. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä nyt tulee tehdä oikeita asioita; keskittyä siihen, että terveyskeskuksissa on lääkäreitä ja hoitajia tarpeeksi ja että ekaluokkalaisen koulu on mahdollisimman lähellä.”

Itseasiassa tässä on aika hyvin kiteytetty tämä tilanne. Voi hyvin kysyä, että miksi keskusta ajoi vielä tämän vuoden alussa kuntiin Paras-lainsäädäntöä PAKKONA? Miksi kunnat olisi pakotettu tekemään palvelunsa tietyllä tavalla? Miksi keskusta ei luottanut kuntapäättäjien ratkaisukykyyyn?

Toisaalta miksi Keskustan ollessa maan johdossa maasta loppui Petteri Orponkin puheessaan toteamalla tavalla satoja kyläkouluja? Miksi posteja? Miksi lähikauppoja? Ja miksi sata kuntaa?

Pitäisiköhän nyt keskittyä rauhassa ja yhdessä pohtimaan asiaa palvelut edellä? Miettiä sitä miten saisimme aikaan sellaisia kuntia, että peruspalvelut voidaan turvata tulevaisuudessakin? Onko sellaisella kunnalla enää mitään virkaa mistä keskustan ajama Paras-laki olisi pakolla vienyt yli 60 prosenttia päätäntävallasta pois ja yli 60 prosenttia rahasta pois? Olisiko sellaisella kunnalla ollut enää mitään merkitystä? Tätä voi minusta hyvin pohtia.

Itse en kannata pakkoliitoksia enkä kannattanut pakko Paras-lakiakaan. Nyt tarvitaan keskustelua siitä miten peruspalvelut turvataan tulevaisuudessa. Eikö sellainen kunta ole aito ja oikea joka pystyy aidosti itse tuottamaan kaikki peruspalvelut siis koulupalvelut, terveydenhoitopalvelut ja sosiaalipalvelut. Ehkä tätä kannattaa hetki nyt pohtia ja sen pohdinnan aika on nyt. Avoimen keskustelun. Nimittäin seuraavan kymmenen vuoden aikana, vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja itseasiassa vuoteen 2025 mennessä jopa noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. On myös laskettu, että väestön ikääntymisen takia vuoteen 2020 mennessä tarvitaan kuntapalveluihin yli 40 000 uutta työntekijää. Vuoteen 2030 lisätarve kasvaisi jo noin 90 000 henkilöön. Tähän kannattaa nyt keskittää huomio.

Kokoomus ja hallitus kantavat huolta siitä, että rahat riittävät ja palvelut pelaavat. Eikös se ole se pääasia.

 

 

 


Kommentit