Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä.
Näin uutisoitiin viime viikolla (25.4.2024) julkistettu valtiovarainministeriön talousennuste. Sen mukaan maamme velkasuhteen kasvu jatkuu mutta hidastuu. Jotain tämä siis kertoo maamme tilanteen vakavuudesta, kun vielä edes 9 miljardin euron sopeutustoimetkaan eivät riitä parempaan. Kuva maamme viime vuosien talouskehityksestä onkin selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Taantuma on ollut pidempi ja syvempi kuin aiemmin arvioitiin, mutta nyt onneksi taloustilanne alkaa hiljalleen kohentua kuluvan vuoden aikana. Vuositasolla ei kuitenkaan maamme talous kasva tänäkään vuonna, mutta ensi vuonna bkt:n (bruttokansantuote) arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia. Talouskasvu tuonee siis hienoisesti valoa tunnelin päähän.
Hallituksen kehysriihi 16.4.2024. © Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia
Myös kotimainen kysyntä vahvistuu, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat. Korkojen laskusta täällä joku aika sitten kirjoitinkin ja nythän 12kk euriboriin sidotut lainankorot tarkistetaankin järjestäin alaspäin. Loppuvuoteen on luvassa vieläkin reippaampia kertapudotuksia, jos ei uusia shokkeja talouteen enää tule.
Pitää kuitenkin huomata ja tunnustaa sekin, että talouden pakollinen sopeuttaminen – velaksi elämisen hidastaminen – toisaalta vähentää kysyntää, nostaa hintoja ja heikentää hieman tulevien vuosien talouskasvua. Mutta toisaalta tekemättäkään ei enää voinut olla. Ilman talouden sopeuttamistoimia olisimme jo tänä vuonna EU:n alijäämämenettelyssä ja tarkkailuluokalla.
Tässä pitääkin nyt erottaa tilanne suhdanteista, kuten VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönenkin viime viikolla totesi. ”Kun talous alkaa elpyä, julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen tasaantuu. Pelivara tavoitteisiin pääsemiseen on kuitenkin pieni. Työtä talouden tulonmuodostuskyvyn ja julkisen talouden vahvistamiseksi pitää jatkaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien”.
Kyllä:
”Työtä julkisen talouden vahvistamiseksi pitää jatkaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien”
Joitain myönteisiä signaaleja saadaan myös maailmalta. Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet ja erityisesti maailmankaupan odotetaan piristyvän heikon viime vuoden jälkeen. Talouskasvu on kuitenkin tänäkin vuonna heikkoa euroalueella ja varsinkin meille tärkeässä Saksassa. Ja Valtiovarainministeriö joutui myös toteamaan karuttomasti, että alkuvuoden lakot ovat vähentäneet maamme vientiä. Vahinkoja siis on tehty ihan itse. Vientimme saa kuitenkin maailmantalouden kasvusta pikku hiljaa kiinni, sillä hintakilpailukykymme on kunnossa.
VM:n tuoreimman ennusteen mukaan kotitalouksien ns. yksityinen kulutus on kasvanut hieman, vaikka hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja kuluttajien luottamus talouteen on ollut heikko. Kotitalouksien kulutusmahdollisuudet paranevat ja yksityinen kulutuksen kasvu nopeutuu vuonna 2025. Myös tässä pitää vaikea tilanteemme tunnistaa ja tunnustaa eli myös tänne pakon edessä tehdyt hallituksen lisäsopeutustoimet iskevät eli ne pienentävät kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua ja nostavat hintoja. Myös investoinnit kääntyvät kasvuun vuonna 2025, kun korot laskevat, rakennusala alkaa toipua ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät.
Hallituksen toimet ja maahanmuutto lisäävät työllisyyttä
Mutta tässä nyt näkyy myös se mitä olemme tehneet. Eli tavoitteemme on vahvistaa maamme työllisyyttä +100 000 työllisellä. Se on kova tavoite ja jos siinä onnistumme, niin se merkittävällä tavalla vahvistaa julkista talouttamme. Vaikka työllisyys laskee tänä vuonna, niin ensi vuodesta 2025 lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena työllisyys vahvistuu. Suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisen hyvään työllisyyskehitykseen on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu, joka on lisännyt sekä työvoiman että työllisten määrää.
Kahtena tulevana vuonna työllisyyden kasvu on varsin vahvaa ja laaja-alaista. Tuotannon kasvun lisäksi sitä tukevat hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuvat voimaan vuonna 2024. Vuonna 2026 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on 74,5 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia.
Julkinen talous kohenee ja velkasuhteen kasvu hidastuu
VM kirjoittaa, että ”Julkinen talous koheni vuonna 2022 hetkellisesti mutta heikkeni tämän jälkeen uudelleen. Julkisen talouden alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bkt:hen eli reilu 7 miljardia euroa vuonna 2023. Koska talouden tilanne on heikentynyt, ei tänä vuonna ole odotettavissa merkittävää verotulojen kasvua. Sen sijaan julkisen talouden menot kasvavat nopeasti. Alijäämä heikkenee edelleen 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2024.
Vappua juhlistetaan Lopella jo 17. kerran senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla vapunpäivänä 1.5.2024 kello 10.30. Juhlapuheen Lopen perunasta pitää loppilainen maanviljelijä ja kunnanvaltuutettu Asko Niemelä (kesk) ja tilaisuudessa esiintyy myös Hämeenlinnan Mieslaulajien kvartetti. Tervetuloa mukaan!
Muun muassa tämän tiedon valossa hallitus päätti osana vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmaa toimista, joiden on tarkoitus vahvistaa julkista taloutta 3 miljardilla eurolla.
Ilman lisätoimia julkisen talouden alijäämä olisi usean vuoden ajan yli 3 prosenttia suhteessa bkt:hen, velka kasvaisi nopeasti ja velkasuhde olisi jo lähes 90 prosenttia vuonna 2028.
Hallituksen kehysriihessä päättämien lisätoimien (6 mrd) vaikutus on huomioitu nyt julkaistussa talousennusteessa. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 alijäämän arvioidaan olevan alle 2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, joka asettuu noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
Vappua kohden. Kaunis vappuaatto ja aurinko paistaa. Tänään Hämeenlinnaan, kun aamun Fazerin tapaaminen päättyy. Ja illalla sitten vielä ystäväperheen mökille kevättä juhlistamaan.