Rataosa Helsinki-Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista. Se on neliraiteinen Helsingistä Keravalle, mutta Keravan ja Riihimäen välinen rataosa on Järvenpään kohtaa lukuun ottamatta kaksiraiteinen.
Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -pääradan välityskyvyn lisääminen on edellytys liikennepalvelujen tarjonnalle ja niiden tason nostolle kysyntää vastaaviksi. Kiireellisimmät osahankkeet ovat pullon-kaulojen poistaminen Kerava-Riihimäki rataosalla ja Riihimäen aseman kohdalla. Ilman lisäraiteen mahdollistamaa kapasiteetin lisäystä ei lähiliikennejunien tarjontaa voida lisätä eikä Vuosaaren tavaraliikenteelle voida tarjota riittävän hyvää palvelutasoa. Nykyisellään rataosan kapasiteetti on erittäin häiriöherkkää, joka vähentää raideliikenteen ja kuljetusten luotettavuutta.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on suuruusluokaltaan 350 milj. euroa. Se sisältää ohitusraiteen rakentamisen pääradalla tarvittaville osille ja kapasiteetin parantamisen toteuttamalla liikennepaikkojen asemalaiturijärjestelyjä ja lisäraiteita. Helsingin ja Riihimäen ratapihojen välityskyvyn varmistamiseksi tehdään tarvittavat toimenpiteet. Hanke sisältää lisäksi tavaraliikenneraiteen Hyvinkää ja Riihimäen välille. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on ilman lisäraiteita noin 150 milj. euroa. Ensimmäisen vaiheen ratasuunnittelu on käynnissä. Hanke tulee valmistella siten, että rakennustyöt voidaan käynnistää viimeistään vuonna 2015. Tämän varmistamiseksi tarvitaan aloitusmääräraha jo vuodelle 2014. Määrärahaa tarvitaan myös Riihimäki – Hämeenlinna rataosuuden aluevaraussuunnittelua varten.
Hankkeella on hyvin merkittävät vaikutukset liikennejärjestelmään ja aluerakenteeseen. Lähiliikenteen säännöllinen junatarjonta voidaan kasvattaa kolmeen junapariin tunnissa Helsingin ja Riihimäen välillä. Paremmalla junatarjonnalla luodaan mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja eheyttämiselle. Junaliikenteeseen siirtyy merkittävä määrä matkustajia tieliikenteestä, jolloin liikenteen ulkoiset haittavaikutukset vähenevät.
Edellä olevan takia ja perusteella jätimme ja itse allekirjoitin ensimmäisenä eduskunnalle talousarvioaloitteen, jonka mukaan eduskunta ottaisi ensi vuoden 2014 talousarvioon lisäyksenä 20 000 000 euron määrärahan Riihimäen rautatieaseman laitureiden ja alikulkutunnelin korjaamiseksi ja edelleen rataosan Helsinki-Riihimäki välityskyvyn parantamishankkeen käynnistämiseksi. Aloitteen allekirjoitti myös joukko muita Hämeen kansanedustajia.
Lisäksi itse allekirjoitin muutaman muun aloitteen tulevalle vuodelle mm. aloitteen kantatie 54 perusparantamiseksi Tammela-Loppi-Riihimäki-Hollola välillä, valtatie 10 ja 12 tien perusparantamiseksi, Pori-raideyhteyden saamiseksi Helsingistä ja tässä oma ajatukseni lähtee linjauksesta Riihimäen kautta ja myös aloitteen valtatie 2 lisärahoitus korjaustöiden loppuun saattamiseksi. Ja yhtenä hankkeena valtatie 3 ns. Valion eritasoristeyksen rahoituksen varmistamiseksi.
Lisäksi allekirjoitin myös Päijät-Hämeen yhteistyöaloitteet mm. Lahden MM-kisojen urheilupaikkojen rahoituksesta ja isona määrärahan osoittamisen valtatien 12 Lahti-Kouvola, Lahden eteläisen kehätien ja Nostavan logistiikka-alueen edistämiseksi. Sekä VT24 peruskorjausaloitteen ja Määrärahan osoittamisen valtatien 4 ja seututien 140 välisen yhdystien suunnitteluun ja rakentamiseen Tuuliharjassa.
Politiikka on siis yhteistyötä ja nämä oman vaalipiirimme aloitteet hyvä osoitus siitä. Yhdessä näitä saamme eteenpäin.
Niin ja totta kai annoin tukeni myös veteraanien kuntoutusrahan lisäämiseksi ensi vuodelle ja pienenä suurena asiana saamen kielen kielipesien toiminnan turvaamiseksi. Se kieli tai ne kielet hukkuvat jos me emme asiaa hoida ja kyse sadoista tuhansista.
…
Mutta nyt Valtion Liikuntaneuvostoon. Sporttiasioita kokouspöydässä istuen.
…
Kello 20.09 ja kotona. Päivä sai aikalailla uudenlaisen sykkeen kun media paljasti omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Heidi Hautalan puuttuneen rikosilmoituksen tekemiseen Greenpeacesta kun aktivistit valtasivat valtionyhtiö Arctia Shipping Oy:n laivat. Yhtiö halusi tehdä rikoksesta rikosilmoituksen, mutta valtionohjauksesta vastaava Hautala esti.
Päivällä Hautala vahvisti itse Ilta-Sanomissa, että: ”Tiesin asian ja hyväksyin menettelyn”. Asia sai aiempaa vakavamman kuvan ja tilannetta hämmensi entisestään Hautalan kommentti, että ”valtion kokonaan omistaman yhtiön on kestettävä ja siedettävä kansalaisjärjestöjen toimintaa.”
Olen täydellisen eri mieltä. En voi ensiksikään hyväksyä sitä, että poliitikko sotkeutuu rikosasiaan ja vaatii sen painamista villaisella ja toiseksi olen täysin eri mieltä siitäkin, että valtionyhtiöitä voisi kansalaisjärjestöt kohdella haluamallaan tavalla. Totta kai mielenosoituksia voi järjestää, mutta ei omaisuuteen kajoamista ja valtauksia voi hyväksyä. Käsittämätön linjaus.
En tiedä vaatiiko tilanne vielä johtopäätöksiä. Niiden aika on myöhemmin. Mutta ainakin asia vaatii selvityksen ja perusteellisen läpi käynnin. Julkisen selvityksen.
Toisaalta näinä vaikeina aikoina tekee mieli kysyä, että olisiko valtionohjauksessa tärkeämpääkin tekemistä? Minusta olisi.
Asia varmasti huomenna esillä ja kiivaimmat jo vaatineetkin Hautalan eroa luottamuspulan takia. Ei mennä asioiden esille, mutta sen voi jo nyt todeta, että asia on vakava, huolestuttava ja ennen näkemätön.
…
Päivä muuten aikalailla normaalin kokousrytmin parissa. Aamulla valiokunnat ja yksi tapaaminenkin ja iltapäivällä sitten täysistunto tämän vuoden kolmannen lisätalousarvion parissa. Aiheesta itsekin käytin yhden puheenvuoron kiittäen talousarvion lisäsatsauksia työllisyyteen ja koulutukseen. Myös kiitin merkittävistä lisärahoista homekoulu, -päiväkoti ja -vanhainkotikorjauksiin. Mutta samalla kyllä perään kuulutin myös parempaa huolenpitoa kiinteistöistä. Ei voi olla niin, että kymmenen vuotta vanha kiinteistö on peruskorjauskunnossa. Joku on silloin pettänyt rakentamisvaiheessa ja varmasti myös kiinteistön vuosittaisessa ylläpidossa ja huolenpidossa. Itse siis toivon, että julkisilla varoilla rakennetuille kiinteistöille tehtäisiin myös kunnon asiakirjat jatkuvan ylläpidon ja korjaamiseen kartoittamiseksi. Mutta mikä on homeessa nyt niin se on syyllisistä välittämättä kuitenkin laitettava kuntoon mitä pikimmin ja siksi 50 miljoonaa nyt lisää rahaa tähän. Lisää myös rahaa perustietonpitoon ja myös merkittävä panostus lentokenttätoiminnan kehittämiseen. Tässä vain joitain nostoja tuosta lisätalousarviosta.