Maamme tärkein kansallinen juhlapäivä oli pitkään itsenäistymisemme jälkeen 16. toukokuuta eli Vapaussodan voitonpäivä. Itseasiassa aina talvisotaan vuoteen 1939 asti. Päivästä tuli myös armeijamme lippujuhlan päivä ja se oli jopa itsenäisyyspäivää tärkeämmässä asemassa. Toinen tärkeä päivä oli tammikuun 28 päivä eli tammisunnuntai milloin kunnioitettiin vapaussodan sotatapahtumien alkua. Moskovan välirauhansopimuksen 21. artikla yritti vaimentaa lopullisesti erityisesti vuoden 1918 perinnön näkymisen ja vaalimisen. Myös toki itsekin Suomessa haluttiin kansaa yhdistäneen talvisodan jälkeen siirtää painoarvoa ja kunnioitusta yhteiseen koitokseen. Esimerkiksi ylipäällikkö Mannerheimin aloitteesta valkoisen armeijan juhla korvattiin keväällä 1940 kaatuneiden muistopäivällä kansakunnna yhtenäisyyden lujittamiseksi. Armeijan uudeksi lippujuhlan päiväksi otettiin jatkosodan aikana Mannerheimin syntymäpäivä 4.6. ja myös itsenäisyyspäivän merkitys korostui.
Työhuoneeni seinältä.
Rauhan ehdot olivat kuitenkin epäreilut ja kohtuuttomat. Niitä ei kaikki halunneetkaan niellä ja hyvä niin. Riihimäellä haluttiin juhlia myös tammisunnuntaita ja vapaussodan perintöä toisen maailman sodankin jälkeen ja tammikuun 28. päivänä 1945 joukko isänmaallisia miehiä kokoontui ravintola Allinnaan viettämään tammisunnuntain muistoa kokoontumiskielloista välittämättä Ville Laihon johdolla. He myös halusivat muistaa ja auttaakin vapaussodan invalidejä myös tässä tilanteessa kun päättynyt uusi sota oli tuonnut paljon lisää uusia avun tarvitsijoita.
Allinnaan tuli kuitenkin illan aikana kolme venäläistä valvontakomission jäsentä ja kaksi suomalaista Valtiollisen Poliisin edustajaa syynä epäily laittomasta kokouksesta. Hätävaleena tulijoille kerrottiin toisessa kerroksessa olevan käynnissä Kallen päivät. Olihan Kallen päivä ja paikalla Kalle Tissari ja Kaarlo ”Kalle” Lindell ja myös Kalle Laaksonen. Laaksosta ei oikeasti ollut. Mies keksittiin hetkessä uskon vahvistamiseksi. Tilaisuus sai jatkua ja samalla päätettiin, että Kallenpäiville kokoonnutaan jatkossa vuosittain ja kerätään varoja vapaussodan invalideille Mikkelin lähistöllä sijainneeseen invalidikoti Kyyhkylään.
Myös vuonna 1946 Valpo iski Kallenpäiville. Kallenpäivien historian mukaan Väinö Virkki totesi entistä suuremmalla valvontaryhmälle, että ”Joka vuosihan Kallen päiviä on pidetty, ja helmikuun 17. päivänä pidetään Väinön päivät. Tuletteko silloinkin?” Kallenpäivien nimi vakiintui ja kaikista mukana olleista tuli Kalleja ja tänä päivänä jopa pikkukalleja. Perinne siis elää ja tänään kokoonnuimme Kallenpäiville jo 72. kerran. Varoja ei enää tarvita Vapaussodan veteraaneille ja nykyisin keräämmekin rahaa alueemme sotaveteraaneille. Riihimäen Varuskunnassa tänään juhlapuhujana oli professori Martti Häikiö ja esitelmän aiheena Svinhufvud ja Suomen Itsenäistyminen. Ja totta kai Kallenpäivien juhlaillallinen ja Marskin ryyppy.
Ennen juhlaa käynnit sankarihaudoilla ja Vapaussodan muistomerkeillä. Itsenäisyys ja sen säilyminen on sellainen asia mikä säilyy sydämissä.
…
Liikunnan riemua. Salibandy on parasta paikan päällä ja kaukalossa. Tänään LFT:n Akatemian turnaus Turengissa.
Tänään päivään mahtui myös paljon muutakin. Aamusta salibandyturnaukseen Turenkiin LFT:n pikkupoikien kanssa. Ne on hienoja retkiä ja päiviä mitä varmasti muistellaan vielä isoinakin ja me sitten kiikkustuolissa ja päivällä kävin pitämässä puheenvuoron myös kotikuntani Lopen Räyskälän Kyläyhdistyksen vuosikokouksessa Räyskälän Lentokentällä. Kerroin hieman kyläläisille lentokentän AirPark Räyskälä kehittämishankkeesta ja myös muuten Länsi-Lopesta ajatuksiani. Oman ajatteluni kulmakivenä on se, että meidän tulee säilyttää ja vahvistaa nykyistä Lopen kouluverkkoa niin että voimme kyläkouluilla tarjota jatkossakin esiopetusta ja alakoulun opetusta vuosiluokilla 1-6. Sen lisäksi toivon, että voisimme myös päivähoitopalveluita saada koulujen yhteyteen yksityisenä tai julkisena ja yksi ajatus mitä toivon nyt vakavasti mietittävän on palveluautot. Nyt jo esimerkiksi vakuutusyhtiö ja kalakauppa tuo autonsa yhtenä päivänä viikossa Lopelle kirkonkylälle. Miksi ei tuleva maakuntahallinto ja Sote-alue voisi tehdä hyvinvointibusseja jotka kiertäisivät laajaa maaseutua. Olen aivan varma, että tällaiset täydenpalvelun bussit maksaisivat itsensä helposti takaisin.
Tässä keskittämisen filosofiassa piilee nimittäin sellaisia vaaroja joita ei nyt nähdä tai haluta sanoa ääneen. Esimakua siitä jo saimme tämän viikon lehdessä missä kerrottiin kuinka julkinen terveydenhoito nyt pohtii terveyskeskusten iltapäivistyksiä pitääkseen asiakkaista kiinni. Nyt on syntynyt palveluaukko ja sen ovat täyttäneet yksityiset terveydenhoidon toimijat. Ja kun ihminen kerran vetää oven kahvaa eikä pääse sisään ja toisaalla pääsee ja saa hyvää palvelua niin valinta voi olla pysyvä. Näin asiakasmäärä laskee julkisessa terveydenhoidossa vakuutusten ja muiden kautta ja oravanpyörä toimii niin että kun ei ole asiakkaita niin palveluita leikataan ja sen myötä jälleen asiakasmäärä vähenee ja jälleen leikataan. Pahaa pelkään, että jos nyt lääkärivastaanotot poistetaan kokonaan maaseudulta ja uskotaan siihen, että kaupungeista 40 km päästäkin palvelut haetaan niin pahaa pelkään että näin ei käy. Nyt kun Soteen tulee vielä täysi valinnanvapaus ja myös sama hinta on sitten kyse julkisesta tai yksityisestä lääkäristä niin ei tarvitse olla kovinkaan hyvä ennustaja kun näkee yksityisten lääkärivastaanottojen ja muiden tulevan maaseututaajamiin. Sen jälkeen asiakkaat on menetetty julkiselta puolelta käytännössä kokonaan ja tuo oravanpyötä mitä kuvasin pyörii. Ei asiakasmäärä siis nousekaan keskitetyssä pisteessä tai osaamiskeskuksessa vaan vähenee ja palvelut heikkenevät kaikilta. Tämä pitäisi nyt tunnistaa, tunnustaa ja ottaa vakavasti.
Räyskälän Kylätoimikunnan vieraana tänään. Iso luokka täynnä väkeä. Kiitos kaikille. Lentokenttä nyt hiljaisempi kun jääratakin suli, mutta toivottavasti pian taas eloa ja elämää täynnä. Kentän ravintola etsii myös uutta yrittäjää. Olkaapa yhteydessä jos kiinnostaa.
Tänään kentällä piti ajaa myös Radalle.comin Jääratapäivä mutta leuto sää sotki senkin. Ensi vuonna uusi yritys.
Ja totta kai maaseudun elinvoimasuutta lisää sekin, että nyt tavoitteena vapauttaa rakentamista ja myös mökkien muuttamista ns. vakinaisiksi asunnoiksi. Meillä Lopellakin tehtiin juuri valtuustoaloite missä tätä helpotetaan. Ja yksi tärkeä asia on myös se, että saisimme tiet kulkukuntoisiksi ja kaikkia hyödyttävän liikennöinnin toimimaan niin että koulutaksiin voisi hypätä kyytiin mahtuessa myös kylän mummu tai pappa tai uuden talon töihin menevä aikuinenkin. Mahdollisuuksia on paljon jos vain on halua.
Räyskälän Lentokentän isoluokka tänään täynnä väkeä ja oli mukava saada käydä puhumassa hieman Lopen ja valtakunnankin kuulumisia. Ja mukavaa keskustelua ja palautettakin väeltä vielä mukaan matkaan. Kutsuin Räyskälän ja Länsi-Lopen väen katsomaan sitten vastavierailulle Eduskuntataloa kun sen 2017 jouluksi saadaan kuntoon. Iso kiitos vielä Anne Pyhälammille kutsusta ja Räyskälän Kylätoimikunnalle Terhi Zettermanin johdolla kivasta tuokiosta. Tulen toistekin jos haluatte.
Mukava päivä ja huomenna vapaata. Pihabongauspäivä ja katsotaan jos vaikka ratsaillekin pääsisi. Jos ei jää eikä flunssa enää estäisi.