Toivon, että hän jatkaa saman aiheen parissa – lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus. Ja lasten ja nuorten syrjäytyminen on yksi maamme suurimmista ongelmista.
”Pelastakaa koulukiusattu Raimo”
Yksi viheliäisiämpiä juttuja koulumaailmassa on kiusaaminen. Koulukiusaamista on varmasti tässä maassa ollut aina ja tulee varmasti olemaan tavalla tai toisella jatkossakin. Mutta viime vuosina kiusaaminen on saanut aivan uudenlaisiakin piirteitä. Entisenä opettajana tiedän hyvin mistä puhun. Puhun koulukiusaamisesta minkä opettaja näkee ja mihin on helppo puuttua, puhun koulukiusaamisesta minkä opettaja näkee, mutta syystä tai toisesta ei puutu, puhun koulukiusaamisesta jota opettaja ei näe eikä huomaa eikä siitä hänelle edes kerrota vaan vaietaan, puhun koulukiusaamisesta joka on hiljaista eristämistä ja ulos kaveripiireistä jättämistä. Koulukiusaamisella on lukuisia erilaisia muotoja. Ja puhun myös koulukiusaamisesta missä kiusaajana on opettaja. Mutta puhun myös koulukiusaamisesta missä kohteena on opettaja.
Kaikki vakavia ja kovia juttuja joihin pitäis aina puuttua ja olla myös keinot puuttua.
Pelastakaa siis jokainen joulukiusattu, Raisa ja Raimo.
Pelastakaan koulukiusattu -tutkimus julkaistiin juuri. Tutkimuksen tehnyt Niina Mäntylä kertoi tutkimuksen tuloksista tällä viikolla ja täytyy sanoa, että hyvin tuttuja ja tiedossa olleita juttuja. Surullisinta tässäkin tutkimuksessa oli se, että se osoitti sen, että usein kiusaaminen alkaa jo ensimmäisillä luokilla ja jatkuu sieltä vuosi vuodesta eteenpäin läpi peruskoulun. Tai toinen yleinen kiusaamisen alkamisen kohta on yläkouluun siirtyminen missä kiusaaminen myös usein jatkuu loppuun peruskoulun.
Perusopetuslaki jo sen sanoo. Jokaisella oppilaalla pitää olla oikeus turvalliseen koulupäivään ja opiskeluympäristöön. Mutta miksis sitä ei sitten turvata?
Pelastakaan koulukiusattu -tutkimuksessa paljastui sekin hyvin meidän opettajien tietämä tosiasia, että eniten kiusaamista tapahtuu välitunneilla ja sitten käytävillä ja siirtymisissä luokasta toiseen ja ruokalaan. Mutta yllättävän paljon myös itse oppitunneilla ja myös koulumatkoilla. Ja kasvavassa määrin netissä.
Hämeen Sanomat uutisoi tämän tuoreen koulukiusaamistutkimuksen ja haastatteli siinä myös nettipoliisi vanhempi konstaapeli Jutta Antikaista. Antikainen kertoi, että koulukiusaaminen jatkuu usein saumattomasti netissä. Antikaisen mukaan ”nettikiusaaminen on monimuotoista, esimerkiksi kuvien muokkausta tai jonkun kerkitsemistä typerään kuvaan”.
Itse toivon, että nyt opetusministeri Jukka Gustafsson ottaa vakavasti tämän kasvavan ja pahenevan ongelman. Opettajille pitää antaa riittävät keinot puuttua koulukiusaamiseen ja yleensäkin järjestyksen ja työrauhan ylläpitoon. Tarvitaan oikeus poistaa luokasta, rauhoittaa riehuva, mutta myös tarkistaa koululaulut ja tavarat jos syytä vaaraan ja väkivaltaan on epäillä. On myös ehdottoman tärkeää, että nyt lakia muutetaan niin, että myös koulumatkan kiusaaminen ja käyttäytyminen alistetaan koulun valvonnan ja vastuun alle myös tällaisten kiusaamistapausten osalta. Ei matkaa voi silmäpareilla valvoa, mutta pitää olla keinot puuttua tähänkin kiusaamiseen. Ja toivon myös sitä, että lakia muutetaan niin, että kouluilla on riittävät keinot myös antaa tarvittaessa rangaistuksia rikkeistä. Tällaisia perinteistä jälki-istuntoa paremmin toimivia voisivat olla omien sotkujen ja rikkomisten siivoaminen tai sitten jotain muuta yleishyödyllistä tekemistä koulussa. Ja erittäin arvokkaana pidän myös kehityskeskustelujen kehittämistä ja yleistämistä. Usein riittää se, että puhutaan siitä mikä on oikein ja mikä taasen väärin ja miksi. Näitä toimia nyt odotamme opetusministeriltä.
Myös riittävän pienet opetusryhmät tulee turvata ja taata. Se on muuten ehdottomasti tehokkain tapa puuttua kaikkiin koulun ongelmiin. Antaa siis jokaisella enemmän aikaa ja tilaa. Opettajalle oikeus ja mahdollisuus opettaa ja oppilaille tilaa ja aikaa tehdä ja kysyä ja saada vastauksiakin.
Mutta viimesijaisena keinona pitää myös olla rohkeutta kriminalisoida koulukiusaaminen. Aihetta on tutkittu ja tutkimus tukee tätä ehdottoman vahvasti. Ja yhden viimeisimmistä tutkimuksista tehnyt Krista Vierimaa juuri eilen vai edellispäivänä FB-tekstiäni kommentoidessaan totesi, että ”minä olen käytännössä huomannut, että jos asiasta ei tiedä tarpeeksi, ns. ”arkijärki/maalaisjärki” on asiaa (koulukiusaamisen kriminalisointia) vastaan. En tiedä ketään, joka olisi lukenut graduni läpi ja olisi sitä mieltä, että kiusaamista ei pitäisi kriminalisoida.”
Olen tehnyt asiasta lakialoitteen. Se on eduskunnassa valiokunnan pöydällä. En ymmärrä miksi asia ei etene ja ei varmasti ymmärrä kukaan koulukiusaamista itse kokenutkaan.
…
Nyt kello jo yhdeksän ja aika tarttua työhön. Tänään aamupäivä töitä huoneessa ja sitten Valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksia.
…
Kello 22.15.
Tekemättä ei voi jättää.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käytti vahvan puheenvuoron eduskunnassa Valtiopäivien avajaisissa. Puhe oli hyvin odotettu vastuunkantajan puheenvuoro missä hän kiitti menneitä hallituksia vaikeistakin ratkaisuista, jotka vain oli pakko tehdä. Presidentti toisti kolmeen kertaa, että ”tekemättä ei voinut jättää” ja vaati samaa myös nykyeduskunnalta taloutemme suhteen. Viesti oli selkeä ja juuri niin painokas ja vahva kuin sen pitikin olla. Nimittäin vahva ja kestävällä pohjalla oleva julkinen talous on jokaisen suomalaisen paras turva.
Presidentti kiitti eduskuntaa hyvästä ulkopolitiikan hoidon yhteistyöstä. Itse yhdyin tähän. Etelä-Suomen Sanomille totesin, että yhteistyö on toiminut hyvin meidän ulkoasiainvaliokunnan kuin myös puolustusvaliokunnankin kanssa ja en edes muista kuinka monta kertaa ensimmäisen vuoden aikana epävirallisia ja virallisempia tapaamisia on presidentin ja näiden valiokuntien välillä ollut. Muutos on ollut merkittävä ja varsinkin se keskustelukulttuuri mikä nyt on vallalla. Tänään presidentti teki myös uuden avauksen esittämällä Ruotsista tutun tammikuun fundeerauksen tuomista myös Suomeen. Idea siis olisi järjestää kerran vuodessa ulkopolitiikkaan paneutuneiden yhteinen keskustelu- ja fundeeraustilaisuus. Idea otettiin innostuneena vastaan ja toivottavasti paikka tälle löytyy. Itse ajattelin, että voisimme tarjoutua täältä Hämeestä pitopaikaksi. Esimerkiksi Hämeenlinna ja Hämeenlinnan Verkatehdas ja Vanajanlinna olisivat erinomainen paikka tällaisella laaja-alaiselle ja monipuoliselle ulkopolitiikan keskustelulle ja ehkä tuo Vanajanlinnan monisävyinen historiakin voisi olla omiaan tähän. Saa idean kopioida, mutta ei ole pakko.
Presidentti kävi puheensaan läpi myös Euroopan taloutta ja yhtenä arvokkaimpana nosti jälleen esille yhteiskuntamme eheyden. Yhteiskunnan eheys on presidentin sanoin suurin arvo. Ja sitä työtä hän onkin tehnyt mitä parhaiten.
Puhemies Eero Heinäluoma omassa puheessaan hyvin vahvasti tukeutui presidentin puheeeseen ja hyvä niin. Yhteistyöllä näissäkin asioissa saadaan parhaat tulokset aikaan.
Avajaisjuhlallisuuksien ja avajaisten jälkeen sitten vielä kahvitilaisuus Valtiosalissa ja sen perään normaali täysistunto. Tästä siis se arki alkoi oikein kunnolla.
Huomenna pitkä päivä luvassa kun eduskunnassa jatkamme tuota ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua selonteon käsittelyllä istunnossa. Pitkää iltaa siis luvassa.