Petteri Orpon johtama Valtiovarainministeriö julkaisi tänään tuoreimman Taloudellisen katsauksensa ja samalla myös lopullisen budjettiesityksensä. Tämä vuosi näyttäisi olevan nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi, kun talouskasvu kiihtyy jopa 3,0 prosenttiin. Tulevina vuosina ilman merkittäviä lisätoimia talouden kasvu kuitenkin hidastuu 1,7 prosenttiin vuonna 2019 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2020.
Taloudellinen katsaus paljastaa, että edelleen investoinnit tukevat maamme talouskasvua, vaikka rakennusinvestoinnit alenevat ensi vuonna. Itse olen yhä enemmän kuitenkin huolissani kotitalouksien velkaantumisesta ja myös siitä, että yhä isommat alueet ovat sellaisia missä asuntokauppa ei käy lainkaan tai asunnoista ja taloista ei saa lähellekään sitä mitä niihin on rakennusvaiheessa laitettu tai remontoitu. On alueita missä erojenkin tullessa ei ole kuitenkaan mahdollisuutta muuttaa erilleen. Tämä vain yksi esimerkki, mutta myös työnperässä muuttaminen tällaisissa tilanteissa todella vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta.
Valmiina budjetin käsittelyyn!
VM:n mukaan maamme viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin vaikutus maamme talouskasvuun pienenee. ”Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021–2022 talouden arvioidaan kasvavan noin prosentin vuodessa, mikä vastaa talouden potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.”
Hallituksen tekemät toimet näkyvät entistä selvemmin ja tuottavat tulosta kun hyvä talouskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Asettamamme kovat taloustavoitteet siis täyttyvät näin yksi toisensa jälkeen.
Maamme talouden kasvaessa myös työttömyys helpottaa ja työllisyys paranee. Työllisyys on itseasiassa noussut myös ennätyslukemiin.
Työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeampaa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Huomionarvoista on se, että maassamme on työllisiä tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Työllisyysasteen trendihän ylitti jo tämän vuoden kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat ja oli 71,8 prosenttia. Ja nyt vahvana jatkuva talouskasvu nostaa tänä vuonna työllisten määrän 2,6 prosenttia viime vuotta korkeammaksi. VM:n ennakoikin, että talouskasvun hidastumisesta huolimatta työllisyyden kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin vuonna 2020. Menemme siis reilusti yli tavoitteen 72% ja hyvää vauhtia kohti sitä 75-76% mikä pitää olla tavoite ensi vaalikaudella. Siihen me kokoomuksessa olemme sitoutuneet.
Talouskasvun kiihtymistä selittänee hyvät yritysten tuotanto-odotukset ja se, ettö rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu ja palvelualojen myyntiodotukset ovat parantuneet. Valtiovarainministeriö kuitenkin siis muistutti, että kasvun rajoitteistakin on jo nyt viitteitä. Yritykset kertovat kyselytutkimuksissa pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja tuotantokapasiteetista yleistyneen. Tätä helpottamaan käynnistimme jo toimia täydennyskoulutukseen ja uudelleen koulutukseenkin. Vahvistetaan siis osaamista niin ettei kenenkään työllistyminen jäisi kiinni esimerkiksi heikoista it-taidoista.
Samaan aikaan kuitenkin maailmantalouden kasvu on jo taittumassa. VM kertoi, että ”etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on kuitenkin vähenemässä, ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta.
Yhdysvaltojen talous kasvaa nopeasti, ja työttömyys on erittäin vähäistä. Yksityinen kulutus on kannatellut maan talouskasvua. Inflaatio on kiihtymässä työllisyyden ja kulutuksen kasvun ansiosta, ja keskuspankin odotetaan jatkavan rahapolitiikan kiristämistä.
Maailmankaupan kasvu hidastuu ennustejaksolla. Erityisesti euroalueella kasvu jää vaatimattomaksi. Maailmankaupan kasvua tukevat kehittyvät maat. Öljyn hinta on noussut kuluvan vuoden aikana myönteisen talouskehityksen ansiosta, ja lähivuosina öljyn hinta nousee tuotantorajoitteiden ja vahvan kysynnän takia.
Maailmankaupan vahva kasvu luo hyvät näkymät Suomen viennille. Nettovienti pysyy kasvua tukevana, vaikka tuotantopanosten tuonti kasvaakin. Metsäteollisuuden investoinnit ja uuden kapasiteetin käyttöönotto kiihdyttävät jo viennin kasvua. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta.”
Mutta summa summarum… julkisen talouden rahoitus ei vahvistumisesta huolimatta lepää vieläkään kestävällä pohjalla.
Koheneminen jatkuu kuitenkin vielä lähivuosina ja julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Samaan aikaan siis myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Niin kuin edellä jo totesin niin asettamamme julkisen talouden velkaa ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet näyttävätkin pitkälti toteutuvan.
Mutta samaan aikaan VM muistutti, että vaikka julkinen talous kokonaisuutena tasapainottuu, valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät edelleen tulot. Julkisen talouden sektoreista ainoastaan sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä. Euromääräinen maamme julkinen velka kasvaa siksi edelleen.
VM tiedottikin, että ”julkisen talouden todellista kantokykyä arvioitaessa on katsottava suhdannekierron yli. Viime vuosien vahvistumisesta huolimatta julkisen talouden kyky kestää tulevia taantumia, ikäviä yllätyksiä ja menopaineita on yhä selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa heikompi. Velkasuhde on edelleen 60 prosentin tuntumassa, ja rakenteellisesti eli suhdanteiden vaikutuksista puhdistettuna julkinen talous on alijäämäinen.
Julkisen talouden kestävä rahoitus ei ole turvattu pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät tulevina vuosikymmeninä riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.”
Lopuksi esille nostettiin myös epävakaa poliittinen tilanne maailmassa. Kauppasota onkin suurin uhka maamme talouskasvulle. Keskeisten talouksien väliset kaupan esteet vaikuttavatkin laajemmin kuin ensisilmäyksellä näyttäisi. Yksittäisen valtion asettamat tullit haittaavat mitä ilmeisimmin myös maan omaa teollisuutta. Kauppasodan yltyminen hidastaisi maailmankaupan ja siten myös maailmantalouden kasvua.
On siis tärkeää, että maltti ja vastuullisuus jatkuisi talouspolitiikassamme nyt vaalien lähestyessä, mutta myös vaalien jälkeenkin. Tänään jatkoimme työtä myös Valtiovarainvaliokunnassa ja EKP:stä, Eurooarlamentistä ja Euroopan komissiosta monia hyviä huomioita ja herättelyjä takataskussa.
Iltapäivällä tapasin vielä yhden tulevan eduskuntavaaliehdokkaamme, Vuoden pakolaisnaisenakin palkitun, Rita Kostaman eduskunnassa. Olen luvannut auttaa kaikkia apua ja neuvoja pyytäviä ehdokkaitamme ympäri maan ja Rita yksi heistä. Antoisa ja hyvä ensimmäinen tapaaminen ja sprarraus. Ensi kerralla mukana myös konkarikoutsimme Ben Zyskowicz. Kiva saada jakaa omaa osaamista ja kokemusta ja toivottavasti näistä monet nähdään myös uudessa eduskunnassa.
Täysistunnossa nostin vielä esille ongelmat Kela-taksien kanssa. Ministeri Pirkko Mattila ja myös Kelan valtuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kertoivat, että koko ajan on tehty työtä, että Kela saisi kuljetuksensa toimimaan ja kuulemma nyt ollaan jo 98% toimivuudessa. Määrissä se tuo 2% on kuitenkin paljon ja kohdalle sattuessa aina henkilötasolla kohtuutonta. Lupaan itsekin jatkaa työtä tämän ja myös vammaispalvelulain alaisten kuljetusten kuntoon saamiseksi.
Nyt pitkästä aikaa mökillä. Huomenna minulla vapaapäivä kun Pekkala täyttää 50 vuotta. Rakas enoni Pekka Heikkilä muistoissa tuonakin päivänä.